Vahingonkorvaus, autovaurio, 15.4.2024, Munkkiniemen puistotien ja Laajalahdentien kulma
Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 24.4.2024 esittänyt kaupungille määrältään 305,02 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan auto vaurioitui 15.4.2024 hakijan ajettua kuoppaan Munkkiniemen puistotien ja Laajalahdentien kulmassa töyssyn jälkeen. Vaatimuksessa ei ole ilmoitettu vahingon tapahtumisen kellonaikaa, mutta hakijan toimittamien liiteasiakirjojen perusteella vahinko on tapahtunut ennen kello 13.20 valoisaan aikaan. Hakija on liittänyt vaatimuksensa mukaan valokuvia vahinkopaikalta sekä kartan, johon vahinkopaikka on merkitty tarkasti.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikalla Laajalahdentie on kokoojakatu ja kuuluu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin, ja Munkkiniemen puistotie on tonttikatu ja kuuluu III-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikalla olleet kuopat on paikattu 19.4.2024 kunnossapidon omavalvonnan perusteella kylmämassalla. Vahinkopaikalla on ollut kaksi kuoppaa. Töyssyn vieressä ollut kuoppa on ollut leveydeltään arviolta 20 x 30 senttimetriä, ja sen syvyys on ollut arviolta 3–4 senttimetriä. Kaivon vieressä olleen kuopan leveys on ollut arviolta 20 x 20 senttimetriä ja sen syvyys on ollut arviolta 6 senttimetriä. Kuopista toinen on sijainnut ajoradan reunassa ja toinen vajaan metrin päässä ajoradan reunasta. Molemmat kuopat ovat olleet väistettävissä. Paikalla ei ole ollut aiempaa korjaustarvetta. Vahinkopaikka on valaistu risteysalue, jossa ajokaistan leveys ilmoitetussa kohdassa on noin 5,5 metriä.
Kunnossapito on tehnyt vahinkopäivänä yli viisi tarkistusajoa vahinkopaikalla vahinkopäivänä 15.4.2024, ja paikalla ei ole todettu olevan kiireellistä korjaustarvetta. Alueen kuntoa on seurattu yli 25 päivänä vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana. Kunnossapidon tietoon ei ole saapunut ilmoituksia vahinkopaikan korjaustarpeesta ennen vahingon tapahtumista. Vahinkopaikalla olleet kuopat ovat syntyneet arviolta päivissä. Kunnossapidon havaintojen mukaan vahinkoa edeltäneen talven keliolosuhteiden vaikutukset näkyivät vielä keväälläkin. Loppuvuodesta 2023 oli satanut runsaasti lunta, ja alkuvuodesta 2024 lämpötilat vaihtelivat nollan molemmilla puolilla. Lumet olivat sulaneet ajoradoille, ja kuoppia muodostui lyhyessä ajassa nopeasti.
Hakijan toimittamassa valokuvassa vanteen reunassa näkyy jälki osumasta renkaan palkeenkielen kohdalla. Jälki on samassa linjassa renkaan säteen suuntaisesti. On todennäköistä, että vauriot ovat syntyneet samanaikaisesti. Paikalla olisi pitänyt olla yli 10 senttimetriä syvä kuoppa, jotta vanteen kehään asti ulottuva vaurio olisi voinut syntyä. Lisäksi renkaan olisi pitänyt pudota sinne isolta osin. Hakijan toimittamien valokuvien perusteella arvioituna kuopan syvyys on ollut selkeästi 10 senttimetriä pienempi. Vaurio on todennäköisesti syntynyt renkaan osumisesta kitakaivoon. Paikalla oleva kitakaivo sijaitsee asianmukaisesti reunalinjassa, se on täysin ajoradan ulkopuolella eikä siinä ole korjaustarvetta.
Kaupungille ei ole saapunut palautteita vahinkopaikalla olevista päällystevaurioista. Kaupungille ei ole saapunut muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.
Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa vahinkopäivänä 15.4.2024 kello 7–13 välisenä aikana on ollut pilvistä ja poutaista, ja lumen syvyys on ollut 0 senttimetriä.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.
Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset.
Vahinkopaikalla on tehty toistuvasti tarkastusajoja ennen vahinkoa, ja vahinkopäivänä tehdyissä tarkastusajoissa vahinkopaikalla ei ole todettu olevan korjaustarvetta. Kunnossapito on korjannut vahinkopaikalla olleet kuopat 19.4.2024 omavalvontansa perusteella kylmämassalla. Vahinkopaikalla olleet kuopat ovat olleet sijaintinsa ja vahinkoaikaan vallinneiden sää- ja keliolosuhteiden puolesta havaittavissa ja väistettävissä. Edellä esitetyn perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Päätös tullut nähtäväksi 04.12.2024
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957