Poikkeaminen, Karhusaari, Reelinki 11, Asunto-osakeyhtiö Karhuranta Helsingissä

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 58. kaupunginosan (Karhusaari) kiinteistöä 91-442-16-33 rakennuskieltoa koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista rakennuskiellosta (nro 12854) asemakaavan laatimiseksi.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Maksu

2 910 euroa

Hakija

Asunto-osakeyhtiö Karhuranta Helsingissä

Rakennuspaikka

58. kaupunginosan (Karhusaari) kiinteistö 91-442-16-33.

Hakemus

Hakija hakee lupaa asuinrakennuksen (217 k-m²) rakentamiseen tonttijärjestelyineen rakennuskieltoalueelle.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uudisrakennus on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Uudisrakennus on suunniteltu uuden laadittavan asemakaavan periaatteiden mukaan ja ne on osa tontille laadittua uuden asemakaavan mahdollistamaa kokonaissuunnitelmaa.

Säännökset, joista poiketaan

Hakemus koskee aluetta, jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto asemakaavan muuttamiseksi ja MRL:n 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 16.5.2023 (§ 268) määräämä rakennuskielto (nro 12854) asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskielto koskee 58. kaupunginosan (Karhusaari) eräitä kiinteistöjä ja se on voimassa 8.6.2025 asti.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 22.3.1999 vahvistettu asemakaava nro 753011. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka erillispientalojen korttelialuetta (AO-2). Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon ja sivuasunnon. Sivuasunnon pinta-ala saa olla enintään 80 k-m². Rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurin sallittu kerrosluku on kaksi (II).

Kaavassa on määrätty yleisesti seuraavaa:

1 § Kaavassa ohjeellisena merkittyjen rakennuspaikkojen lukumäärää ei saa ylittää. Kokonaisrakennusoikeus on AO-1 alueilla 500 k-m² ja AO-2 alueilla 600 k-m² rakennuspaikkaa kohti.

2 § Rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi talousrakennusta. Talousrakennusten yhteenlaskettu pinta-ala saa olla enintään 100 k-m². Kortteleissa 109, 112, 116 ja 128 saa toisen talousrakennuksen rakentaa rakennusalan ulkopuolelle.

3 § Rakennuspaikan vesihuollon kannalta välttämättömän rakennuspaikkakohtaisen jätevedenpumppaamon rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa rakennuspaikan omistaja.

4 § Autopaikkoja tulee rakentaa seuraavasti: AO-alueille 2 ap/asunto, LV-alueille 1 ap/venepaikka.

Östersundomissa ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Östersundomin osayleiskaavan laatiminen käynnistyi vuoden 2022 alussa. Karhusaareen on laadittu suunnitteluperiaatteet v. 2010 ja Karhusaaren kaavarunko v. 2015. Östersundomin alueella on voimassa maakuntakaava, joka sai lainvoiman 10.5.2021.

Kiinteistöllä ei ole asuinrakennuksia. Karhusaaren alue on nykyisin pääosin pientalo- ja lähivirkistysaluetta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (18.4.2024). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttajat huomauttavat, että suunnitelmien mukaan poikkeamista haetaan uudelle asuinrakennukselle, siten että sitä ei olla rakentamassa vanhalle rakennuspaikalle. Paikalla ennen ollut talo sijaitsi huomattavasti lähempänä Reelinkiä.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että uudisrakennus sijaitsee nykyisen asemakaavan rakennusalueella.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska rakentaminen ei haittaa Östersundomin osayleiskaavan valmistelua tai toteuttamista. Rakennettavan asuinrakennuksen suunnitelmissa on otettu huomioon Karhusaaren pohjoisosaan laadittavan asemakaavan periaatteet.

Kiinteistön rakentaminen sisältyy osana Karhusaaren pohjoisosan pientaloalueen täydennysrakentamista ja uusia katuja. Karhusaaren lounaisosassa Reelingin ja Kölikujan risteyksen eteläpuolella varaudutaan kevyen liikenteen ja huoltoajon mahdollistavaan siltayhteyteen, joka johtaa Talosaareen. Kevyen liikenteen yhteys sillalle kulkee rakennuskiellosta poikkeamista koskevan rakennushankkeen länsipuolelta.

Karhusaaren pohjoisosan asemakaavan muutos on käynnistetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla vuonna 2018. Asemakaavan muutos pohjautui työn alla olleeseen Östersundomin yhteisen yleiskaavaratkaisuun. Yhteisen yleiskaavan kaaduttua korkeimmassa hallinto-oikeudessa kaavamuutoksen tavoitteet sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on päivitetty, ensin vuonna 2021 ja sitten vuonna 2022 kaavarajauksen laajenemisen vuoksi.

Kaavamuutoksella mahdollistetaan täydennysrakentaminen Karhusaaren pohjoisosassa väljästi rakennetulla pientaloalueella, sekä eräillä muilla Karhusaaren kiinteistöillä. Karhusaaren taajamarakenne pohjautuu Sipoon aikaisiin 1990-luvun asemakaavoihin. Rakennuskieltoalue sijaitsee kolmen eri voimassa olevan asemakaavan (1993, 1994 ja 1999) alueella.

Alueen vehreän yleisilmeen säilyttämiseksi rakentamatta jäävät kiinteistön osat on säilytettävä luonnontilaisina ja olemassa oleva elinvoimainen puusto tulee säilyttää. Tontin ranta rajoittuu osittain Karhusaarenlahden länsipuolen herkäksi arvioituun vesialueeseen. Vesialue on tärkeää lepakoiden ruokailualuetta ja siirtymäreittiä.

Muistuttajien huomautukset eivät kohdistuneet haettuun poikkeamiseen rakennuskiellosta. Esille tuotu muistutus kohdistui uudisrakennuksen sijaintiin kiinteistöllä. Suunnitelmien mukainen uudisrakennus sijaitsee kuitenkin voimassa olevan asemakaavan rakennusalueella.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen ja asuntorakentamisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 53 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.