Katusuunnitelma, Malmi, Pikitehtaankorttelit osa 1, nro:t 32107, 32112, 32145, 32165, 32106, 32108, 32109, 32111, 32146

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä seuraavat liitteenä olevat katusuunnitelmat:

Lähtökohdat ja tavoitteet

Huopakatonkuja on rakentamaton asemakaava-alueen tonttikatuun rinnastettava pihakatu. Huopakatonkuja rajautuu lännessä olemassa oleviin teollisuusrakennusten korttelialueisiin 3896 ja 38104, sekä idässä Longinojanpuiston viheralueen niittyyn.

Katontekijänaukio on nykyinen osittain rakentunut asuntokatu suunnittelualueella. Katu rakennetaan valmiiksi toteuttamalla pintarakenne ja istutukset. Katontekijänaukio rajautuu nykyiseen asuinkortteliin sekä rakentumattomiin asuinkortteleiden tonttialueisiin.

Katontekijänkatu on uusi rakentumaton asemakaava-alueen asuntokatu. Katontekijänkatu rajautuu rakentumattomiin asuinkortteleihin sekä nykyisiin asunto- ja teollisuusrakennusten korttelialueisiin.

Katontekijänkuja on nykyinen osittain rakentunut tonttikatu suunnittelualueella. Katu rakennetaan valmiiksi toteuttamalla pintarakenne ja istutukset. Katontekijänkuja rajautuu nykyiseen asuinkortteliin sekä rakentumattomiin asuinkortteleiden tonttialueisiin.

Kattotervankuja on rakentumaton asemakaava-alueen pihakatu. Katu rajautuu teollisuusrakennusten korttelialueeseen sekä Longinojan puiston viheralueen niittyyn.

Ormuspellonraitio on rakentumaton asemakaava-alueen tonttikatu. Ormuspellonraitio rajautuu asuinkortteleihin 38369, 38368, 38366 ja 38367. Katu ja korttelit rakentuvat Longinojanpuiston viheralueen niitylle.

Ormuspellontie on asemakaava-alueen nykyinen asuntokatu, joka rajautuu teollisuusrakennusten korttelialueisiin 38092, 38096, 38099 ja 38104.

Teerisuonkuja on asemakaava-alueen nykyinen asuntokatu, joka rajautuu teollisuusrakennusten korttelialueisiin 38092 ja 38104; sekä rakentumattomaan asuinkorttelialueeseen 38366.

Teerisuonkulma on nykyinen jalankululle ja pyöräliikenteelle varattu katualue, joka rajautuu teollisuusrakennusten korttelialueiseen 38092 ja 38104.

Katusuunnitelmat pohjautuvat voimassa olevaan asemakaavan nro 12790. Suunnittelussa on myös otettu huomioon asemakaavan liitteenä olleen liikennesuunnitelman nro 7307 mukaiset periaatteet. Katusuunnitelmissa on tarkennettu liikennesuunnitelmassa esitettyjä ratkaisuja.

Katusuunnitelmilla mahdollistetaan Pikitehtaankorttelien asemakaavassa kaduiksi osoitettujen alueiden rakentaminen ja näin edesautetaan asuin- ja palvelurakentamisen rakentaminen Malmin kaupunkiuudistusalueella. Ormuspellonraition toteutus edistää osaltaan Viikki-Malmi-pikaraitiotien toteutusta. Yhtenä suunnittelun tavoitteena on ollut kävelyn edistäminen Helsingin kävelyn edistämisohjelman tavoitteiden mukaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitetty jalankulun ympäristöön ja yhteyksiin. Tavoitteena on tehdä ympäristöstä käveltävä ja tukea jalankulkua arjen liikkumismuotona.

Nyt hyväksyttävien Huopakatonkujan, Katontekijänaukion, Katontekijänkadun, Katontekijänkujan, Kattotervankujan, Ormuspellonraition, Ormuspellontien, Teerisuonkujan ja Teerisuonkulman kanssa samaan aikaan suunniteltuja ja vuorovaikutettuja Pikitehtaankatu ja Vanhanradanaukio päätetään erikseen kaupunkiympäristölautakunnan kokouksessa.

