Yhtymäkokoukset 2024, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän perussopimuksen mukaan yhtymäkokouksia pidetään vähintään kaksi vuodessa. Yhtymäkokouksessa on jokaisella jäsenkunnalla yksi edustaja, joka käyttää jäsenkunnan äänivaltaa.

Perussopimuksen mukaan syysyhtymäkokouksessa käsitellään:

- talousarvion, taloussuunnitelman ja strategian sekä sitovat tavoitteet
sisältävän toimintasuunnitelman hyväksyminen.

HSL:n 26.11.2024 pidettävän yhtymäkokouksen kutsu liitteineen on liitteinä 1–6.

Osavuosikatsaus

Vuoden 2024 kolmas osavuosikatsaus perustuu talouslukujen osalta pääosin yhdeksän kuukauden toteutumatietoihin. Osavuosikatsaus sisältää vuositason ennusteen. Ennustamiseen epävarmuutta on lisännyt alkuvuoden lakot ja liikenteen sujuvuutta haittaavat työmaat.

Osavuosikatsauksen tulosennuste perustuu skenaarioon, jonka mukaan nousijamäärä jää -3,5 % alle vuoden 2024 tavoitetason. Matkustajamäärätavoite kuluvalle vuodelle on 375 milj. nousijaa, kun ennusteen mukaan jäädään 362 milj. nousijaan. Edelliseen osavuosikatsausennusteeseen verrattuna nousuennuste on laskenut 4 milj. nousulla. Mannerheimintien työmaat ovat aiheuttaneet häiriötä erityisesti raitiovaunuliikenteessä ja metrossa matkustajamäärät eivät ole palautuneet odotetusti.

Toimintatuottojen yhteensä arvioidaan olevan vuositasolla 867,9 milj. euroa, 11,1 milj. euroa (-1,3 %) talousarviossa arvioitua vähemmän.

Talousarviossa lipputulotavoite asettui 385,0 milj. euroon. Ennusteen mukaan lipputulotavoitteeseen ei päästä. Lipputulot jäävät ennusteen mukaan 370,0 milj. euroon, mikä jäisi 15,0 milj. euroa (-3,9 %) alle talousarvion. Vuoden 2024 hinnoittelussa vyöhykkeiden AB (-5,0 %) BC (-5,3 %) ja CD (-5,2 %) lippujen hintoja alennettiin. Hintatason keskimääräinen muutos kokonaisuudessaan oli -4,0 %.

Muita tuottoja arvioidaan kertyvän 5,7 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Tarkastusmaksutuloja arvioidaan saatavan 1,9 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän, kun tarkastusmaksun hinta korotettiin 100 euroon (myös kuluksi kirjattavia luottotappiovarauksia arvioidaan tehtävän 1,0 milj. euroa enemmän), muita myyntituloja ja palvelumaksuja arvioidaan saatavan 3,8 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän. Korttimaksuja arvioidaan kertyvän 0,8 milj. euroa enemmän mitä talousarviossa arvioitiin. Tuloihin kirjataan myös 2,8 milj. euroa matkakorttien käyttämätöntä arvoa edellisen korttisukupolven ns. vihreistä korteista. Muita tuloja erilaisista palvelumaksuista arvioidaan kertyvän 0,2 milj. euroa talousarviossa arvioitua enemmän.

Tukia ja avustuksia arvioidaan saatavan 5,0 milj. euroa, 1,8 milj. euroa talousarviossa arvioitua vähemmän. Suurten kaupunkiseutujen tukea on HSL:lle luvassa 4,7 milj. euroa ja muita tukia arvioidaan saatavan 0,3 milj. euroa. Toimintakulujen arvioidaan olevan 897,0 milj. euroa ja alittavan talousarvion 11,8 milj. eurolla (-1,3 %).

