Yleissuunnitelma, Länsisataman pikaraitiotie

HEL 2024-009714
Asialla on uudempia käsittelyjä
8. / 30 §

Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelma

Helsingin kaupunginvaltuusto

Päätös

Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi ohjeellisena noudatettavaksi siten, että seuraavassa vaiheessa laaditaan toteutuspäätös.

Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon raitiotiehankkeen vaiheistaminen niin, että liikennöinti voi alkaa 2030-luvun alussa ja siinä otetaan huomioon reitin varrella olevien muiden hankkeiden toteutusaikataulu.

Kaupunkiympäristön toimiala jatkaa yhteistyössä liikenneliikelaitoksen ja Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin hankesuunnittelua siten, että toteutuessaan aikataulu yhteensovitetaan Länsisataman pikaraitiotiehankkeen kanssa.

1
Hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet toteuttaa raitiotieyhteys pääosin tai kokonaan samalla kertaa Rautatientorin metroaseman kansiremontin kanssa ja mikä olisi nopein mahdollinen aikataulu yhteyden avaamiselle. (Otso Kivekäs)
 
 
2
Hyväksyessään Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toteuttaa jatkosuunnittelu siten, että Ruoholahden villojen ja Länsilinkin pysäkit pyritään säilyttämään nykyisillä paikoillaan tai ainakin huolehtimaan siitä, ettei raitiotieliikenteen pysäkkien saavutettavuus olennaisesti heikkene. (Atte Kaleva)

Käsittely

Palautusehdotus

Valtuutettu Laura Korpinen ehdotti valtuutettu Pia Kopran
kannattamana, että kaupunginvaltuusto palauttaa asian kaupunginhallitukselle uudelleen valmisteltavaksi seuraavin perusteluin:

Esitän että asia palautetaan valmisteluun. Länsisatamaan on jo hyvät raideyhteydet (raitiovaunut 7 ja 9), joten uusi päällekkäinen investointi lisää hinnannostopaineita HSL:n lipunhintoihin ja pikaraitiotien edellyttämä infra tuo epäviihtyisyyttä kaupunkikuvaan ja harventaa pysäkkivälejä.

Suunnitelma on myös ristiriidassa Kaivokadun autoliikenteen säilyttämistoiveen kanssa, samoin kuin niiden toiveiden kanssa, jotka haluavat pitää Kaivokadun jalankulkijaystävällisenä. Neljä rinnakkaista raidetta hankaloittaisivat jalankulkijan liikkumista. Kaivokadulle tai muuallekaan keskustaan ei tarvita nykyistä suurempia raidenopeuksia.

1 äänestys

Asian käsittelyn jatko JAA, palautus EI

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Valtuutettu Laura Korpisen palautusehdotus:

Jaa-äänet: 71
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Nita Austero, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Sandra Hagman, Juha Hakola, Atte Harjanne, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Ville Jalovaara, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Vesa Korkkula, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Ajak Majok, Otto Meri, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Kimmo Niemelä, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Seida Sohrabi, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Tuomas Tuomi-Nikula, Erkki Tuomioja, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen, Feniks Willamo, Ozan Yanar

Ei-äänet: 12
Mika Ebeling, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Martina Houtsonen, Nuutti Hyttinen, Pia Kopra, Laura Korpinen, Tom Packalén, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Wille Rydman, Juhani Strandén

Poissa: 2
Timo Harakka, Ilkka Taipale

Kaupunginvaltuusto jatkoi asian käsittelyä.

Toivomusponnet

Valtuutettu Otso Kivekäs ehdotti valtuutettu Björn Månssonin kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään esityksen kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuudet toteuttaa raitiotieyhteys pääosin tai kokonaan samalla kertaa Rautatientorin metroaseman kansiremontin kanssa ja mikä olisi nopein mahdollinen aikataulu yhteyden avaamiselle.
 
 
 
Länsisataman pikaratikka on tärkeä saada käyttöön mahdollisimman nopeasti niin, että Laajasalon yhteys jatkuu keskustaan. Rautatientorin metroaseman remontti aiheuttaa väistämättä katkoksen ratikkaliikenteeseen. Jotta katkoja ei tule jatkuvasti, Länsisataman pikaratikan tarvitsemat muutokset lähiseudulla on syytä tehdä mahdollisuuksien mukaan samalla kertaa niin, ettei sen vuoksi jouduta tekemään uutta katkoa.

Valtuutettu Atte Kaleva ehdotti valtuutettu Nina Suomalaisen kannattamana hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

 
Hyväksyessään Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta toteuttaa jatkosuunnittelu siten, että Ruoholahden villojen ja Länsilinkin pysäkit pyritään säilyttämään nykyisillä paikoillaan tai ainakin huolehtimaan siitä, ettei raitiotieliikenteen pysäkkien saavutettavuus olennaisesti heikkene.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

2 äänestys

Valtuutettu Otso Kivekkään ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI

JAA-ehdotus: Valtuutettu Otso Kivekkään ehdottama toivomusponsi
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 58
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Pentti Arajärvi, Paavo Arhinmäki, Nita Austero, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Sandra Hagman, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Vesa Korkkula, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Ajak Majok, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Kimmo Niemelä, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Tuomas Rantanen, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Anni Sinnemäki, Seida Sohrabi, Osmo Soininvaara, Nina Suomalainen, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Sinikka Vepsä, Feniks Willamo, Ozan Yanar

Ei-äänet: 1
Otto Meri

Tyhjä: 24
Sirpa Asko-Seljavaara, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Martina Houtsonen, Nuutti Hyttinen, Ville Jalovaara, Pia Kopra, Laura Korpinen, Seija Muurinen, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Tom Packalén, Pia Pakarinen, Mikko Paunio, Mika Raatikainen, Risto Rautava, Laura Rissanen, Wille Rydman, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhani Strandén, Erkki Tuomioja, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen

Poissa: 2
Timo Harakka, Ilkka Taipale

Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Otso Kivekkään ehdottaman toivomusponnen.

3 äänestys

Valtuutettu Atte Kalevan ehdottama toivomusponsi JAA, vastustus EI

JAA-ehdotus: Valtuutettu Atte Kalevan ehdottama toivomusponsi
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 76
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Alviina Alametsä, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Nita Austero, Eva Biaudet, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdottir Sandelin, Fatim Diarra, Mika Ebeling, Nora Grotenfelt, Tuula Haatainen, Sandra Hagman, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Atte Harjanne, Harry Harkimo, Eveliina Heinäluoma, Fardoos Helal, Titta Hiltunen, Mari Holopainen, Veronika Honkasalo, Martina Houtsonen, Shawn Huff, Nuutti Hyttinen, Mikael Jungner, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Pia Kopra, Vesa Korkkula, Laura Korpinen, Eeva Kärkkäinen, Heimo Laaksonen, Ajak Majok, Otto Meri, Nina Miettinen, Sami Muttilainen, Seija Muurinen, Björn Månsson, Tuomas Nevanlinna, Kimmo Niemelä, Matti Niiranen, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Tom Packalén, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Pia Pakarinen, Mikko Paunio, Terhi Peltokorpi, Petrus Pennanen, Mika Raatikainen, Tuomas Rantanen, Laura Rissanen, Wille Rydman, Sari Sarkomaa, Pekka Sauri, Mirita Saxberg, Daniel Sazonov, Anni Sinnemäki, Seida Sohrabi, Juhani Strandén, Nina Suomalainen, Tuomas Tuomi-Nikula, Thomas Wallgren, Reetta Vanhanen, Juhana Vartiainen, Sinikka Vepsä, Maarit Vierunen, Feniks Willamo

Tyhjä: 7
Pentti Arajärvi, Ville Jalovaara, Amanda Pasanen, Risto Rautava, Osmo Soininvaara, Erkki Tuomioja, Ozan Yanar

Poissa: 2
Timo Harakka, Ilkka Taipale

Kaupunginvaltuusto hyväksyi valtuutettu Atte Kalevan ehdottaman toivomusponnen.

