Aiesopimukset, tukipalvelujen tuottaminen, Laakson yhteissairaala, HUS, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Laakson yhteissairaala

Laakson yhteissairaala (jäljempänä LYS) on Helsingin kaupungin ja HUSin yhteishankkeena toteutettava sairaalakampus, joihin sijoittuu osapuolten somaattisia sairaansijoja ja psykiatrista sairaanhoitoa sekä näitä tukevia toimintoja. Sairaansijojen kokonaismäärä yhteissairaalassa on yli 900. Hanke koostuu uudisrakentamisesta ja olemassa olevien rakennusten peruskorjauksesta. Uusiin tiloihin sijoittuvat muun muassa nykyisen Laakson sairaalan somaattiset vuodeosastot, osa Suursuon toiminnasta, Auroran sairaalan psykiatrinen toiminta sekä HUSin vaativa neurologinen kuntoutus. Hanke on kiireellinen nykyisten sairaalarakennusten heikon kunnon ja tilojen epätarkoituksenmukaisuuden vuoksi.

LYSin hankesuunnitelma on hyväksytty hankkeen ohjausryhmässä 4.2.2020 ja kaupunginvaltuustossa 10.6.2020 § 157 sekä HUSin yhtymäkokouksessa 6.4.2020. Hankesuunnitelman muutokset hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 1.2.2023 § 25 ja HUSin yhtymäkokouksessa 15.3.2023. LYSin rakentamisesta ja kustannuksista vastaa Helsingin ja HUSin tasaosuuksin omistama Kiinteistöosakeyhtiö Laakson yhteissairaala. Rakentaminen ajoittuu vuosiin 2022–2030, ja yhteissairaalan ensimmäisen vaiheen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2026.

Pääkaupunkiseudun sairaala-aluevision 2030 mukaisesti Laakson sairaala-alue muodostaa kokonaisuuden Meilahden sairaala-alueen kanssa. Alueet tullaan yhdistämään logistiikkatunnelilla.

Yhteissairaalan tukipalvelut

Yhteiskampuksella sairaalatoiminnan kannalta välttämättömien tukipalvelujen tarkoituksenmukainen ja kustannustehokas järjestäminen edellyttää kaupungilta ja HUSilta pitkäjänteistä yhteistä suunnittelua sekä yhteistyötä tukipalvelujen tuottamisessa. Osapuolet ovat neuvotelleet aiesopimuksen ICT-palveluja ja -ratkaisuja koskevista tukipalveluista, joiden osalta tuottamisratkaisuista sopiminen tai valmistelutoimenpiteisiin ryhtyminen on hankkeen etenemisen kannalta aikataulullisesti välttämätöntä. Osapuolten tavoitteena on myöhemmin solmia aiesopimukset myös eräistä muista tukipalveluista.

Aiesopimuksen tarkoituksena on sopia ICT-palveluja ja -ratkaisuja koskevasta yhteistyöstä tarpeellisin osin siten, että osapuolet samalla sitoutuvat myöhempien sopimusten solmimiseen. Lisäksi aiesopimuksen tarkoituksena on sopia menettelyistä ja ehdoista, joilla osapuolet jatkavat kyseistä palvelua koskevaa yhteistyötä ja valmistelua.

ICT-palvelut ja ICT-ratkaisut

ICT-ratkaisuja ja -palveluja koskevalla aiesopimuksella (liite 1) osapuolet sitoutuvat soveltuvin osin yhteisten ratkaisujen käyttöön yhteissairaalan toiminnassa. Yhteisten palvelujen tuottamisvastuu jaetaan osapuolten välillä liitteen 2 mukaisesti. Aiesopimukseen sisältyvät hoitajakutsu- ja hälytysjärjestelmät, av-, sähköiset opastus- ja informaatiojärjestelmät, ilmoittautumisen ja tilanhallinnan ratkaisut, potilaskamerat, tietoverkkojärjestelmät, päätelaitteet ja paikannusjärjestelmät. Osapuolet ovat sopineet erillisin sopimuksin sellaisesta ICT-palveluja ja -ratkaisuja koskevasta yhteistyöstä, jota tehdään LYSiä laajemmin. Yhteiset ratkaisut edellyttävät investointeja, joista Helsingin osuus on arviolta noin 10 miljoonaa euroa. Lisäksi ratkaisuista aiheutuu vuosittaisia ylläpito- ja käyttökustannuksia, joiden arvioitu suuruusluokka on 250 000–500 000 euroa vuodessa.