Joukkoliikenteen operointikustannukset alittavat ennusteen mukaan talousarvion 12,7 milj. eurolla (-2,1 %). Suurin yksittäinen tekijä on bussiliikenteen operointi, joka alkuvuoden ajamattoman liikenteen ja sanktioiden vuoksi alittaa ennusteessa talousarvion 7,3 milj. eurolla (-2,1 %). Myös raitioliikenteen kustannuksista arvioidaan syntyvän alitusta 3,6 milj. euroa (-5,3 %) johtuen energian hinnan talousarviossa arvioitua alhaisemmasta tasosta ja Ruskeasuon varikon kustannusten osittaisesta siirtymisestä seuraavalle vuodelle. Muissa liikennemuodoissa vähäisiä eroja.

Joukkoliikenneinfran käyttökorvaukset toteutuvat ennusteen mukaan talousarvion mukaisena ollen yhteensä 220,6 milj. euroa. Infran käyttökorvaukset ovat kasvaneet 23,1 milj. euroa vuodesta 2023. Kasvu johtuu PR15 liikennöinnin aloituksesta ja siitä jäsenkunnille maksettavista käyttökorvauksista.

Investointimenojen arvioidaan nousevan 24,5 milj. euroon ja ylittävän talousarvion 1,0 milj. eurolla. Ylitysennuste liittyy pääosin lipputilihankkeen reititinhankintoihin. Investointimenot yhteensä on yhtymäkokouksen päättämä sitova kuluarvio. Ylitys käsitellään erillisenä talousarviomuutoksena. Investointien poistojen ennustetaan jäävän talousarviosta ja olevan 13,1 milj. euroa. Alitus johtuu lipputilihankkeen projektien aikataulusiirtymästä verrattuna talousarviossa arvioituun, jolloin hankkeen poistot alkavat talousarviossa arvioitua myöhemmin.

Edellä mainituista syistä johtuen tilikauden tuloksen arvioidaan olevan 40,4 milj. euroa alijäämäinen, kun talousarvio oli laadittu 31,1 milj. euron alijäämäiseksi. Alijäämä voidaan kattaa edellisten vuosien ylijäämäkertymistä.

Vuoden 2024 talousarvion muuttaminen

Hyväksyessään HSL:n vuoden 2024 talousarvion yhtymäkokous päätti, että sitovia määrärahoja talousarviossa ovat toimintamenot ja investointimenot ja yhtymäkokouksen päättämä sitova tuloarvio on kuntaosuudet. Talousarvion muuttamisesta päättää yhtymäkokous.

Sitovista määrärahaeristä investointimenot tulevat ylittymään ennusteen mukaan yhteensä 1,0 milj. eurolla. Lipputilihanke työllistää kehitystiimejä pidempään kuin talousarviossa on arvioitu ja ajoneuvoreitittimien uusiminen aiheuttaa kustannuksia, joihin ei talousarviossa ollut varausta.

Yhtymäkokous on hyväksynyt sitovaksi investointimenoarvioksi tälle vuodelle yhteensä 23 479 000 euroa ja tämä ehdotetaan nostettavaksi 24 460 000 euroon.

HSL:n hallituksen esitys toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 2024–2026

HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma on laadittu kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Kuntayhtymän perussopimuksen 11 §:n mukaan talousarviosta ja -suunnitelmasta tulee päättää viimeistään marraskuun loppuun mennessä pidettävässä yhtymäkokouksessa. Talousarvioehdotuksesta on perussopimuksen 23 §:n mukaan pyydettävä jäsenkuntien lausunnot, jotka on liitettävä yhtymäkokoukselle annettavaan talousarvioehdotukseen.

Talousarvion ja -suunnitelman perusteena ovat:

• HSL:n strategia, • voimassa oleva TTS 2024–2026, • vuoden 2023 tilinpäätöstiedot ja saatavissa olevat toteutuma- ja ennustetiedot vuodelta 2024 sekä • hyväksytty liikennöintisuunnitelma 2024–2025 ja pidemmän aikavälin suunnitelmat.

