Vahingonkorvaus, autovaurio, 29.4.2024, Sturenkadun ja Porvoonkadun risteys

Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan vaatimus

Hakija on 14.5.2024 esittänyt kaupungille määrältään 124,75 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon oikeanpuoleinen eturengas vaurioitui 29.4.2024 klo 19.48 ajettaessa asfalttivaurioon Sturenkadun ja Porvoonkadun risteysalueella. Hakija kertoo ajaneensa toisen auton perässä Sturenkadulta Porvoonkadulle, jolloin kuului kova tömähdys.

Sovellettavat normit ja ohjeet

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.

Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Vahinkopaikka Porvoonkadulla Työläisäidinpuiston kohdalla on kokoojakatu ja luokiteltu II-luokan kunnossapidettäviin väyliin.

Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan ajoradalla on ollut pyöreä kuoppa, joka on sijainnut 7,3 metriä leveän ajoradan keskellä, noin 3,5 metriä oikeasta reunasta. Kuoppa on ollut arviolta noin 50 cm halkaisijaltaan ja noin 5 cm syvyydeltään. Vahinkopaikalla tehty vahinkoa edeltäneen kuukauden aikana yhdeksän tarkastusajoa, joista viimeisin ennen vahinkopäivää on tehty 17.4.2024. Tällöin ei ole ollut korjaustarvetta. Vahinkopäivänä on tehty tarkastusajo vastakkaiseen suuntaan. Kunnossapito ei ole tuolloin havainnut kuoppaa eikä vahinkopaikasta ollut tullut vahinkoa ennen ilmoituksia urakoitsijan tietoon. Kuoppa on paikattu 3.5.2024 aamuyöllä noin klo 3.

Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 2 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaupungin palautejärjestelmään on tehty kuopasta kolme ilmoitusta. Ensimmäinen ilmoitus on tehty lauantaina 27.4.2024, toinen vahinkopäivänä maanantaina 29.4.2024 ja kolmas torstaina 2.5.2024. Kaupungin palautejärjestelmään annettuihin palautteisiin vastataan viikon kuluessa. Kaupungille ei ole esitetty muita vastaavia vahingonkorvausvaatimuksia.

Forecan mukaan Kumpulan havaintoasemalla tehdyissä mittauksissa lämpötila on vahinkopäivänä 29.4.2024 vaihdellut 4,4 °C ja 18,4 °C välillä. Klo 20 lämpötila on ollut 2,6 °C ja sää on ollut puolipilvinen ja poutainen. 21.–24.4.2024 lämpötila vaihteli plussan ja miinuksen välillä, ja tällöin esiintyi myös sateita.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ja ajoradan ollessa märkä, isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa.

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan, joka kuuluu hoitoluokkaan II, päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava.

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin kunnossapitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuopasta tehdyt ilmoitukset eivät olleet tulleet kunnossapidon tietoon ennen vahinkoa, koska palautejärjestelmään annetut palautteet käsitellään arkipäivisin ja viikon kuluessa ilmoituksen tekemisestä. Kuoppa on paikattu 3.5.2024.

Ajoneuvon kuljettajaa sitoo tieliikennelain säännökset. Kuoppa on ollut havaittavissa sekä väistettävissä niin sijainnin kuin ajoradan leveyden puolesta.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut säännökset

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3–5 §

Toimivalta

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 22.12.2023 tekemän päätöksen § 51 mukaan lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.