Katso äänestystulos taulukkona

Äänestys 1

Jäsen Valtuustoryhmä
Ahde, Hilkka Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Ahmed, Mahad Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Alanko-Kahiluoto, Outi Vihreä valtuustoryhmä
Arajärvi, Pentti Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Austero, Nita Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Grotenfelt, Nora Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Haatainen, Tuula Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Hagman, Sandra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Harjanne, Atte Vihreä valtuustoryhmä
Heinäluoma, Eveliina Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Helal, Fardoos Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Hiltunen, Titta Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Huff, Shawn Vihreä valtuustoryhmä
Jalovaara, Ville Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Jungner, Mikael Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kauppila, Elina Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Kivelä, Mai Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kärkkäinen, Eeva Keskustan valtuustoryhmä
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Majok, Ajak Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Miettinen, Nina Vihreä valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Nevanlinna, Tuomas Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Niemelä, Kimmo Liike Nyt Helsinki
Niiranen, Matti Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Pajula, Matias Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ei valtuustoryhmää
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rissanen, Laura Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sarkomaa, Sari Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sauri, Pekka Vihreä valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Sohrabi, Seida Kokoomuksen valtuustoryhmä
Soininvaara, Osmo Vihreä valtuustoryhmä
Suomalainen, Nina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Tuomi-Nikula, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Tuomioja, Erkki Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Wallgren, Thomas Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vartiainen, Juhana Kokoomuksen valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Vierunen, Maarit Kokoomuksen valtuustoryhmä
Willamo, Feniks Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Harkimo, Harry Liike Nyt Helsinki
Houtsonen, Martina Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Korpinen, Laura Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Packalén, Tom Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Paunio, Mikko Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Strandén, Juhani Ei valtuustoryhmää
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Harakka, Timo Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Taipale, Ilkka Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Sulje
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
Valtuustoryhmä Jaa Ei Tyhjä Poissa
Kokoomuksen valtuustoryhmä 23 0 0 0
Vihreä valtuustoryhmä 18 0 0 0
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 11 0 0 2
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 11 0 0 0
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 4 0 0 0
Keskustan valtuustoryhmä 2 0 0 0
Ei valtuustoryhmää 1 1 0 0
Liike Nyt Helsinki 1 1 0 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 0 1 0 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0 9 0 0

Äänestys 2

Jäsen Valtuustoryhmä
Ahde, Hilkka Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Ahmed, Mahad Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Alanko-Kahiluoto, Outi Vihreä valtuustoryhmä
Arajärvi, Pentti Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Austero, Nita Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Grotenfelt, Nora Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Haatainen, Tuula Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Hagman, Sandra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Harjanne, Atte Vihreä valtuustoryhmä
Harkimo, Harry Liike Nyt Helsinki
Heinäluoma, Eveliina Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Helal, Fardoos Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Hiltunen, Titta Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Huff, Shawn Vihreä valtuustoryhmä
Jungner, Mikael Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kauppila, Elina Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Kivelä, Mai Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kärkkäinen, Eeva Keskustan valtuustoryhmä
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Majok, Ajak Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Miettinen, Nina Vihreä valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Nevanlinna, Tuomas Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Niemelä, Kimmo Liike Nyt Helsinki
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Pajula, Matias Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ei valtuustoryhmää
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Sauri, Pekka Vihreä valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Sohrabi, Seida Kokoomuksen valtuustoryhmä
Soininvaara, Osmo Vihreä valtuustoryhmä
Suomalainen, Nina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Tuomi-Nikula, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Wallgren, Thomas Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Willamo, Feniks Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Houtsonen, Martina Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Jalovaara, Ville Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Korpinen, Laura Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niiranen, Matti Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Packalén, Tom Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Paunio, Mikko Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rissanen, Laura Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Sarkomaa, Sari Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Kokoomuksen valtuustoryhmä
Strandén, Juhani Ei valtuustoryhmää
Tuomioja, Erkki Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Vartiainen, Juhana Kokoomuksen valtuustoryhmä
Vierunen, Maarit Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Harakka, Timo Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Taipale, Ilkka Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Sulje
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
Valtuustoryhmä Jaa Ei Tyhjä Poissa
Vihreä valtuustoryhmä 18 0 0 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 11 0 0 0
Kokoomuksen valtuustoryhmä 10 1 12 0
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 9 0 2 2
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 4 0 0 0
Keskustan valtuustoryhmä 2 0 0 0
Liike Nyt Helsinki 2 0 0 0
Ei valtuustoryhmää 1 0 1 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 0 0 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 0 0 9 0

Äänestys 3

Jäsen Valtuustoryhmä
Ahde, Hilkka Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Ahmed, Mahad Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Alametsä, Alviina Vihreä valtuustoryhmä
Alanko-Kahiluoto, Outi Vihreä valtuustoryhmä
Arhinmäki, Paavo Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Asko-Seljavaara, Sirpa Kokoomuksen valtuustoryhmä
Austero, Nita Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Biaudet, Eva Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Bogomoloff, Harry Kokoomuksen valtuustoryhmä
Borgarsdottir Sandelin, Silja Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Diarra, Fatim Vihreä valtuustoryhmä
Ebeling, Mika Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä
Grotenfelt, Nora Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Haatainen, Tuula Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Hagman, Sandra Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Hakola, Juha Kokoomuksen valtuustoryhmä
Halla-aho, Jussi Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Harjanne, Atte Vihreä valtuustoryhmä
Harkimo, Harry Liike Nyt Helsinki
Heinäluoma, Eveliina Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Helal, Fardoos Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Hiltunen, Titta Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Holopainen, Mari Vihreä valtuustoryhmä
Honkasalo, Veronika Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Houtsonen, Martina Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Huff, Shawn Vihreä valtuustoryhmä
Hyttinen, Nuutti Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Jungner, Mikael Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kaleva, Atte Kokoomuksen valtuustoryhmä
Karhuvaara, Arja Kokoomuksen valtuustoryhmä
Kari, Emma Vihreä valtuustoryhmä
Kauppila, Elina Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kivekäs, Otso Vihreä valtuustoryhmä
Kivelä, Mai Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Kopra, Pia Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Korkkula, Vesa Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Korpinen, Laura Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Kärkkäinen, Eeva Keskustan valtuustoryhmä
Laaksonen, Heimo Kokoomuksen valtuustoryhmä
Majok, Ajak Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Meri, Otto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Miettinen, Nina Vihreä valtuustoryhmä
Muttilainen, Sami Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Muurinen, Seija Kokoomuksen valtuustoryhmä
Månsson, Björn Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä
Nevanlinna, Tuomas Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Niemelä, Kimmo Liike Nyt Helsinki
Niiranen, Matti Kokoomuksen valtuustoryhmä
Niskanen, Dani Kokoomuksen valtuustoryhmä
Nuorteva, Johanna Vihreä valtuustoryhmä
Packalén, Tom Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Pajula, Matias Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pajunen, Jenni Kokoomuksen valtuustoryhmä
Pakarinen, Pia Kokoomuksen valtuustoryhmä
Paunio, Mikko Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Peltokorpi, Terhi Keskustan valtuustoryhmä
Pennanen, Petrus Ei valtuustoryhmää
Raatikainen, Mika Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Rantanen, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Rissanen, Laura Kokoomuksen valtuustoryhmä
Rydman, Wille Perussuomalaisten valtuustoryhmä
Sarkomaa, Sari Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sauri, Pekka Vihreä valtuustoryhmä
Saxberg, Mirita Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sazonov, Daniel Kokoomuksen valtuustoryhmä
Sinnemäki, Anni Vihreä valtuustoryhmä
Sohrabi, Seida Kokoomuksen valtuustoryhmä
Strandén, Juhani Ei valtuustoryhmää
Suomalainen, Nina Kokoomuksen valtuustoryhmä
Tuomi-Nikula, Tuomas Vihreä valtuustoryhmä
Wallgren, Thomas Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Vanhanen, Reetta Vihreä valtuustoryhmä
Vartiainen, Juhana Kokoomuksen valtuustoryhmä
Vepsä, Sinikka Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Vierunen, Maarit Kokoomuksen valtuustoryhmä
Willamo, Feniks Vasemmistoliiton valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Arajärvi, Pentti Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Jalovaara, Ville Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Pasanen, Amanda Vihreä valtuustoryhmä
Rautava, Risto Kokoomuksen valtuustoryhmä
Soininvaara, Osmo Vihreä valtuustoryhmä
Tuomioja, Erkki Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Yanar, Ozan Vihreä valtuustoryhmä
Sulje
Jäsen Valtuustoryhmä
Harakka, Timo Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Taipale, Ilkka Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä
Sulje
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
Valtuustoryhmä Jaa Ei Tyhjä Poissa
Kokoomuksen valtuustoryhmä 22 0 1 0
Vihreä valtuustoryhmä 15 0 3 0
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 11 0 0 0
Perussuomalaisten valtuustoryhmä 9 0 0 0
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä 8 0 3 2
Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä 4 0 0 0
Ei valtuustoryhmää 2 0 0 0
Keskustan valtuustoryhmä 2 0 0 0
Liike Nyt Helsinki 2 0 0 0
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 0 0 0
Sulje