Valtioneuvoston asetuksen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta (309/2023) 4 §:n mukaan hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa (jäljempänä YTA-sopimus) on sovittava niistä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisistä palveluista sekä asiakas- ja potilastietojen käsittelyssä käytettävistä tietojärjestelmistä, joiden kehittämisessä ja käytössä tehdään yhteistyötä.

Yhteisten tietojärjestelmäratkaisujen käyttöönotolla LYSissä tavoitellaan yhdenmukaisuutta ja selkeyttä, kustannustehokkuutta ja osaamisen tehokasta hyödyntämistä sopimuksen kohteena olevissa palveluissa. Yhdenmukaisten järjestelmien käyttö selkeyttää olennaisesti ICT-arkkitehtuurin ja kokonaisuuden suunnittelua, toteutusta ja hallintaa. Yhteisten ratkaisujen myötä järjestelmien yhtenäinen toteutus ja integraatiorajapinnat ovat selkeämpiä ja helpoimmin hallittavia. Yhteisellä infrastruktuurilla ja järjestelmillä vältytään lisäksi päällekkäiseltä rakentamiselta sekä säästetään laitekustannuksista. Tehokkuutta lisää mahdollisuus hyödyntää muun muassa HUSin vakioituja menettelytapoja sairaaloiden ICT-rakentamiseen. Aiesopimuksen mukainen yhteistyö edistää järjestämislain 36 §:n 2 momentin mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta, tuottavuutta, laatua, potilasturvallisuutta ja palveluketjujen ja -kokonaisuuksien toimivuutta.

Tukipalveluyhteistyön luonne

Tukipalveluja koskevan yhteistyön oikeudellinen perusta on järjestämislain 36 §:n mukainen YTA-sopimus, joka samaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden on solmittava valtuustokausittain. Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on varmistaa yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden työnjako, yhteistyö ja yhteensovittaminen siltä osin kuin se on tarpeellista hyvinvointialueiden lakisääteisten tehtävien toteutumisen ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuuden turvaamiseksi.

Järjestämislain 36 §:n 4 momentin nojalla osapuolet sopivat YTA-sopimuksessa yhdessä muiden Etelä-Suomen hyvinvointialueiden kanssa muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja välittömästi tukevista tai niiden järjestämisen kannalta välttämättömistä tukipalveluista. Osana YTA-sopimusta osapuolet sopivat tukipalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta yhteiskampuksilla ja yhteisissä toimipisteissä, joihin Laakson yhteissairaala lukeutuu. Osapuolet voivat sopia yhteiskampusten tukipalveluista tarkemmin YTA-alasopimuksilla, joista tulee osa YTA-sopimusta.

Järjestämislain 36 §:n mukainen ensimmäinen YTA-sopimus on solmittava viimeistään vuoteen 2025 loppuun mennessä. YTA-sopimuksen voimaantuloon asti sovelletaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 43 §:ssä tarkoitettua erikoissairaanhoidon järjestämissopimusta. YTA-sopimus korvaa voimaan tullessaan nykyisen erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen liitteenä olevien aiesopimusten ja YTA-alasopimusten oikeusperusteena.

Koska LYSin tukipalveluja koskeva yhteistyö perustuu erikoissairaanhoidon järjestämissopimukseen ja myöhemmin YTA-sopimukseen, yhteistyössä on kyse viranomaisten lakisääteisestä yhteistyöstä, johon ei sovelleta julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annettua lakia (1397/2016).

Toimivalta

Aiesopimuksen perusteella solmittavat YTA-alasopimukset ja mahdolliset muut sopimukset kustannusten jakamisesta ylittävät viranhaltijoiden hankintavaltuudet, minkä vuoksi toimivalta aiesopimusten hyväksymiseksi on sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnalla.

Myöhemmin solmittavat YTA-alasopimukset ja muut sopimukset perustuvat nyt käsiteltävään aiesopimukseen. LYS-hankkeen kiireellisyys on todettu hankepäätösten ja sosiaali- ja terveysministeriön poikkeuslupapäätöksen 7.1.2021 (VN/5751/2020) yhteydessä. Asian aikataulun vuoksi on tarkoituksenmukaista, että myöhempiin sopimuksiin sitoutumista koskeva toimivalta on sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajalla.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 04.06.2024 § 127

Päätös tullut nähtäväksi 19.06.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.