HSL:n strategia 2022–2025 – Asiakkuuksista kestävään kasvuun - on hyväksytty yhtymäkokouksessa tammikuussa 2022, ja nykyistä strategiakautta on jäljellä vuoden 2025 loppuun asti. Toiminta- ja taloussuunnitelman kausi 2025–2027 ajoittuu strategiakausien taitekohtaan. Nykyisen strategiakauden arviointia ja uuden strategian suunnitteluprosessia on aloitettu jo vuonna 2024, ja uusi strategia valmistuu vuoden 2025 aikana.

TTS-kaudelle 2025–2027 asetetuissa tavoitteissa korostuvat talouden tervehdyttäminen, asiakkaiden paluu joukko-liikenteeseen ja päästöjen vähentäminen: Toiminnan keskiössä tulevina vuosina on hyvän palvelutason säilyttäminen ja joukkoliikenteen käytön lisääntyminen, joka puolestaan parantaa taloutta kasvaneina lipputuloina. Tavoitellaan matkustuksen lisäämistä tarkoituksenmukaisesti kohdennetuilla ja hyvän asiakaskokemuksen tarjoamilla palveluilla, ei liikenteen supistamista.

Taloussuunnitelma

Toimintatulot

Toimintatulot vuonna 2025 ovat yhteensä 941,4 milj. euroa. Kasvua vuoden 2024 ennusteeseen verrattuna on 73,5 milj. euroa (8,5 %). Toimintatuloista vuonna 2025 43,3 % on lipputuloja ja 53,8 % kuntaosuuksia. Toimintatulojen arvioidaan olevat 972,0 milj. euroa vuonna 2026 ja 1 010,1 milj. euroa vuonna 2027.

Lipputulot

Toiminta- ja taloussuunnitelma perustuu tavoitteeseen, jossa matkustajamäärät kasvavat 384 milj. nousuun vuonna 2025. Kokonaisuudessaan vuodelle 2025 tavoitellaan lipputuloja yhteensä 408,0 milj. euron edestä. Lipputulotavoite vuonna 2025 on 38,0 milj. euroa (10,3 %) kuluvan vuoden 2024 ennustetta suurempi. Vuonna 2026 lipputulot on arvioitu 416,2 milj. euron mukaisiksi ja vuonna 2027 424,5 milj. euron mukaan

Kuntaosuudet

Ne menot, joita ei voida kattaa lipputuloilla tai muilla tuloilla, jäsenkunnat maksavat HSL:lle kuntaosuuksina. Kuntaosuudet jaetaan jäsenkunnille perussopimuksessa sovittujen periaatteiden mukaisesti. Laskutettavat kuntaosuudet ovat talousarviossa 2025 yhteensä 506,4 milj. euroa ja kuntien keskimääräinen subventio on 56,9 %. Kuntaosuudet vuosina 2026 ja 2027 ovat 534,6 milj. euroa ja 564,4 milj. euroa.

Toimintamenot

Toimintamenot vuonna 2025 ovat yhteensä 964,5 milj. euroa. Toimintamenot kasvavat vuoden 2024 ennusteesta 67,5 milj. euroa (7,5 %). Vuonna 2026 toimintamenojen arvioidaan olevan 972,2 milj. euroa ja 993,8 milj. euroa vuonna 2027. Palveluiden ostomenot ovat yhteensä 920,3 milj. euroa vuonna 2025, 95,4 % HSL:n kaikista toimintamenoista. Palveluiden ostoon käytetään vuonna 2026 yhteensä 927,5 milj. euroa ja 948,3 milj. euroa vuonna 2027.

Joukkoliikenteen operointikustannukset

Liikennöitsijöille maksetaan joukkoliikenteen operoinnista vuonna 2025 yhteensä 633,5 milj. euroa, joka on 65,7 % toimintamenoista. Liikenteen operoinnin kustannukset ovat vuonna 2026 yhteensä 642,1 milj. euroa ja 659,1 milj. euroa vuonna 2027.

Bussiliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 352,4 milj. euroa vuonna 2025. Vuonna 2026 kustannuksiksi arvioidaan 360,5 milj. euroa ja 365,7 milj. euroa vuonna 2027.

Metroliikenteen kustannusten arvioidaan olevan 65,2 milj. euroa vuonna 2025. Vuonna 2026 kustannuksiksi arvioidaan 65,9 milj. euroa ja vuonna 2027 65,1 milj. euroa.

Raitioliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2025 olevan 85,3 milj. euroa. Kustannuksiksi arvioidaan 88,0 milj. euroa vuonna 2026 ja 94,1 milj. euroa vuonna 2027.

Pikaraitiotien kustannuksiin varataan vuonna 2025 23,0 milj. euroa. Vuonna 2026 kustannusten arvioidaan olevan 24,1 milj. euroa ja vuonna 2027 27,4 milj. euroa.

Lauttaliikenteen kustannusten arvioidaan vuonna 2025 olevan 5,9 milj. euroa, vuonna 2026 5,6 milj. euroa ja vuonna 2027 5,7 milj. euroa.

Junaliikenteen kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2025 yhteensä 101,7 milj. euroa. Vuonna 2026 junaliikenteen kustannuksiksi arvioidaan yhteensä 98,0 milj. euroa sekä 101,0 milj. euroa vuonna 2027.

Joukkoliikenteen infrakorvaukset

HSL:n ja jäsenkuntien välisissä infrasopimuksissa on sovittu joukkoliikenteen infrakorvauksen laskutusperiaatteista. Sopimuksen mukaan kullekin kaupungille maksettavan joukkoliikenteen infrakorvauksen määrä vahvistetaan HSL:n talousarvion hyväksymisen yhteydessä.

Vuonna 2025 joukkoliikenneinfran käyttökorvauksia maksetaan yhteensä 236,2 milj. euroa. Kuntien HSL:ltä laskuttamat infrakustannukset ovat seuraavat: Helsinki 112,8 milj. euroa, Espoo 108,3 milj. euroa, Vantaa 12,5 milj. euroa ja Kirkkonummi 0,3 milj. euroa. Lisäksi HSL hankkii ostopalveluna Espoossa ja Helsingissä sijaitsevien sähköbussien latausinfran kokonaiskustannuksiltaan 2,3 milj. euroa vuonna 2025. Infrakustannukset ovat vuoden 2026 suunnitelmassa 236,5 milj. euroa ja vuonna 2027 241,8 milj. euroa.

Toimintakate

Toimintakatteen vuonna 2025 arvioidaan olevan -23,0 milj. euroa alijäämäinen

Rahoitustuotot ja -kulut

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2025-2027 sisältää vuonna 2020 nostetun 50,0 milj. euron talousarviolainan kustannukset takaisinmaksuerinä rahoituslaskelmassa ja korkoina tuloslaskelmassa. Tätä lainaa on jäljellä vuoden 2024 lopussa 28,9 milj. euroa, jota lyhennetään 5,3 milj. eurolla vuosittain. TTS-suunnitelma ei sisällä varausta uuden talousarviolainan nostoon. Uutta lainaa ei tarvita talousarviovuoden 2025 aikana, mutta lainan nostotarve ja/tai peruspääomaosuuksien korotustarve tulee todennäköiseksi suunnitelmakaudella.

Vuosikate

Vuosikate rahoituserien jälkeen on -21,4 milj. euroa alijäämäinen, ja se ei riitä kattamaan suunnitelman mukaisia poistoja.

Tilikauden alijäämä

Tilikauden 2025 alijäämäksi arvioidaan -38,4 milj. euroa, ja se katetaan edellisinä vuosina kertyneistä ylijäämästä.