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Lähtökohdat

Kaupunginvaltuusto päätti Kruunusillat-hankkeen ja keskustan ja Laajasalon välisen pikaraitiotien toteuttamisesta 31.8.2016. Suunnitelman mukaan pikaraitiotien päätepysäkki olisi tullut Kaivokadulle rautatieaseman eteen neliraiteisena ratkaisuna. Päätöksessä Kruunusillat-hankkeen enimmäishinnan korottamisesta 25.8.2021 päätettiin kuitenkin rakentaa raitiotie ensimmäisessä vaiheessa keskustan päässä vain Hakaniemeen asti. Samalla päätettiin myös jatkaa suunnittelua ja toteutuksen valmistelua raitiotieyhteyden jatkamisesta Hakaniemestä Helsingin päärautatieasemalle, lähtökohtana se ettei Kaivokadulle tarvita erillistä pikaraitiotien päätepysäkkiä vaan linja kytketään tarkoituksenmukaisella tavalla jatkumaan muuhun raitiotieverkkoon. Lisäksi päätettiin, että tämän osuuden kustannusarvio tuodaan erikseen päätettäväksi. Kruunusillat-hankkeessa rakennettava pikaraitiotie valmistuu ja liikennöinti Hakaniemen ja Yliskylän välisellä linjalla käynnistyy tämän hetkisen arvion mukaan vuonna 2027.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL tutki Kaupunki- ja pikaraitioliikenteen linjastosuunnitelmassa (HSL:n julkaisuja 8/2022) yhdessä kaupungin kanssa tarkoituksenmukaista reittiä keskustan läpi Laajasalosta tulevalle pikaraitiolinjalle. Suunnitelmassa päädyttiin esittämään pikaraitiolinjalle reittiä Hakaniemestä Kaivokadulle ja edelleen Kampin kautta Jätkäsaareen ja Länsiterminaalille. Ratkaisun taustalla on Länsiterminaalin kasvava matkustajaliikenne Tallinnan laivaliikenteen keskittämispäätöksen myötä ja samanaikaisesti tavoite turvata edelleen kasvavan Jätkäsaaren asukkaiden liikkuminen. Tästä seuraa tarve joukkoliikenteen kapasiteetin kasvattamiseksi, jossa pikaraitiotiellä on merkittävä rooli.

Kaupunginvaltuusto päätti Kalasataman raitiotien yleissuunnitelmasta ja toteuttamisesta 13.6.2018. Raitiotieyhteys Pasilan ja Kalasataman Nihdin välille on aloittanut liikennöinnin suunnitelmien mukaisesti 12.8.2024. Raitiolinjan 13 päätepysäkki on Nihdissä samalla pysäkillä, jota myös Hakaniemen ja Yliskylän välinen pikaraitiolinja 12 tulee käyttämään Kruunusillat-hankkeen valmistuttua 2027.

Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman kanssa samanaikaisesti valmistelussa olleessa ja päätöksentekoon tulleessa Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on määritelty mm. joukkoliikenteen kehittämistarpeita ydinkeskustan alueella. Suunnitelman keskeisenä toimenpiteenä on esitetty Kaivokadun kehittämistä joukkoliikennekaduksi, josta kulkisi läpi ainoastaan raitioliikenne. Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa on huomioitu Länsisataman pikaraitiotien toimintaedellytykset. Länsisataman pikaraitiotie on toteutuskelpoinen riippumatta Kaivokadun joukkoliikennekaturatkaisusta, mutta joukkoliikennekatu nopeuttaa ja sujuvoittaa raitioliikennettä ja siten hyödyttää myös Länsisataman pikaraitiotietä. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmasta päätettiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2024.

Kaupunginvaltuusto on käsitellyt 25.9.2019 valtuutettu Osmo Soininvaaran aloitetta Helsingin Yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin avaamisesta, ja todennut, että kaupunkiympäristön toimialan liikenne- ja katusuunnittelu ja Helsingin kaupungin liikenne -liikelaitos (HKL) suunnittelevat yhdessä Kaisaniemenkadun, Unioninkadun ja Liisankadun liittymäjärjestelyn toteutusta ja sen osana metroaseman sisäänkäynnin toteuttamista. Lisäksi aloitevastauksessa todettiin, että liittymäjärjestelyt on tarkoituksenmukaista toteuttaa ennen Laajasalon raitiotieyhteyden valmistumista keskustaan.

Länsisataman pikaraitiotie

Länsisataman pikaraitiotie on Hakaniemestä Yliskylään 2027 liikennöinnin aloittavan pikaraitiolinjan 12 jatke Hakaniemestä Kaivokadun kautta Kamppiin ja edelleen Länsiterminaalille Jätkäsaareen. Hakaniemen päätepysäkin poistuessa Hakaniemenrantaan Hakaniementorin etelälaidalle Kruunusillat-hankkeen yhteydessä toteutettava raitiopysäkki alkaa toimia normaalina pysäkkinä, jonka läpi voi kulkea pikaraitiolinjan lisäksi muitakin raitiolinjoja. Kruunusillat-hanke toteuttaa myös raitiotien liitoksen nykyiseen rataverkkoon Siltasaarenkadulla.

Pikaraitiolinjan suunnitteluperusteina on ollut liikennöinti korkeintaan 45 metriä pitkillä pikaraitiovaunuilla ja viiden minuutin vuorovälillä. Nykyisiä kaupunkiraitiovaunuja pidemmät vaunut ja lisääntyvä vuoromäärä edellyttävät raitiotien infrastruktuurin kehittämistä keskustassa, vaikka reitti seuraakin täysin jo olemassa olevaa raitiotietä Hakaniemen ja Länsiterminaalin välillä.

Länsisatamaan pidennettyä pikaraitiolinjaa 12 tultaisiin liikennöimään aluksi Kruunusillat-raitiotien liikennöintiä varten hankituilla noin 35-metrisillä Artic XL -pikaraitiovaunuilla. Vaunut ovat samankaltaisia kuin pikaraitiolinjalla 15 käytettävät vaunut. Vaunuja voi myöhemmin pidentää 45-metrisiksi tai ne voi korvata uusilla pidemmillä vaunuilla, jos matkustajamäärät sitä myöhemmin edellyttävät. Ruuhka-ajaksi suunniteltua 5 minuutin vuoroväliä ei voi tihentää, sillä samoilla raiteilla kulkee myös muita raitiolinjoja ja liikennöinnin sujuvuus ja luotettavuus kärsisi liian tiheästä liikenteestä.

Pikaraitiotien osuutta Pitkältäsillalta Kaivokadulle on suunniteltu samanaikaisesti Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvän liikennesuunnittelun kanssa. Ensimmäinen keskeinen pikaraitiotiestä johtuva muutostarve nykyisiin järjestelyihin tällä osuudella on Kaisaniemenpuiston pysäkkialueen pidentäminen ja tähän liittyvä Kaisaniemenkadun, Unioninkadun ja Liisankadun liittymäalueen uudelleenjärjestely. Jos liikennejärjestelmäsuunnitelmassa esitetty Kaivokadun joukkoliikennekatu toteutuu, on kaupunkiraitiolinjoille mahdollista toteuttaa ryhmittymisraide Liisankadulle kääntymistä varten, mikä sujuvoittaisi suoraan kulkevia raitiolinjoja. Muussa tapauksessa raidejärjestelyt risteyksessä säilyvät nykyisellään. Ryhmittymisraiteelle vapautuisi tilaa, jos Unioninkadulla olisi ajoneuvoliikenteelle yhdet ajokaistat suuntaansa.

Toinen merkittävä pikaraitiotiestä johtuva muutostarve on Kaivokadun raitiopysäkin laajentaminen neliraiteiseksi. Nykyisellään liian lyhyttä laiturialuetta pidennetään ja pikaraitiolinjaa varten rakennetaan oma keskilaituri kaupunkiraitiolinjojen laiturien väliin. Näin Kaivokadun pysäkki saadaan pidettyä sujuvana sekä kaupunkiraitiolinjoille että uudelle pikaraitiolinjalle, jolla suuremman vaunun myötä on myös suuremmat käyttäjämäärät. Mikäli raitioliikenteelle olisi vain yhdet pysäkit suuntaansa Kaivokadulla, simuloinnin perusteella joka toinen raitiovaunu odottaisi pysäkille pääsyä keskimäärin puoli minuuttia.

