Vahingonkorvaus, autovaurio, 30.1.2024, Lauttasaarentie 49

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 13.4.2024 esittänyt kaupungille määrältään 689,89 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon oikeanpuoleinen eturengas rikkoutui hakijan ajettua ajoradalla olleeseen syvään kuoppaan 30.1.2024 klo 19 osoitteessa Lauttasaarentie 49. Vahingon tapahtumahetkellä tien pinta oli märkä ja sää poutainen. Hakijan kuvauksen mukaan kuoppaa oli mahdoton nähdä, koska asfalttia oli paikattu, joka aiheutti värieroja ja valaistus oli huono. Hakijan mukaan ammottavaa aukkoa asfaltissa ei korjattu yli kuukauteen, vaikka siitä tehtiin ilmoitus.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Lauttasaarentie on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla on ollut asfaltinpurkauma pyöräurassa, ja se on sijainnut noin 30–40 cm reunasta, suojatien ja risteysalueen välittömässä läheisyydessä. Ajorata on normaalilevyinen (3,5 m) ja se on valaistu. Vahinkopaikalla on tehty edelliset tarkkailut ennen vahinkopäivää 22.1.2024, jolloin ajoradassa ei ole ollut korjaustarvetta ja 25.1.2024, jolloin ajoradalla on ollut asfaltinpurkauma, joka on ollut havaittavissa ja väistettävissä. Purkauman sijainnin vuoksi sitä ei olisi voitu merkitä kartiolla, eikä kaupunki tavallisesti merkitse lyhytaikaisia asfalttivaurioita muutoinkaan varoitusmerkeillä. Asfaltinpurkauma on paikattu kylmämassalla 29.1.2024 illalla. Uudelleen muodostunut purkauma on paikattu seuraavan kerran 5.2.2024 mennessä. Säätila on vaikuttanut ratkaisevasti asfaltinpurkauman syntymiseen ja vahinkoa edeltävänä iltana tehdyn paikkauksen pettämiseen. Tehostetut paikkaustoimenpiteet ovat olleet käynnissä kelirikon takia.

Alueen kunnossapidosta vastaavalle ei ole tullut tietoon palautteita kyseisestä kuopasta kaupungin palautejärjestelmän kautta. Palautejärjestelmään on kirjattu tammikuussa yksi palaute (29.1.2024), jonka kaupunki on virheellisesti luokitellut läheiselle työmaalle kuuluvaksi. Tästä huolimatta paikkaus on tehty päivystykseen tulleen ilmoituksen perusteella 29.1.2024. Tämän jälkeen päivystykseen tuli uusi ilmoitus uudelleen muodostuneesta purkaumasta 3.2.2024.

Vahinkopaikan kohdalla vuorokautinen liikennemäärä on noin 4 100 ajoneuvoa.

Forecan mukaan Kaisaniemen havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 30.1.2024 lämpötila on vaihdellut -1,3 °C ja 1,8 °C välillä, siirtyen edestakaisin plussan ja miinuksen välillä. Sateita ei esiintynyt.

22.1.2024 lämpötila on ollut vuorokauden alussa pakkasella, käynyt aamupäivällä plussan puolella ja sitten siirtynyt taas hetkeksi pakkaselle, jonka jälkeen ollut plussan puolella loppuvuorokauden ajan. Myös tällöin on esiintynyt lumi-, räntä- ja vesisadetta siten, että runsaimmin satoi iltapäivällä ja illalla. Lämpötila on vaihdellut -0,5 °C ja 2,6 °C välillä. 23.–24.1.2024 lämpötila on pysytellyt hieman plussan puolella ja tällöin on esiintynyt vähäistä ja ajoittaista lumi-, räntä- ja vesisadetta. 25.1.2024 lämpötila on ollut plussan puolella noin klo 14 asti, jonka jälkeen sää on siirtynyt pakkaselle. Lämpötila on vaihdellut -4,3 °C ja 0,8 °C välillä. Tällöin esiintyi lumi-, räntä- ja vesisadetta. 26.–27.1.2024 sää on ollut pakkasella ja 28.1.2024 sää siirtyi pakkaselta plussan puolelle. Sää pysyi plussan puolella myös 29.1.2024. Tällöin ei esiintynyt sateita. Lumensyvyys on ollut korkea, esimerkiksi vahinkopäivänä 26 cm. Tämä on aiheuttanut valumavesiä ajoradoille myös niinä päivinä, kun sateita ei ole esiintynyt.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Kuoppa on syntynyt kadun pintaan aikana, jolloin on ollut paha kelirikko ja reikiintyminen on ollut nopeaa. Kunnossapito on aloittanut tehostetut paikkaustoimet kaupungin kaduilla, koska reikiintyminen on vaikeiden keli- ja sääolosuhteiden vuoksi ollut hyvin laajamittaista.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoneuvolla risteystä ja suojatietä lähestyttäessä on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuoppa oli paikattu kylmämassalla vahinkoa edeltävänä iltana. Tämän jälkeen kunnossapidolle ei ollut tullut ilmoituksia paikkauksen pettämisestä ennen vahinkoa. Kuoppa olisi sijaintinsa puolesta ollut myös havaittavissa ja väistettävissä.

Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §, 27–28 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.