Suunnittelualue sijaitsee Longinojan valuma-alueella, joka on kunnostettu taimenpuro. Kadun suunnittelussa on otettu huomioon rakentamisen ja kaupunkirakenteen toiminnan vaikutus Longinojaan.

Suunnitelma

Huopakatonkuja katusuunnitelman piirustus nro 32106/1, jota on muutettu 11.10.2024 nähtävillä olon jälkeen (liite 2)

Huopakatonkuja on uusi tonttikatuun rinnastettava pihakatu, joka liittyy etelässä uuteen Kattotervankujaan ja keskivaiheilla Pikitehtaankadun uuteen linjaukseen. Pohjoispäässä katu rajautuu Longinojanpuistoon. Huopakatonkujan pysäköinti on osoitettu eteläpäässä kadun keskelle ja pohjoispäässä pihakadun reunoille. Kadun pohjoispäässä on kääntöpaikka. Kadun eteläpäässä moottoriajoneuvojen ajoyhteys on estetty pollareilla. Pyöräily toteutetaan tonttikadulla sekaliikennejärjestelynä. Kadulle pääasiallinen pintamateriaali on kiveys.

Huopakatonkujan pintamateriaali vaihdettiin betonikivestä asfaltin ja luonnonkiven yhdistelmään nähtävillä olon jälkeen.

Katontekijänaukio katusuunnitelman piirustus nro 32146/1, jota on muutettu 11.10.2024 nähtävillä olon jälkeen (liite 5)

Katontekijänaukio on kerrostaloalueen tonttikatu (pihakatu), joka liittyy pohjoisesta Katontekijänkujaan ja etelässä nykyiseen Teerisuontiehen. Katontekijänkujan ja Katontekijänaukion välillä vain jalankulku ja pyöräliikenne on mahdollista. Autoliikenne on estetty ajoestepollarein. Kadun kaakkoiskulmasta on yhteydet yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatuille kiinteistöjen omistamille ja hallinnoimille raiteille.

Katontekijänaukion pintamateriaali vaihdettiin betonikivestä asfaltin ja luonnonkiven yhdistelmään nähtävillä olon jälkeen.

Katontekijänkatu katusuunnitelman piirustus nro 32109/1 (liite 7)

Katontekijänkatu on asuinkerrostaloalueen tonttikatu, joka liittyy etelässä Teerisuontiehen ja pohjoisessa Pikitehtaankatuun. Liittymät toteutetaan ns. ylijatkettuina jalkakäytävänä läpiajoliikenteen hillitsemiseksi.

Katontekijänkuja katusuunnitelman piirustus nro 32107/1, jota on muutettu 11.10.2024 nähtävillä olon jälkeen (liite 9)

Katontekijänkuja on kerrostaloalueen tonttikatu, joka liittyy pohjoisesta nykyiseen Pikitehtaankatuun. Etelästä katu liittyy Katontekijänaukioon. Katontekijänkujan ja Katontekijänaukion välillä vain jalankulku ja pyöräliikenne on mahdollista. Autoliikenne on estetty ajoestepollarein. Kadun kaakkoiskulmasta on yhteys yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatulle kiinteistön omistamalle ja hallinnoimalle raitille.

Katontekijänkujan pintamateriaali vaihdettiin betonikivestä asfaltin ja luonnonkiven yhdistelmään nähtävillä olon jälkeen.

Kattotervankuja katusuunnitelman piirustus nro 32165/1, jota on muutettu 11.10.2024 nähtävillä olon jälkeen (liite 11)

Kattotervankuja on asuinkerrostaloalueen tonttikaduksi rinnastettava pihakatu, joka lännessä liittyy Teerisuonkujaan. Kattotervankujan keskivaiheilla katuun liittyy Vanhanradanaukio, Huopakatonkuja ja Ormuspellonraitio. Kadulla on pysäköintipaikat kuudelle henkilöautolle. Pyöräily toteutetaan kadulla sekaliikennejärjestelynä. Ajoradan pintamateriaalina on monivärinen kiveys ja Huopakatonkujan risteyksessä sekavärinen nupukiveys.