Kaivokadun ja Jätkäsaaren väliselle osuudelle on suunniteltu raitiopysäkit, jotka mahdollistavat liikennöinnin pikaraitiovaunulla. Nykyisten pysäkkien palvelualueet ovat pääosin liian lyhyitä 35-metrisille vaunuille, joita liikenteen alkuvaiheessa tultaisiin käyttämään. Lisäksi suunnitelmassa on varauduttu mahdollisiin 45-metrisiin vaunuihin.

Simonkadun ja Kampintorin pysäkeille on laadittu liikennesuunnitelmaluonnokset pysäkkien pidentämisestä. Yleissuunnitelmassa esitetään em. pysäkkien korvaamista uudella pysäkillä Urho Kekkosen kadun joukkoliikennekadulla Fredrikinkadun ja Annankadun välillä. Nykyisten pysäkkien välinen etäisyys on noin 300 metriä. Uusi yhdistetty pysäkki vähentäisi matkustajille aiheutuvia viiveitä, mahdollistaisi kaupunkiraitiovaunun ja pikaraitiovaunun pysähtymisen samanaikaisesti ja olisi esteettömyydeltään nykyisiä pysäkkejä parempi. Pysäkkien yhdistämisen ei arvioida kasvattavan myöskään kävelymatkojen pituutta merkittävästi. Vaihtoyhteydet Kampin bussiterminaaleihin ja metroasemaan lyhenevät. Uuden pysäkin tarkemmassa suunnittelussa varmistetaan toteutettavuus huomioiden mm. kadun varren yritysten toimintaedellytykset, erityisesti pysäkin kohdalle jäävän Tavastia-klubin huoltojärjestelyt. Nämä on mahdollista ratkaista hyvin tarkemmassa jatkosuunnittelussa.

Ruoholahden villat -pysäkki Ruoholahdenkadulla sekä Länsilinkin pysäkki ovat liian lyhyet 35-metrisille pikaraitiovaunuille. Ruoholahden villojen pysäkin pidentäminen nykyisellä sijainnillaan ei ole mahdollista lyhyen liittymävälin vuoksi. Länsilinkin pysäkin pidentäminen nykyisellä sijainnilla on haastavaa Eerikinkadun suuntaisen jalankulun ja pyöräliikenteen reitin vuoksi. Yleissuunnitelmassa tutkittiin vaihtoehtoina kahden edellä mainitun pysäkin yhdistämistä Ruoholahdenkadulle tai pysäkkien siirtämistä niin, että pidemmät pysäkit voidaan toteuttaa.

Yleissuunnitelmassa esitetään jatkosuunnittelun lähtökohdaksi Ruoholahden villojen ja Länsilinkin pysäkkien yhdistämistä. Koska ratkaisu sisältää edelleen epävarmuuksia, esitetään myös nykyisten pysäkkien pidentämisen ja siirtämisen vaikutusten selvittämistä tarkemmin jatkosuunnittelussa, jotta löydetään kokonaisuutena paras mahdollinen ratkaisu. Nykyisten tietojen perusteella pysäkkien yhdistäminen on perusteltua, mutta siinä on tunnistettu kävelymatkojen pidentymien ja keskimääräistä pidemmän pysäkkivälin (600-700 m) vuoksi myös haasteita.

Pysäkkien yhdistäminen nopeuttaisi raitioliikennettä pysäkkimäärän vähentyessä. Lisäksi se vähentäisi häiriöherkkyyttä ja matka-ajan vaihtelua. Kantakaupungin alueella raitioliikenteen nopeuttaminen on tärkeää mutta myös haastavaa. Yksi syy raitioliikenteen alhaiseen keskinopeuteen on se, että pysäkkivälit ovat tiiviisti rakennetulla alueella lyhyitä. Pysäkkien yhdistämistä on tutkittu Ruoholahdenkadulle Hietalahdenkadun ja Porkkalankadun liittymän länsipuolelle. Kävelymatkat yhdistetylle pysäkille olisivat pidempiä kuin nykyisille tai siirretyille pidennetyille pysäkeille. Edellinen pysäkki Kampin suunnassa olisi noin 700 metrin päässä oleva Urho Kekkosen kadun uusi pysäkki ja Jätkäsaaressa Huutokonttorin pysäkki noin 600 metrin päässä. Vaihtoehtoisessa kahden pysäkin ratkaisussa pysäkkien välit pysyisivät keskimäärin noin 450 metrissä. Länsilinkin pysäkin poistuminen pidentää kävelymatkoja etenkin Ruoholahden suunnasta, josta pääsee nykyisin alikulun kautta kätevästi keskustan suuntaan menevälle raitiopysäkille. Uuden yhdistetyn pysäkin toteuttamisen johdosta Porkkalankadulta ei pääsisi kääntymään oikealle Ruoholahdenkadulle ja Ruoholahdenkadulta poistuu arviolta 12 autopaikkaa.

Vaihtoehtona tarkastellussa ratkaisussa, jossa kahta pysäkkiä ei yhdistetä, tulisi riittävän pysäkin palvelualueen pituuden takaamiseksi Ruoholahden villojen pysäkki siirtää Abrahaminkadun liittymän itäpuolelle. Tämä puolestaan vaikuttaisi erityisesti autoliikenteen järjestelyihin: sujuvan raitioliikenteen turvaamiseksi Ruoholahdenkatua länteen kulkeva autoliikenne tulisi ohjata muualle, esimerkiksi Lönnrotinkadulle, Albertinkadun ja Abrahaminkadun välillä. Ydinkeskustan liikennejärjestelmäsuunnitelman esitetyssä ratkaisussa, jossa keskustan läpiajoa ei tulisi Kaivokadun kautta, länteen suuntautuva autoliikenne Ruoholahdenkadulla vähenee. Liikenne on lähinnä paikallista esimerkiksi Kampin alueelta Länsiväylälle suuntautuvaa liikennettä. Ruoholahdenkadun länteen suuntautuvasta nykyisestä liikenteestä (5000 ajoneuvoa vuorokaudessa) suurin osa tulee Kaivokadun suunnasta. Pysäkin siirtämisestä johtuen Ruoholahdenkadulta poistuisi arviolta 8 autopaikkaa. Länsilinkin pysäkin siirtäminen poistaisi kadunvarsipysäköintiä noin 18 paikkaa ja vaikuttaisi pysäkin kohdan kiinteistöjen ajoyhteyksiin, joita on tarpeen muuttaa suuntaisliittymiksi.

Jätkäsaaren puolella ainoa fyysinen muutostarve on Huutokonttorin pysäkin palvelualueen pidentäminen Tyynenmerenkadulla. Tämä onnistuu nykyisen pysäkkisaarekkeen puitteissa korotettua aluetta pidentämällä. Länsiterminaalin pysäkit T1 ja T2 ovat riittävän pitkiä pikaraitiovaunuille. Pikaraitiolinjan 12 päätepysäkki Länsisatamassa on Tahitinkadulle kesällä 2024 valmistuneessa silmukassa, jonne rakennetaan pikaraitiolinjalle oma laituri. Silmukasta poistuessaan linja käyttää Kanariankadun pysäkkiä Atlantinkadulla.

Vaikutukset

Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman yhteydessä on tarkasteltu nimenomaisesti raitiotien aiheuttamien muutosten vaikutusta liikennejärjestelmään.

Pikaraitiotien vaatimista liikennejärjestelyistä on laadittu liikenteen yleissuunnitelmat. Pikaraitiotien vaatimat investointikustannukset on arvioitu näiden suunnitelmien perusteella. Kokonaisuudessaan pikaraitiotien vaatiman infrastruktuurin investointikustannusten on alustavasti arvioitu olevan 37 miljoonaa euroa. MAKU 131,22, 04/2024, 2015=100. Alustava kustannusarvio sisältää 25 % riskivarauksen.

