Hankerahoitus, sosiaali- ja terveyspalveluiden ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin, Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF), sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Strategiajohtaja päätti hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) rahoitushakuun “Kotoutumisen edistämisen yhteinen pöytä” -hankkeella.

Samalla strategiajohtaja päätti valtuuttaa Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan maahan muuttaneiden erityispalvelut -palvelun toimimaan edustajana kyseisessä hankkeessa sekä vastaamaan hankkeen hausta ja hallinnoinnista. 

Hankkeen alustava kokonaisbudjetti koko hankeajalle on 546 000 €. Hankerahoitus on 75 %, joten omarahoitusosuudeksi jää 25 % 136 500 €.

Kotoutumisen edistämisen yhteinen pöytä -hankkeessa tavoitteina on kehittää ja luoda yhteistyörakenteita kotoutumista edistävään yhteiseen työhön, kehittää sosiaalihuollon kotoutumista edistäviä palveluita saavutettavammiksi ja moninaisemmiksi sekä lisätä erityisen haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tavoittamista ja palvelutarpeiden näkyväksi tekemistä.

Sote-uudistus ja kotoutumislain kokonaisuudistus ovat muuttaneet kotoutumisen palvelurakenteita. Asiasta tehdystä selvityksessä on tullut esille, ettei ammattilaisilla ole tarpeeksi tietoa maahan muuttaneiden palvelutarpeista. Pirstaleisuus ja koordinaation puute vaikeuttaa haavoittuvassa asemassa olevien palveluihin pääsyä. Tietyt erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät ja kotoutumisen ilmiöt nousevat erityisesti esille: työperäinen hyväksikäyttö, perheväkivalta, perheenyhdistämisiin liittyvä eritahtinen kotoutuminen, vammaisuus ja toimintakyvyn haasteet, osattomuus yhteiskunnasta.

Lakimuutosten myötä kotoutumisen edistämisen toimintaympäristö on laajentunut ja on hajallaan, mikä vaikeuttaa yhtenäisen käsityksen ja koordinaation luomista sekä palveluiden järjestämistä. Hanke pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin ja kehittämään yhdyspintatyötä kaikkien kotoutumisen edistämisen toimijoiden välillä, mukaan lukien asiakaskohderyhmä. Uusi kotoutumislaki myös ohjaa toimimaan tiiviimmin kolmannen sektorin kanssa kotoutumisen edistämisessä. Erityisesti tavoitteena on lisätä sosiaalipalveluiden tietoisuutta ja hyväksyttävyyttä.

Kotoutumisen edistämisen toimintaympäristö, vastuunjako ja roolitus ovat muuttuneet merkittävästi hyvinvointialueille siirtymisen ja uuden lain kotoutumisen edistämisestä tultua voimaan 1.1.2023. Sosiaalihuollon roolin kotoutumisen edistämisessä voidaan katsoa jossain määrin kaventuneen monien perustehtävien siirryttyä kunnan tehtäväksi. Kotoutumisen edistämisen tukeminen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikkia elämän osa-alueita tavoittelevaa ja erilaisiin elämäntilanteisiin sekä erilaiselle toimintakyvylle sopivaa.

Pitkittyneet kansainväliset konfliktien ennustetaan lisäävän pakkomuuttoa ja Suomessa turvapaikan hakijoiden määrää (Maahanmuuttovirasto 2024). Pakolaisten määrä maailmassa on UNHCR:n raporttien mukaan tällä hetkellä korkein mittaushistoriassa. Kodeistaan sotaa, väkivaltaa, ihmisoikeusrikkomuksia ja vainoa paenneiden määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Asiakasmäärät nousevat jatkuvasti myös kotoutumista edistävissä sosiaalipalveluissa Helsingissä. Asiakasprofiilit ovat muuttuneet.

Hankkeen tulokset ovat laaja-alaisesti implementoitavissa maahan muuttaneiden erityispalveluiden ja muiden hyvinvointialueiden sosiaalihuollon kotoutumista edistävään työhön.

Hanke liittyy kiinteästi Helsingin kaupunkistrategian tavoitteisiin Yhdenvertainen ja kansainvälinen Helsinki sekä Helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat. Hanke toteuttaa sosiaali-, terveys-, ja pelastustoimialan vuoden 2024 toiminnan tavoitteita peruspalvelujen saatavuuden parantamisella ja asiakaskokemuksen ymmärryksen lisäämisellä sekä kohderyhmän palvelutarpeen esiin nostamisella.

Kansliapäällikkö on delegointipäätöksen (4.8.2021 § 164) mukaan päättänyt siirtää Helsingin kaupungin hallintosäännön 12. luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla toimivaltaa hakea kaupungin puolesta Euroopan unionin rahoitusta strategiajohtajalle miljoonaan euroon asti.