Poikkeaminen, Oulunkylä, Oppipojantie 15b

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 28. kaupunginosan (Oulunkylä)

**********

koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 3313 seuraavasti:

Maksu

2 910 euroa

Hakija

**********

Rakennuspaikka

28. kaupunginosan (Oulunkylä)

**********

Hakemus

Hakija hakee lupaa olemassa olevan kaksikerroksisen omakotitalon kaksikerroksisen laajennuksen rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 3313 siten, että tontin peittoalaa kasvatetaan 20 prosentista 23,5 prosenttiin. Hakija perustelee poikkeamista sillä, että olemassa oleva rakennus ja laajennus eivät ole kauttaaltaan kaksikerroksisia, minkä vuoksi peittoala ylittyy hieman. Ylitys on korkeintaan 15 m2, eikä se haittaa asemakaavan toteuttamista.

Hakija hakee poikkeamista myös asemakaavassa määrätystä rakennuksen enimmäiskorkeudesta 8 m siten, että laajennus on 8,2–8,5 m korkea. Hakija perustelee poikkeamista sillä, että olemassa oleva rakennus on korkeudeltaan 8,1–8,8 m. Laajennusosaa ei ole mahdollista toteuttaa 8 m korkuisina, olemassa olevan rakennuksen lattiakorkojen vuoksi. Laajennus on kuitenkin olemassa olevaa rakennusta matalampi.

Lisäksi hakija hakee poikkeamista asemakaavassa määrätystä
rakennusten vähimmäisetäisyydestä tontin itärajaan siten, että rakennuksen etäisyys itärajaan on vähintään 1,5 m. Hakija perustelee poikkeamista siten, että etäisyys itärajaan on jo muuttunut tontin lohkomisen jälkeen, alun perin etäisyys rajaan oli 8,3 m. Olemassa olevan rakennuksen etäisyys itärajaan on n. 2,8 m. Naapuritontin alue rakennuksen kohdalla on ajoyhteyskäytössä, eikä siihen ole mahdollista rakentaa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 5.10.1953 vahvistettu asemakaava nro 3313. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on asuntotontti (A2), jolle saa rakentaa enintään 2-kerroksisia ja enintään 8 metriä korkeita asuinrakennuksia. Rakentamiseen saa käyttää enintään 1/5 tontin pinta-alasta. Rakennusten välimatkan samalla tontilla tulee olla vähintään 12 m ja rakennusten etäisyyden naapuritontin tai puistonpuoleisesta rajasta vähintään 6 m.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Nykyisin tontilla 28303/20 sijaitsee omakotitalo, joka on valmistunut vuonna 1953.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (21.8.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttajan mielestä laajennus ei sovellu MRL:n ja rakennusjärjestyksen edellyttämin tavoin alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan. Laajennusta pidetään ympäröivään alueeseen verrattuna liian massiivisena, eikä se muodosta sopusuhtaista kokonaisuutta. Suunnitelma ei ole tasapainossa suhteessa alueen rakennusten kattomuotoihin, mittasuhteisiin tai rakennusten sijaintiin suhteessa toisiinsa. Suunnitelman mukainen laajennus varjostaa tarpeettomasti hankkeen itä- ja pohjoispuolella olevia tontteja nykytilanteeseen verrattuna. Muistuttajan mielestä poikkeamiselle ei ole erityisiä syitä, poikkeaminen aiheuttaisi haittaa kaavan toteuttamiselle sekä merkittävää haittaa alueen ja elinympäristön viihtyisyyteen.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetusta muistutuksesta. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että ympäröivät rakennukset on rakennettu eri aikakautena ja niiden arkkitehtuuri kuvastaa eri aikojen tyylilajeja. Alueen yleisilme on siten vaihteleva ja moni-ilmeinen. Laajennus soveltuu materiaalien, värityksen, muodon, koon, jäsentelyn ja sijoituksen osalta ympäristöönsä. Laajennus ei näy katualueelle, eikä siten muuta alueen katunäkymää. Laajennus ei myöskään tule varjostamaan naapureita nykyistä enempää, sillä laajennuksen korkeus on olemassa olevaa rakennusta matalampi ja etäisyys lähimpään pohjoispuolen naapuriin on yli 13 m ja muistutuksen jättäneeseen naapuriin yli 17 m. Puusto kohteen ympäristössä on täysikasvuista, mikä osaltaan luo varjoja alueelle.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa. Poikkeamispäätöksellä mahdollistetaan tontilla jäljellä olevan rakennusoikeuden käyttäminen. Alustavan suunnitelman mukainen laajennus on sovitettu huolellisesti rakennuspaikalle.

Asemakaavasta voidaan poiketa peittoalan osalta, sillä hanke noudattaa poikkeamisesta huolimatta kaavan tavoitteita vehreistä pihatiloista.

Asemakaavasta voidaan poiketa rakennuksen enimmäiskorkeuden osalta. Olemassa oleva rakennus on jo asemakaavan sallimaa 8 metriä korkeampi ja laajennus olisi olemassa olevaa rakennusta matalampi. Laajennuksen korkeuteen vaikuttaa oleellisesti sen liittyminen olemassa olevan rakennuksen lattiakorkotasoihin. Korttelin nykyiset rakennukset eivät muodosta poikkeuksellisen yhtenäistä rakennustaiteellista kokonaisuutta. Alueen rakennusten kattomuodot, mittasuhteet sekä korttelin rakeisuus (rakennusten sijainti suhteessa toisiinsa) ovat silti tasapainoisia. Kattomuotojen ja mittasuhteiden osalta laajennus sopeutuu riittävän hyvin olemassa olevaan rakennuskantaan.

Asemakaavasta voidaan poiketa rakennuksen etäisyydestä naapuritontin itärajasta. Laajennuksen etäisyys tontin itärajaan on tavanomaista pienempi, mutta poikkeamisella ei ole naapuritonttien osalta käytännön merkitystä, sillä laajennuksen viereistä naapuritontin osaa käytetään ajoyhteytenä, eikä sille voida rakentaa. Esitetyllä ratkaisulla ei ole kielteistä vaikutusta alueen kaupunkikuvaan.

Poikkeamisen erityinen syy on tontilla jäljellä olevan rakennusoikeuden tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.