Vaikutusten arvioinnissa vertailuvaihtoehtona oli pikaraitiolinjan 12 jääminen Hakaniemeen nyt Kruunusillat-hankkeessa rakennettavan tilanteen mukaisesti. Linjastosuunnittelussa oli lähtökohtana vastaavan palvelutason tarjoaminen Länsiterminaaliin ja Jätkäsaareen sekä hanke- että vertailuvaihtoehdossa. Vertailuvaihtoehdossa vastaava palvelutaso muodostettiin perustamalla uusia kaupunkiraitiolinjoja. Linjastoratkaisut poikkeavat hieman toisistaan mm. Hernesaareen menevien linjojen osalta. Pikaraitiolinjan 12 jatkaminen Hakaniemestä Länsiterminaalille mahdollistaa myös muiden linjojen ajamisen Kalasatamasta suoraan keskustaan. Tässä linjastoratkaisussa linjaa 13 jatketaan Nihdistä keskustaan Fennia-korttelin silmukkaan.

Työssä arvioitiin raitioliikenteen sujuvuutta eri pysäkeillä. Kaivokadun osalta tarkastelu osoittaa lisäraiteiden tarpeen - jonoutuneiden vaunujen osuus kasvaa 7 prosentista jopa 50 prosenttiin, jos pikaraitioliikennettä liikennöitäisiin kaupunkiraitiolinjojen seassa samoilla laitureilla. Jonoviiveiden yhteissumma aamun huipputunnin aikana kasvaisi kolmesta minuutista jopa 43 minuuttiin. Työssä tunnistettiin potentiaalisesti jonoutuviksi pysäkeiksi Simonkadun pysäkki sekä Kaisaniemenkadun pysäkki. Simonkadun pysäkin osalta tilannetta helpottaa uuden pidemmän pysäkin toteuttaminen Urho Kekkosen kadulle. Kaisaniemenkadulla nykyisen pysäkin pidentäminen ei ole katutilallisista syistä mahdollista.

Yhteiskuntataloudellista vaikutustenarviointia varten hanke- ja vertailuvaihtoehtoa vertailtiin Helsingin seudun liikennemallilla (Helmet 4.1). Mallinnuksessa käytettiin MAL 2023 -suunnitelman asukas- ja työpaikkaennustetta vuodelle 2040, jota on tarkennettu Hernesaaren maankäyttötietojen osalta. Yhteiskuntataloudelliset laskelmat tehtiin 30 vuoden yli vuosille 2030–2060. Jotta tulokset eivät olisi riippuvaisia Kaivokadun liikennejärjestelmäratkaisusta, mallinnukset tehtiin verraten linjastovaihtoehtoja erikseen, jos Kaivokatu on joukkoliikennekatuna (päävaihtoehto raportoinnissa) tai läpiajettavana 1+1 kaistajärjestelyin (herkkyystarkastelu). Asetelma vastaa Ydinkeskustan liikennejärjestelmän yhteydessä tehtyjä liikennetarkasteluja.

Yhtenäisen Laajasalosta keskustan kautta Länsisatamaan kulkevan pikaraitiolinjan toteuttaminen nostaa raitioliikenteen matkustajamääriä erityisesti keskustan ja Hakaniemen välillä, mutta myös Hakaniemen ja Nihdin sekä Nihdin ja Laajasalon välisillä osuuksilla. Merkittävin muuhun joukkoliikennejärjestelmään kohdistuva vaikutus on metron kuormitusasteen laskeminen Herttoniemen ja keskustan välillä jopa 5000 matkustajalla (4 %) vuorokausitasolla matkustajien siirtyessä raitiotien kyytiin Laajasalon ja kantakaupungin välisillä matkoilla. Myös suora raitioyhteys Kalasatamasta keskustaan vaikuttaa metron kuormitukseen alentavasti. Vaihdollisen yhteyden muuttuminen suoraksi yhteydeksi nopeuttaa suurta osaa Kalasataman metroaseman eteläpuolen ja keskustan välisistä matkoista. Nihdin alueella vaikutus on keskimääräisesti suurin. Siellä koettu matka-aika pienenee keskimäärin lähes kolmella minuutilla. Raitioyhteys lisää mahdollisuuksia toteuttaa korvaavia joukkoliikenneyhteyksiä Helsingin keskustaan, kun kantametroa Itä-Helsingissä peruskorjataan.

Pikaraitiolinjan 12 matkustajista suuri osa vaihtuu Rautatieaseman pysäkillä. Merihaansillan ylittävistä matkustajista suurin osa kulkee Laajasalon ja keskustan välisiä matkoja. Linjalla voidaan todeta siis olevan kaksi erillistä pääroolia, joiden sujuvuuden yhtenäinen liikennöinti mahdollistaa.

Hankkeen merkittävin hyöty on joukkoliikenteen palvelutason parantaminen ja matka-aikojen lyhentyminen vaihdollisten matkojen vähentyessä. Merkittävimmät hyödyt kohdistuvat Laajasaloon, josta pääsee vaihdottomalla yhteydellä suoraan ydinkeskustaan. Myös Kalasataman ja keskustan alueille koituu suuria palvelutasohyötyjä. Hanke ei aiheuta palvelutasohaittoja joukkoliikenteeseen juuri lainkaan. Hankkeen aiheuttamat joukkoliikenteen aika- ja palvelutasohyödyt ovat lähes 5 miljoonaa euroa vuodessa.

Hankevaihtoehdon liikennöintikustannukset ovat 650 000 euroa vuodessa suuremmat kuin vertailuvaihtoehdossa, johtuen kahden kaupunkiraitiovaunun lisätarpeesta. Pikaraitiovaunuja on tilattu Länsisataman pikaraition liikennöintiin riittävä määrä Kruunusillat-vaunuhankinnan yhteydessä. Hankkeen arvioidaan kuitenkin kasvattavan HSL:n lipputuloja noin 700 000 eurolla vuodessa, mikä kattaa liikennöintikustannusten kasvun. Hankkeesta tulee HSL:lle infrakustannuksia noin miljoona euroa vuodessa. Kokonaiskustannus HSL:n talouteen on siten yhteensä noin miljoona euroa vuodessa. Kaupungille maksettava infrakorvaus huomioiden hanke vaikuttaa kaupungin käyttötalouden kannalta kustannusneutraalilta, mutta kustannusarvioita ja vaikutuksia käyttötalouteen tarkennetaan jatkosuunnittelussa.

Hankkeen yhteiskuntataloudelliseksi hyöty-kustannus -suhteeksi saadaan 2,9, eli hankkeen toteuttamisesta seuraa noin kolminkertaiset hyödyt suhteessa investointiin. Tämä on kaupunkiraidehankkeelle poikkeuksellisen suuri luku. Länsisataman pikaraitiotiessä saadaan suhteellisen pienellä investoinnilla nykyisen rataverkon kehittämiseen merkittävän suuria linjaston yhtenäisyyteen liittyviä hyötyjä. Hankkeen mahdollistama linjaston kehittäminen auttaa myös saamaan enemmän hyötyä irti sekä Kruunusillat-hankkeesta että Kalasatamasta Pasilaan -hankkeesta. Maltillisilla kustannuksilla saatavat suuret hyödyt perustelevat osaltaan hankkeen jatkosuunnittelun aikatauluttamista niin, että liikennöinti voidaan aloittaa mahdollisimman nopeasti 2030-luvun alussa.

Jos Kaivokatu toteutetaan 1+1-kaistaisena autoliikenteen läpiajokatuna, raitiotien nopeus ja sujuvuus kärsii Hakaniemen ja Mannerheimintien välillä. Raitioliikenteen sujuvuuteen vaikuttaa myös se, ettei Liisankadun ryhmittymisraidetta voida tehdä. Näillä asioilla olisi vaikutuksia hankkeen hyötyihin: joukkoliikenteen käyttäjähyödyt laskevat 400 000 euroa vuodessa ja lipputulot pienenevät 80 000 euroa vuodessa verrattuna ratkaisuun, jossa Kaivokatu on joukkoliikennekatu. Investointikustannukset olisivat 120 000 euroa pienemmät. Hankkeen hyöty-kustannussuhde on tässä tarkastelussa 2,6, eli hanke ylittäisi silloinkin selvästi taloudellisen kannattavuuden raja-arvon (hyöty/kustannus > 1). Kannattavuuden muutos herkkyystarkastelun ja hankevaihtoehdon välillä on kuitenkin merkittävä, kun sitä verrataan useimpiin muihin kaupunkiraidehankkeiden hankearviointeihin.