Kattotervankujan pintamateriaali vaihdettiin betonikivestä asfaltin ja luonnonkiven yhdistelmään nähtävillä olon jälkeen.

Ormuspellonraitio katusuunnitelman piirustus nro 32111/1, jota on muutettu 11.10.2024 nähtävillä olon jälkeen (liite 13)

Ormuspellonraitio on uusi asuntokatu, jolla on sallittu ainoastaan jalankulku ja raitiotieliikenne, sekä risteävin yhteyksien ylittävä polkupyörä- ja huoltoliikenne sekä tontilleajo. Katu liittyy etelässä Vanhanradanaukioon ja Kattotervankujaan, sekä pohjoisessa Pikitehtaankatuun. Kadun molemmin puolin on jalkakäytävät. Raitiotien pintamateriaali on harmaa reikäkiveys nurmisaumalla.

Ormuspellonration pintamateriaali vaihdettiin betonikivestä asfaltin ja luonnonkiven yhdistelmään nähtävillä olon jälkeen.

Ormuspellontie välillä Pikitehtaankatu–Teerikukontie katusuunnitelman piirustus nro 32108/1 (liite 15)

Ormuspellontie on teollisuusalueen tonttikatu, joka liittyy etelästä Pikitehtaankatuun. Suunnittelualueesta pohjoiseen katu jatkuu Malminkaarelle asti. Ajoradan itäreunalta nykyiset pysäköintipaikat poistuvat. Kadun molemmin puolin on jalkakäytävät. Pyöräliikenne toteutetaan ajoradalla sekaliikennejärjestelynä.

Teerisuonkuja katusuunnitelman piirustus nro 32145/1 (liite 17)

Teerisuonkuja on teollisuusalueen ja asuinkerrostalojen kortteleiden tonttikatu, joka liittyy etelässä Tullivuorentiehen. Kadun pohjoispäässä on kääntöpaikka. Pohjoispäästä jatkuu myös kevyen liikenteen yhteydet pohjoiseen Pikitehtaankadulle ja länteen Katontekijänkadulle. Uusi Kattotervankuja liittyy kadun keskivaiheilla idän suunnasta Teerisuonkujaan. Kadun molemmin puolin on jalkakäytävät. Pyöräliikenne toteutetaan ajoradalla sekaliikennejärjestelynä.

Teerisuonkulma katusuunnitelman piirustus nro 32112/1 (liite 19)

Teerisuonkulma on katu, jolla on sallittu ainoastaan jalankulku ja polkupyöräliikenne. Katu liittyy idässä Teerisuonkujaan ja lännessä tontin rasiteyhteyden kautta Katontekijänkatuun.

Suunnitelmien tarkempi kuvaus ilmenee liitteinä olevista suunnitelmaselostuksista nrot 32106/1 (liite 1) muutettu 11.10.2024, 32146/1 (liite 4) muutettu 11.10.2024, 32109/1 (liite 6), 32107/1 (liite 8) muutettu 11.10.2024, 32165/1 (liite 10) muutettu 11.10.2024, 32111/1 (liite 12) muutettu 11.10.2024, 32108/1 (liite 14), 32145/1 (liite 16) ja 32112/1 (liite 18). Koostepiirustus on liitteenä 3.

Kadut ovat suunniteltu niin, että ne sopeutuvat asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttävät toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus ja yhteistyösopimus

Katusuunnittelu on toteutettu ”Yhteinen kunnallistekninen työmaa” sopimuksen (7.3.2017) mukaisesti yhteistyössä sopimuksen osapuolten kanssa. Sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupunki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY), Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy, Elisa Oyj, DNA Oyj, Telia Finland Oyj, GlobalConnect Oy, Auris Kaasunjakelu Oy, Cinia Oy. Sopimuksen mukaisesti kukin sopimuksen allekirjoittanut osapuoli sitoutuu suunnittelun aikana määrittelemään omat johtotarpeensa kohteessa ja tekemään omaa suunnittelua samanaikaisesti hankkeen etenemisen kanssa. Suunnittelun tavoitteena on aikaansaada rakennushankekohtaiset yhteiset ristiriidattomat suunnitelma-asiakirjat ja selostukset.

