Vahingonkorvaus, esinevahinko, 5.3.2024, Helsingin luonnontiedelukio

Vs. hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (myöhemmin hakijat) vahingonkorvausvaatimuksen, joka on liittynyt lukiossa kadonneeseen takkiin.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 14. luku koskee toimialojen johtavien viranhaltijoiden yleistä toimivaltaa. Luvun 1 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja on 16.6.2020 (§ 81) päätöksellään delegoinut asiaan liittyvää toimivaltaa hallintopäällikölle. Päätöksen mukaan hallintopäällikkö päättää vahingonkorvauksesta silloin, kun kaupunki on toimialaa koskevissa asioissa korvausvelvollinen, taikka vahingon korvaaminen katsotaan kohtuulliseksi, Stadin ammatti- ja aikuisopisto pois lukien ja haettava määrä on enintään 5000 euroa.

Hakemus

Lukion opiskelija ja hänen huoltajansa (hakijat), ovat esittäneet 22.4.2024 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa vahingonkorvausvaatimuksessa 150,00 euron suuruisen korvausvaatimuksen. Korvausvaatimus on koskenut opiskelijan kevyttoppatakkia, joka on kadonnut lukiossa.

Hakijat kertovat 5.3.2024 sattuneesta tilanteesta. Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan opiskelija on jättänyt päivän ajaksi kevyttoppatakkinsa lukion naulakkoon, josta se on kadonnut. Takkia ei ole vahingonkorvausvaatimuksen mukaan ikinä palautettu.

Asian selvittäminen ja ratkaisu

Lukion rehtori on antanut asiassa selvityksensä 26.4.2024. Selvityksessä on vahvistettu opiskelijan takin katoaminen. Rehtorin selvityksessä on todettu, että opiskelijoilla on mahdollisuus jättää takki lukittuun lokerikkoon tai naulakkoon. Selvityksessä on painotettu, että jokaiselle opiskelijalle riittää lukollisia kaappeja. Rehtorin mukaan kyseisen koulupäivän kulku on ollut tavanomainen.

Korvausvelvollisuuden syntyminen vaatii vastuuperusteen, muutoin vahinko jää vahingonkärsijän kannettavaksi. Vahingonkorvauslain (412/1974) 2 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman pykälän 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 5 §:n mukaan esinevahinkona on korvattava esineen korjauskustannukset ja vahingosta aiheutuneet muut kulut sekä arvonalennus taikka tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo.

Saadun selvityksen perusteella ei ole ilmennyt, että vahinko olisi aiheutunut Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä työssä. Hakemuksen ja saadun selvityksen valossa on todennäköistä, että vahinkotapahtuma on aiheutunut kolmannen osapuolen menettelystä ja jopa mahdollisesti kolmannen osapuolen tahallisesta toiminnasta. Vahinkopäivän käytänteet ja valvonta ovat lukiossa toteutuneet tavanomaiseen tapaan eikä vahinkotapahtuma ole siten ollut ennakoitavissa tai estettävissä lukion toiminnalla. Asiassa on niin ikään merkille pantavaa myös se, että vahingonkärsijä on osaltaan myötävaikuttanut vahingon syntymiseen. Saadun selvityksen valossa takkia olisi ollut mahdollista säilyttää avoimen naulakon sijaan omassa lukollisessa kaapissa. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole asiassa vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen. Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei vastaa kolmannen osapuolen aiheuttamasta vahingosta. Vahingonkorvausvaatimus on hylättävä.