Vuorovaikutus

Suunnittelualueen länsiosan pysäkkimuutosten vaihtoehdoista pyydettiin asukkaiden palautetta Kerro kantasi -sivuston kautta 9.−25.9.2024. Palautteita tuli 85 kappaletta, joista 25 vastausta koski pysäkkimuutoksia. Suurin osa vastauksista kannatti Simonkadun ja Kampintorin pysäkkien yhdistämistä Urho Kekkosen kadulle. Länsilinkin ja Ruoholahden villojen pysäkkien muutokset herättivät enemmän vastakkaisia mielipiteitä. Osa palautteista toivoi, ettei pysäkkejä yhdistetä, koska nykyisille pysäkin paikoille on kysyntää, ne ovat tärkeitä liikuntarajoitteisille matkustajille sekä joukkoliikenteen käyttö voisi vähentyä kävelymatkan kasvaessa. Toisaalta palautteissa esiintyi myös huolta siitä, että kahden pysäkin vaihtoehdossa autoilu vaikeutuu, kun Ruoholahdenkadulta ei pääse ajamaan lännen suuntaan ja siten hankaloitetaan asukkaiden liikkumista ja aiheutetaan autoliikenteen siirtymää muille kaduille Kampista länteen päin ajettaessa. Osassa palautteita arvosteltiin pikaraitioteiden rakentamista yleisesti kantakaupungin kaduilla.

Kerro kantasi -kyselyn lisäksi Urho Kekkosen kadulla sijaitsevien ravintoloiden kanssa käytiin keskustelua Simonkadun ja Kampintorin pysäkkien yhdistämisestä Urho Kekkosen kadulle. Saatu palaute oli positiivista ja toivottiin, että jatkosuunnittelussa otettaisiin huomioon suunnitellun pysäkin kohdalla olevien ravintoloiden tarpeet.

Länsisataman pikaraitiotien toteuttaminen

Länsisataman pikaraitiotie on mukana Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL 2023 -suunnitelmassa. Sille on mahdollista hakea myös EU:n CEF-rahoitusta, sillä pikaraitiotie vahvistaa TEN-T-ydinverkkoon sisältyvän kaupunkisolmukohdan sisällä rataverkon ja Länsiterminaalin välistä yhteyttä. Kaupunki selvittää jatkossa, mitä rahoituksen saaminen edellyttäisi.

Kaupungin vaikuttamistyön tuloksena eurooppalaisia liikenneverkkoja koskevaan EU-sääntelyyn ja tukikelpoisen TEN-T-ydinverkon määritelmään saatiin mukaan maininnat kaupunkisolmukohdista ml. Helsinki. Tämä parantaa ja laajentaa Helsingin EU-rahoitusmahdollisuuksia. Kuitenkin EU:n rahoituskausi on vaihtumassa pian ja sekä EU:n rahoituskehys että välineet ovat murroskohdassa. Myös CEF-rahoitusvälineen jatko vuoden 2027 jälkeen on epävarma. Komission ehdotukset tulevan EU-ohjelmakauden rahoituskehyksestä ja linjauksista tulevat kesällä. Siksi on edelleen tärkeä jatkaa vaikuttamistyötä, jotta jatkossakin Helsingin tarpeisiin ja myös uudistetun säätelyn ja EU-velvoitteisiin vastaamiseen löytyy EU-rahoitusta.

Länsisataman pikaraitiotie -hankkeen seuraava vaihe on hankesuunnitelman laatiminen. Tässä yhteydessä myös tarkennetaan muun muassa hankkeen toteuttamisajankohtaa, laajuutta, vaiheistusta ja toteutusmuotoa. Hanke tullaan todennäköisesti toteuttamaan vaiheittain, sillä se on riippuvainen etenkin Kaivokadun ja Asematunnelin kannen peruskorjauksesta ja Esplanadin remontin aikataulusta kytkeytyen ydinkeskustan liikennejärjestelmäratkaisuun ja työmaa-aikaisiin liikennejärjestelyihin näillä kaduilla. Liikennejärjestelmäsuunnitelman yhteydessä on arvioitu, että Kaivokatu voisi valmistua suunniteltuun lopulliseen liikenneratkaisuunsa 2030-luvun alkupuolella, kun asemakaava ja siihen perustuva katusuunnitelma ovat lainvoimaisia. Myös Kaisaniemenkadun-Unioninkadun liikennejärjestelyt riippuvat Kaivokadun ratkaisusta. Kampin ja Jätkäsaaren välin pysäkkijärjestelyiden toteuttamisajankohdat eivät ole suoraan riippuvaisia muiden hankkeiden etenemisestä, joten niitä voidaan toteuttaa jo aikaisemmin. Kokonaisuutena voi arvioida, että Länsisataman pikaraitiotien liikennöinti on mahdollista aloittaa 2030-luvun alkupuolella.

Helsingin yliopiston metroaseman pohjoinen sisäänkäynti

Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman yhteydessä tutkittiin myös Helsingin yliopiston metroaseman mahdollisen pohjoisen sisäänkäynnin vaikutuksia liikennejärjestelmään. Herkkyystarkasteluna hankevaihtoehtoon lisättiin yhteys Unioninkadun ja Liisankadun risteyksestä Helsingin yliopiston metroasemalle ja tutkittiin sen vaikutuksia liikennemallissa. Muutoksen myötä Helsingin yliopiston metroasemalta tehdään noin 3000 nousua enemmän vuorokaudessa ja samalla Hakaniemen metroasemalta vähenee noin 2000 nousua. Tällöin Helsingin yliopiston metroasemasta tulee Hakaniemen asemaa suositumpi. Metroaseman uuden sisäänkäynnin parantamasta saavutettavuudesta arvioidaan koituvan noin miljoonan euron vuosittaiset käyttäjähyödyt, mikä 30 vuoden tarkasteluajalle diskontattuna tuo yhteensä noin 20 miljoonan euron hyödyt.

Tehdyssä herkkyystarkastelussa tutkittiin metroaseman sisäänkäynnin toteuttamisen lisäksi myös raitioliikenteen sujuvuuden lisäämiseksi esteettömyyden kannalta haasteelliseksi tunnistetun Kaisaniemenkadun pysäkin poistamista. Lähtökohtana on ollut, että koska nykyistä pysäkkiä ei voi sujuvoittaa palvelualuetta pidentämällä, on raitioliikenteen sujuvoittamista tutkittava pysäkin poistamisen kautta. Vaihtoyhteyksien näkökulmasta metroaseman sisäänkäynnin tuominen Kaisaniemenpuiston raitiopysäkin yhteyteen mahdollistaisi Kaisaniemenkadun pysäkin poistamisen. Pysäkin poistamisesta on kuitenkin myös haittaa sen lähiympäristön saavutettavuudelle. Pysäkin ympärillä on paljon kaupallisia toimintoja ja mm. Yliopiston kirjasto. Kaisaniemenpuiston pysäkki on noin 200 metrin päässä Kaisaniemenkadun pysäkistä, toiseen suuntaan Kaivokadun pysäkille on noin 400 metriä matkaa.

Liikennemallilla tehdyn arvioinnin mukaan pysäkin poistamisen hyödyt ohi kulkeville matkustajille ja raitioliikenteen operointiin ovat suuremmat kuin pidentyneestä kävelymatkasta syntyneet haitat pysäkin käyttäjille. Käyttäjähyödyiksi on tässäkin arvioitu noin miljoona euroa vuodessa, eli noin 20 miljoonaa euroa 30 vuoden tarkasteluaikana. Hyöty syntyy raitioliikenteen nopeutumisesta ja täsmällisyyden lisääntymisestä viiveitä aiheuttavan pysäkin poistuessa käytöstä. Pysäkin poiston hyötyjä ja haittoja on arvioitava tarkemmin ennen mahdollisen poistamispäätöksen tekemistä. Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman yhteydessä pysäkille ei esitetä tehtäväksi toimenpiteitä.

Kaupunkiliikenne Oy on laatinut viitesuunnitelman metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin ratkaisusta. Tässä ensisijaisesti edistettävässä vaihtoehdossa metroasemalta nousee liukuportaat Kaisaniemenpuiston raitiopysäkin alle. Siitä pääsee Kaisaniemenkadun alittavaa tunnelia pitkin liukuportailla ja hisseillä ylös Liisankadun alkuun Yliopiston kiinteistön tontille, johon järjestetään kulku Liisankadun muuriin tehtävästä sisäänkäyntiaukosta. Toinen uloskäynti alikulusta on Kaisaniemenpuiston puolella, josta nousee portaikko nykyisen puiston reunamuurin viereen. Kaisaniemenpuiston puoleinen uloskäynti ei ole esteetön, mutta tukisi joukkoliikenteen käyttäjien lisäksi myös Kaisaniemenkadun liikenneturvallisuuden parantamista tarjotessaan alikulkukäytävän vilkkaan kadun alitse. Tämä alikulku on voimassa olevassa asemakaavassa. Edellä kuvatun sisäänkäyntiratkaisun kustannusarvio on noin 33 miljoonaa euroa. MAKU 131,22, 04/2024, 2015=100. Kustannusarvioon liittyy tässä vaiheessa useita epävarmuustekijöitä mm. maankäytön sopimustilanteen, kunnallistekniikan väistöjärjestelyiden ja työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi. Nämä epävarmuustekijät eivät sisälly alustavaan kustannusarvioon. Sisäänkäynnistä on vasta alustavasti keskusteltu Helsingin yliopiston kanssa.