Katusuunnitelmaluonnokset ovat olleet sähköisesti esillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 20.3.−7.4.2024 välisen ajan. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus asukkaille pidettiin 26.3.2024 Teams-live verkkotilaisuudessa. Esillä olosta ja mahdollisuudesta mielipiteen esittämiseen on tiedotettu alueen talouksiin postitetulla tiedotekirjeellä, kaupungin verkkosivuilla sekä Koillis-Helsingin Lähitieto sanomalehdessä. Lisäksi alueen talouksiin jaettiin tiedotekirje postilaatikkojakeluna.

Esillä olon aikaiset asukaspalautteet on kirjattu vuorovaikutusmuistioon, joka on liitteenä 20.

Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet sähköisesti nähtävillä kaupunkiympäristön asiakaspalvelupisteessä ja Helsingin kaupungin verkkosivuilla 22.5.−4.6.2024 välisen ajan. Suunnitelmien nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta muistutuksen antamiseen ilmoitettiin kirjallisesti suunnittelualueen kiinteistöjen omistajille ja haltijoille, sekä muille osallisille yleistiedoksiantona. Lisäksi asiasta on ilmoitettu kaupungin verkkosivuilla.

Muistutuksen käsittely

Suunnitelmista ei ole jätetty muistutuksia. Suunnitelmista on jätetty yksi mielipide, mikä on käsitelty aihepiireittäin.

Mielipide

Mielipiteessä esitetään, että katusuunnitelmissa lähes kaikki esitetyt pensaat on merkitty mataliksi ja näitä voisi tarkastella suurempina hiljaisemman liikenteen paikoilla lintujen elinympäristöksi. Lisäksi mielipiteessä esitetään katuja reunustavia viheralueita niityiksi tai vähemmän hoidetuiksi nurmen ja niityn välimuodoiksi.

Vastaus

Korkeampia pensaita ja niittyjä tarkastellaan lisättäväksi suunnitelmaan rakennussuunnittelussa. Liikenteen kannalta korkeamman kasvillisuuden osalta on huomioitava näkemäalueet. Kasvuolosuhteiden ja kunnossapidettävyyden kannalta on turvattava riittävän laaja kasvualusta korkeammille kasveille, jolloin kaikille kapeammille katuviheralueille ei voida esittää korkeita pensaita.

Mielipide

Valaistussuunnitelma on ylimalkainen, ja ylivalaisu ilmeisesti vedetään jostain välttämättömyyden hatusta. Valosaastetta on vähennettävä. Valaistus toteutettava lämminsävyisenä 2000 K, ja valoteho pitää pienempänä. Alue reunustaa laajoja viheralueita ja vehreitä kortteleita, valosaaste on kauttaaltaan eliöille haitallista.

Vastaus

Valaistussuunnitelma on katusuunnitelmassa esitetty karkealla tasolla koska suunnittelu on vielä kesken. Toki valaistuksen suunnittelussa on katusuunnitelmavaiheessa tarkasteltu jo valaistustasoja. Valaistuksen uusimistarpeen määrittelee nykyisen valaistuksen ikä ja se onko valaistus led-valaisimia. Valaistuksen suunnittelussa huomioidaan mm. riittävä valaistusteho. Riittävä valaistus on myös turvallinen käyttäjille. Kaupunkiympäristössä käytetään yleensä 3000–4000 K värilämpötilaa. Välitetään saapunut mielipide valaistuksen suunnittelijalle.

Kustannukset ja aikataulu

Katusuunnitelmien rakennuskustannus on yhteensä noin
2 895 000 euroa, 240 euroa/m² (alv 0 % ). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Kadun vuotuiset ylläpitokustannukset ovat noin 44 000 euroa (alv 0 %). Ylläpitokustannukset ovat 26 000 euroa kalliimmat kuin nykyisin.

Kadun rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2024 alkaen.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 09 02 02 kadut uudisrakentaminen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 85 §, 62 §, maankäyttö- ja rakennusasetus 41-43 §.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 5 § 1 mom. kohdan 1 mukaan maankäyttöjohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, 1 taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisten katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelmien hyväksymisestä