Vahingonkorvaus, autovaurio, 24.2.2024 Tapaninkyläntie–Suutarilantie-liikenneympyrä

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 27.2.2024 esittänyt kaupungille määrältään 840 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan auton rengas rikkoontui kuoppaan ajamisen seurauksena 24.2.2024 klo 19.50 Tapaninkyläntiellä, Tapaninkyläntien ja Suutarilantien liikenneympyrän jälkeen. Kuoppa oli vasemmalla puolen kaistaa heti suojatien jälkeen. Hakija on 7.3.2024 pyynnöstä toimittanut kartan, johon on merkitty tarkka vahinkopaikka.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Tapaninkyläntie on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kunnossapidon 22.2.2024 tekemän tarkistusajon yhteydessä vahinkopaikalla tiessä on havaittu pieni kuoppa, jonka kohdalla on ollut suuri vesilammikko.

Kaupungille on saapunut yksi vahingonkorvausvaatimus 24.2.2024 klo 1 tapahtuneesta kuoppaan ajamisesta hakijan vaatimuksen lisäksi. Kaupungille on saapunut neljä palautetta vahinkopaikalla olleesta kuopasta tarkastusajon jälkeen. Palautteet ovat saapuneet perjantaina 23.2.2024 klo 8.51, lauantaina 24.2.2024 klo 13.10 sekä sunnuntaina 25.2.2024 klo 13.13 ja klo 20.41. Kaupungille saapuneet palautteet pyritään käsittelemään viiden arkipäivän kuluessa. Vahinkopaikalla ollut kuoppa on paikattu kylmämassalla 27.2.2024.

Kuoppa on ollut arviolta 30 cm x 30 cm kokoinen, ja se on sijainnut oikealla kaistalla, vasemman ajouran kohdalla. Kuoppa on syntynyt arviolta muutamien päivien aikana.

Kunnossapidolta saadun selvityksen mukaan kuopan syntymiseen on vaikuttanut sateinen keli, nollan molemmin puolin vaihdellut lämpötila ja liikenne. Kun vettä on asfaltin huokosissa, se laajenee jäätyessään, ja voi aiheuttaa päällystevaurioita.

Vuoden 2024 tammi- ja helmikuussa lämpötila vaihteli useamman kerran useamman vuorokauden pakkasjakson ja plussakelijakson välillä. Edellinen pakkasjakso ennen vahinkoa on ollut 18.2.2024 ja 21.2.2024 välisenä aikana. Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lämpötila on kääntynyt 21.2.2024 klo 12 plussan puolelle, ja ollut edelleen plussan puolella vahingon tapahtumishetkellä 24.2.2024 klo 19.50. 21.2.2024 ja 24.2.2024 välisenä aikana on esiintynyt toistuvasti sateita. 21.2.2024 ja 22.2.2024 aamuyöllä sateet ovat sataneet lumena, ja tämän jälkeen vetenä. Vahinkopäivänä 24.2.2024 klo 20 lämpötila on ollut 2,1 °C, meneillään on ollut vesisade, ja lumen syvyys on ollut 33 cm.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Kuoppa on korjattu viivytyksettä sen jälkeen, kun kunnossapito on saanut siitä tiedon.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta ei ole tullut ilmoituksia kunnossapidolle ennen vahinkoa.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.