Vaihtoehtoiseksi ratkaisuksi on myös selvitetty pelkän hissiyhteyden toteuttamista metroasemalta maantasoon Kaisaniemenkadun ja Yrjö-Koskisen kadun kulman tuntumaan Varsapuistikkoon. Tämän vaihtoehdon toteutettavuutta ei ole vielä arvioitu ja alustavasti siihen tunnistetaan liittyvän haasteita mm. kaupunkikuvallisesta näkökulmasta. Hissivaihtoehto ei mahdollistaisi Kaisaniemenkadun alittavan jalankulun yhteyden toteuttamista.

Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisella sisäänkäynnillä on liikennejärjestelmän kannalta selkeitä positiivisia vaikutuksia. Sillä on potentiaalia kasvattaa aseman käyttäjämäärää ja parantaa Kruununhaan pohjoisosan saavutettavuutta. Sisäänkäynnin toteutusmallista riippuen sillä voi olla myös paikallisia myönteisiä liikenneturvallisuusvaikutuksia. Pohjoisen sisäänkäynnin suunnittelua ja kustannustehokkaan ratkaisun etsimistä on syytä jatkaa yhteistyössä liikenneliikelaitoksen ja Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa, teknistaloudellisten asioiden ratkaisemiseksi ja vaikutusarvioinnin tarkentamiseksi. Kaisaniemenkadun raitiopysäkin poistamisen vaikutuksia voidaan myös jatkoselvittää, kun metron pohjoiselle sisäänkäynnille löydetään toteutuskelpoinen ratkaisu.

Päätösesitys ja lautakunnan hyväksymät jatkotoimenpiteet

Kaupunginvaltuustolle tehdyn päätösesityksen mukaan Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelma hyväksytään ohjeellisena noudatettavaksi siten, että seuraavassa vaiheessa valmistellaan hankkeesta toteutuspäätös. Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon raitiotiehankkeen vaiheistaminen niin, että liikennöinti voi alkaa 2030-luvun alussa ja siinä otetaan huomioon reitin varrella olevien muiden hankkeiden toteutusaikataulut.

Kaupunkiympäristölautakunnan esityksen jälkeen päätösesityksen viimeinen kohta "Kaupunkiympäristön toimiala jatkaa yhteistyössä liikenneliikelaitoksen ja Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin hankesuunnittelua siten, että toteutus aikataulutetaan Länsisataman pikaraitiotiehankkeen kanssa." on muutettu muotoon "Kaupunkiympäristön toimiala jatkaa yhteistyössä liikenneliikelaitoksen ja Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin hankesuunnittelua siten, että toteutuessaan aikataulu yhteensovitetaan Länsisataman pikaraitiotiehankkeen kanssa." sen selventämiseksi, että Helsingin yliopiston metroaseman toteutuksesta ei ole vielä tehty toteutuspäätöstä.

Kaupunginhallitus toteaa, että nämä lautakunnan esityksen osat on tarpeen hyväksyä kaupunginvaltuustossa, koska ne kuvaavat kaksivaiheisen päätöksenteon luonteen (yleissuunnitelma - hankesuunnitelma), määrittävät hankkeelle aikataulutavoitteen ja antavat kaupunkikonserniin kuuluvalle Kaupunkiliikenne Oy:lle riittävän mandaatin sille kuuluvan jatkosuunnitteluosuuden laatimiselle.

Näiden lisäksi lautakunta hyväksyi alla luetellut jatkotoimenpiteet, joiden äänestykset ilmenevät päätöshistoriasta. Kaupunginhallitus toteaa, että näiden toimenpiteiden voidaan katsoa olevan luonteeltaan sellaisia, ettei niitä vielä tässä vaiheessa ole tarpeen tai perusteltua sisällyttää valtuuston päätökseen, vaan ne ohjaavat tulevaa hankesuunnittelua tavanomaisella tavalla:

Selvitetään mahdollisuutta nopeuttaa aikataulua, jotta Kruununsiltojen pikaraitiotien linjan 12 jatkoa Länsisatamaan voitaisiin alkaa liikennöimään lähempänä uuden reitin avausta.

Hankkeen toteutuksessa huomioidaan selvitys läpiajon mahdollistamisesta keskustan huoltotunnelissa Ruoholahdenkadun ja Hakaniemen välillä sekä huoltotunnelin ja siihen kytkeytyvien parkkiluolien hyödyntäminen pysäköinnissä.

Kaupunginhallitus yhtyy kaupunkiympäristölautakunnan kantaan siitä, että jatkosuunnittelussa otetaan ensisijaiseksi ratkaisuksi suunnitelluista pysäkkijärjestelyistä se, jossa Länsilinkin ja Lastenlehdon pysäkit siirtyvät, mutta säilyvät erillisinä.

Jotta yhteys ei hidastu, suunnitellaan liikennejärjestelymuutokset, jotka mahdollistavat ratikan nopeuden ja täsmällisyyden parantamisen koko reitillä, erityisesti Kampin osalla tähdäten raitioliikenteen kehittämisohjelman tavoitteeseen että ratikka pysähtyy vain pysäkeillä.

Jatkosuunnittelussa päivitetään Pitkänsillan ratkaisu ratikkaliikenteen kannalta mahdollisimman sujuvaksi. Arvioidaan onko autoliikenteen pääverkon reitin tarkoituksenmukaista kulkea Hakaniemenrannan ja Pitkänsillan vai Hakaniemensillan ja Siltavuorenrannan kautta.

Tarvittavat Pitkänsillan ja Mannerheimintien väliset kiskomuutokset toteutetaan Rautatientorin ratikkakatkon aikana siten, ettei ole tarpeen tehdä uutta katkoa myöhemmin. Yhteys Pitkältäsillalta Liisankadulle pidetään auki mahdollisimman suuren osan katkosta.

Jatkosuunnittelussa arvioidaan mahdollisuudet yksinkertaistaa Mannerheimintien risteystä priorisoiden ratikoiden sujuvaa kulkua ilman viiveitä sekä kävely-yhteyksiä.

Lautakunta edellytti myös, että jatkovalmistelussa selvitetään edelleen vaihtoehtoisia pysäkkien sijoittamispaikkoja, jotta pysäkkien yhdistämisestä johtuva kävelymatkojen pidentyminen voidaan välttää.

Lautakunta katsoi vielä, että pikaraitiotien jatkokehittämisessä tulisi hyödyntää kaupunkivihreyttä linjan 13 tavoin ilmastonmuutoksen torjumiseksi muun muassa siten, että uudistuksen kohteena olevat rataosuudet pääsääntöisesti päällystettäisiin asfaltin ja kiveyksen sijasta viherkatteella.

Toimivalta

Hallintosäännön 7 luvun 1 § 1 mom. 2 kohdan mukaan kaupunginvaltuusto päättää liikenteen, viheralueen tai muun yleisen alueen yleissuunnitelmista, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa.

Sulje

Kaupunginhallitus 27.01.2025 § 53

Päätös

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto hyväksyy Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi ohjeellisena noudatettavaksi siten, että seuraavassa vaiheessa laaditaan toteutuspäätös.

Jatkosuunnittelussa otetaan huomioon raitiotiehankkeen vaiheistaminen niin, että liikennöinti voi alkaa 2030-luvun alussa ja siinä otetaan huomioon reitin varrella olevien muiden hankkeiden toteutusaikataulu.

Kaupunkiympäristön toimiala jatkaa yhteistyössä liikenneliikelaitoksen ja Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin hankesuunnittelua siten, että toteutuessaan aikataulu yhteensovitetaan Länsisataman pikaraitiotiehankkeen kanssa.