Suomenlinnan henkilöliikenteen aluskannan kehittäminen

HSL tilaa Suomenlinnan lauttaliikenteen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:ltä, (KLOY), jonka tytäryhtiö Suomenlinnan Liikenne Oy (SLL) hoitaa liikenteen. Nykyinen sopimus päättyy keväällä 2027, uuden sopimuksen neuvotteluton tarpeen aloittaa jo kevään 2025 aikana.

Suomenlinnan lauttaliikenteen päästöt ovat lauttaliikenteen volyymin vuoksi suurin ja merkityksellisin osa pääkaupunkiseudun lähimeriliikennereittien päästöistä. Liikenteessä käytettävän kaluston päästövaatimuksiin vaikuttaminen on juuri nyt tarpeen ja ajankohtaista.

Tavoite ja perustelut

HSL:n tilaaman Suomenlinnan henkilölauttaliikenteen vaiheittainen sähköistäminen ja päästöjen vähentäminen liittyy koko Helsingin edustan lähimeriliikenteen päästöjen vähentämiseen, mikä puolestaan liittyy Helsingin tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2030, ja nollata päästönsä vuoteen 2040 mennessä.

Lähimeriliikenteen osalta hiilineutraaliuden saavuttamiseen liittyviä toimenpiteitä ei juurikaan tähän mennessä ole tehty, nyt on niiden aika, ja edellytykset ja tarpeet toimenpiteiden toteuttamiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon seuraavaa:

- Helsingin kaupunginhallitus päätti 27.6 2022 § 516 jouduttaa vesiliikenteen sähköistämiseen liittyviä toimenpiteitä valmistelemalla selvityksen Suomenlinnan liikenteen käyttöön tulevasta sähkölautasta, joka korvaisi vanhaa Suomenlinnan ostoliikenteen kalustoa, sekä valmistelemalla toimenpiteitä, joilla lähiliikenteen markkinatoimijoita ohjataan siirtymään kohti päästöttömiä ratkaisuja, tavoitteena että puolet Helsingin lauttaliikenteestä on päästötöntä vuonna 2030.- Kaupunginhallituksen em. ohjauksen perusteella on valmistunut nyt raportti Päästöttömän vesiliikenteen yleissuunnitelmaksi (9/2024), jonka toteuttamiseen Helsinki on ryhtymässä. Raportin mukaisesti on tarkoituksenmukaista edetä vaiheittain: liikkeelle lähdetään Suomenlinnan lauttaliikenteestä ja jo samalla sekä
seuraavaksi tarkastellaan vilkkaimpia vesibussiliikennereittejä, josta ensimmäisenä tarkasteluun tulee Pihlajasaaren vesibussiliikenne.- Vesiliikenteen kokonaisvaltainen kehittäminen on myös keskeinen edellytys koko Helsingin saariston kehittämiselle ja linjassa Helsingin laadullisten kaupunkikehitystävoitteiden kanssa.

Liittymät Helsingin strategisiin ja seudullisiin sekä valtakunnallisiin tavoitteisiin

Helsingin yhtymäkokoukselle esittämä ohjaus on yhdenmukainen myös Helsingin ja HSL:n koko pääkaupunkiseutua koskevien strategisten tavoitteiden kanssa, samoin kuin valtakunnan hallituksen hallitusohjelmassa mainitun saaristoliikenteen kaluston uudistamista koskevan periaatteen kanssa seuraavasti:

- Esitys on sekä Helsingin kaupunkistrategian, että HSL:n strategian mukainen. Molemmissa strategioissa on määritelty kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, älykkään ja kustannustehokkaan liikenteen tuottaminen ym. - Suomenlinnan lautalla turistit ovat erittäin merkittävä käyttäjäryhmä. Matkailuun liittyvissä Helsingin strategisissa tavoitteissa kestävyys on keskeinen asia ja kestävyyden edelläkävijyys nähdään kaupungin tärkeäksi vetovoimatekijäksi. - HSL:n tilaamasta liikenteestä merkittävä osa on tällä hetkellä kokonaan sähköistettyä metro-, lähijuna- ja raitioliikennettä. Lisäksi bussiliikenteessä on jo harppauksittain edetty kohti päästöttömiä vaihtoehtoja edellyttämällä sähköbusseja ja vähäpäästöisiä polttoaineita (Bio-diesel, HVO. Lauttaliikenteessä tarvitaan nyt vastaavia toimia. siirtyminen HVO-polttoaineeseen voisi olla ensimmäinen välitön toimenpide (lisäkustannus arvio 200 te per a).
- Myös hallituksen hallitusohjelmassa mainitaan saaristoliikenteen kohdalla, että aluskantaa pyritään uudistamaan, ja mahdollisuuksien mukaan myös sähköistetään aluksia.

Kustannukset ja kustannusten jakaantuminen

Suomenlinnan liikenteen sähköistämisen kustannukset riippuvat vaiheittain toteutettavaksi suunnitellun alusten sähköistyksen etenemisestä.

Lisätiedoissa jäljempänä mainitussa selvityksessä Helsingin vesiliikenteen sähköistäminen (23.10.2024) on alustavasti arvioutu, että sähköistyksestä henkilölauttaliikenteen operoinnin toteuttamiseen aiheutuva kustannuslisäys on vuositasolla 0,2–2,1 miljoonaa euroa, kun sähköistetyn liikenteen osuus kasvaa 20 % > 100 %.

Toteutuvien nettokustannusvaikutusten arviointia vaikeuttaa, että samanaikaisesti on ollut tarkoitus selvittää ja mahdollisuuksien mukaan myös ottaa käyttöön ja hyödyntää kalustoyhtiömallia, joka helpottaa alihankintojen ja jatkossa mahdollisesti myös SLL:n oman liikenteen kilpailuttamista. Kalustoyhtiömallilla on tarkoitus saada säästöjä, joilla sitten voitaisiin osin kompensoida sähkölauttaliikenteeseen siirtymisestä aiheutuvia välittömiä nettokustannusnousuja. Selvältä myös näyttää, että lauttaliikenteen operoinnissa saavutetaan sähkökäyttöisillä lautoilla tämänhetkisten arvioiden mukaan merkittäviä säästöjä alusten käyttöenergiakustannuksissa.

Lipputulot ja kuntaosuudella rahoitettava nettokustannus

Henkilölauttaliiketeen lipputulot jaetaan vastaavasti kuntien kesken niin, että henkilökohtaiset arvo- ja kausiliput kohdistetaan matkakorttijärjestelmän tietojen mukaan, muut liput joko suoraan ao. kunnalle tai henkilökohtaisten lippujen suhdetta soveltaen.

Valtaosa Suomenlinnan liikenteen kustannuksista kohdistuu helsinkiläisten ja turistien tekemiin matkoihin. Edellä mainituista perussopimuksen periaatteista ja turistien suuresta osuudesta ja käyttämistä lipputuotteista aiheutuu, että Suomenlinnan henkilölauttaliikenteen kuntaosuudella rahoitettavista nettokustannuksista Helsinki maksaa selkeästi valtaosan. Helsingin maksuosuuden määrää tasoittaa, että turistit käyttävät pääasiassa kalliimpia lipputyyppejä, joista saadut lipputulot kattavat lähtökohtaisesti hyvin matkan kustannuksia.

Tähän uudet tavoitteet, nämä viime vuoden esityksestä

HSL:n omistajaohjaustavoitteet

Muu omistajalinjaus: Kuntayhtymän talousarviovalmistelussa otetaan huomioon peruspääomalle maksettava 1,5 %:n korvaus

Lopuksi

Esitystä on valmisteltu yhdessä Espoon ja Vantaan konserniohjauksen kanssa.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 21.10.2024 § 84

Päätös

Käsittely

20.05.2024 Ehdotuksen mukaan

Esittelijä

Lisätiedot

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

Päätös tullut nähtäväksi 03.12.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.