Käsittely

Vastaehdotus:
Anni Sinnemäki: Lisätään esittelijän perusteluihin: "Kaupunginhallitus yhtyy kaupunkiympäristölautakunnan kantaan siitä, että jatkosuunnittelussa otetaan ensisijaiseksi ratkaisuksi suunnitelluista pysäkkijärjestelyistä se, jossa Länsilinkin ja Lastenlehdon pysäkit siirtyvät, mutta säilyvät erillisinä."

Kannattaja: Daniel Sazonov

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä Anni Sinnemäen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.

20.01.2025 Pöydälle

29.10.2024 Pöydälle

Esittelijä
kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula
Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi

Kaupunkiympäristölautakunta 05.11.2024 § 576

Esitys

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle:

  • hyväksyttäväksi Länsisataman pikaraitiotien yleissuunnitelman jatkosuunnitteluun ohjeellisena noudatettavaksi siten, että seuraavassa vaiheessa valmistellaan hankkeesta toteutuspäätös.
  • että jatkosuunnittelussa otetaan huomioon raitiotiehankkeen vaiheistaminen niin, että liikennöinti voi alkaa 2030-luvun alussa ja siinä otetaan huomioon reitin varrella olevien muiden hankkeiden toteutusaikataulut.
  • että toimiala jatkaa yhteistyössä liikenneliikelaitoksen ja Kaupunkiliikenne Oy:n kanssa Helsingin yliopiston metroaseman pohjoisen sisäänkäynnin hankesuunnittelua siten, että toteutus aikataulutetaan Länsisataman pikaraitiotiehankkeen kanssa.

Selvitetään mahdollisuutta nopeuttaa aikataulua, jotta Kruununsiltojen pikaraitiotien linjan 12 jatkoa Länsisatamaan voitaisiin alkaa liikennöimään lähempänä uuden reitin avausta.

Hankkeen toteutuksessa huomioidaan selvitys läpiajon mahdollistamisesta keskustan huoltotunnelissa Ruoholahdenkadun ja Hakaniemen välillä sekä huoltotunnelin ja siihen kytkeytyvien parkkiluolien hyödyntäminen pysäköinnissä.

Jatkosuunnittelussa otetaan ensisijaiseksi ratkaisuksi suunnitelluista pysäkkijärjestelyistä se, jossa Länsilinkin ja Lastenlehdon pysäkit siirtyvät, mutta säilyvät erillisinä.

Jotta yhteys ei hidastu, suunnitellaan liikennejärjestelymuutokset, jotka mahdollistavat ratikan nopeuden ja täsmällisyyden parantamisen koko reitillä, erityisesti Kampin osalla tähdäten raitioliikenteen kehittämisohjelman tavoitteeseen että ratikka pysähtyy vain pysäkeillä.

Jatkosuunnittelussa päivitetään Pitkänsillan ratkaisu ratikkaliikenteen kannalta mahdollisimman sujuvaksi. Arvioidaan onko autoliikenteen pääverkon reitin tarkoituksenmukaista kulkea Hakaniemenrannan ja Pitkänsillan vai Hakaniemensillan ja Siltavuorenrannan kautta.

Tarvittavat Pitkänsillan ja Mannerheimintien väliset kiskomuutokset toteutetaan Rautatientorin ratikkakatkon aikana siten, ettei ole tarpeen tehdä uutta katkoa myöhemmin. Yhteys Pitkältäsillalta Liisankadulle pidetään auki mahdollisimman suuren osan katkosta.

Jatkosuunnittelussa arvioidaan mahdollisuudet yksinkertaistaa Mannerheimintien risteystä priorisoiden ratikoiden sujuvaa kulkua ilman viiveitä sekä kävely-yhteyksiä.

Lautakunta edellytti, että jatkovalmistelussa selvitetään edelleen vaihtoehtoisia pysäkkien sijoittamispaikkoja, jotta pysäkkien yhdistämisestä johtuva kävelymatkojen pidentyminen voidaan välttää.

Lautakunta katsoi, että pikaraitiotien jatkokehittämisessä tulisi hyödyntää kaupunkivihreyttä linjan 13 tavoin ilmastonmuutoksen torjumiseksi muun muassa siten, että uudistuksen kohteena olevat rataosuudet pääsääntöisesti päällystettäisiin asfaltin ja kiveyksen sijasta viherkatteella.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat projektipäällikkö Niko Setelä ja liikenneinsinööri Hanna Pund. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Vastaehdotus 1:
Jenni Pajunen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Selvitetään mahdollisuutta nopeuttaa aikataulua, jotta Kruununsiltojen pikaraitiotien linjan 12 jatkoa Länsisatamaan voitaisiin alkaa liikennöimään lähempänä uuden reitin avausta."

Kannattaja: Otso Kivekäs

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jenni Pajusen vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Jenni Pajunen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Hankkeen toteutuksessa huomioidaan selvitys läpiajon mahdollistamisesta keskustan huoltotunnelissa Ruoholahdenkadun ja Hakaniemen välillä sekä huoltotunnelin ja siihen kytkeytyvien parkkiluolien hyödyntäminen pysäköinnissä."

Kannattaja: Mika Raatikainen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Jenni Pajusen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Otso Kivekäs: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Jatkosuunnittelussa otetaan ensisijaiseksi ratkaisuksi suunnitelluista pysäkkijärjestelyistä se, jossa Länsilinkin ja Lastenlehdon pysäkit siirtyvät, mutta säilyvät erillisinä.

Jotta yhteys ei hidastu, suunnitellaan liikennejärjestelymuutokset, jotka mahdollistavat ratikan nopeuden ja täsmällisyyden parantamisen koko reitillä, erityisesti Kampin osalla tähdäten raitioliikenteen kehittämisohjelman tavoitteeseen että ratikka pysähtyy vain pysäkeillä."

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 2:
Otso Kivekäs: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Jatkosuunnittelussa päivitetään Pitkänsillan ratkaisu ratikkaliikenteen kannalta mahdollisimman sujuvaksi. Arvioidaan onko autoliikenteen pääverkon reitin tarkoituksenmukaista kulkea Hakaniemenrannan ja Pitkänsillan vai Hakaniemensillan ja Siltavuorenrannan kautta."

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Vastaehdotus 3:
Otso Kivekäs: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Tarvittavat Pitkänsillan ja Mannerheimintien väliset kiskomuutokset toteutetaan Rautatientorin ratikkakatkon aikana siten, ettei ole tarpeen tehdä uutta katkoa myöhemmin. Yhteys Pitkältäsillalta Liisankadulle pidetään auki mahdollisimman suuren osan katkosta."

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen 3 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 4:
Otso Kivekäs: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Jatkosuunnittelussa arvioidaan mahdollisuudet yksinkertaistaa Mannerheimintien risteystä priorisoiden ratikoiden sujuvaa kulkua ilman viiveitä sekä kävely-yhteyksiä."

Kannattaja: Olli-Pekka Koljonen

Vastaehdotus 2:
Katri Penttinen: Lisätään esitysehdotuksen loppuun: "Lautakunta edellyttää, että jatkovalmistelussa selvitetään edelleen vaihtoehtoisia pysäkkien sijoittamispaikkoja, jotta pysäkkien yhdistämisestä johtuva kävelymatkojen pidentyminen voidaan välttää."

Kannattaja: Mika Raatikainen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Katri Penttisen vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus 1:
Katri Penttinen: Lisätään esitysehdotuksen: "Lautakunta katsoo, että pikaraitiotien jatkokehittämisessä tulee hyödyntää kaupunkivihreyttä linjan 13 tavoin ilmastonmuutoksen torjumiseksi muun muassa siten, että uudistuksen kohteena olevat rataosuudet pääsääntöisesti päällystettäisiin asfaltin ja kiveyksen sijasta viherkatteella."

Kannattaja: Mia Haglund

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Katri Penttisen vastaehdotuksen 1 mukaan muutetun ehdotuksen.

Vastaehdotus:
Mika Raatikainen: Ehdotan sanan "pika" poistamista Länsisataman pikaraitiotiestä virallisissa yhteyksissä. Ko. raitiolinja mahdollisesti toteutuessaan ei ole "pika" muuten kuin orwellilaisessa uuskielessä.

Mika Raatikaisen vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Otso Kivekkään vastaehdotuksen 2 mukaisesti muutettuna.

Jaa-äänet: 1
Mika Raatikainen

Ei-äänet: 11
Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Katri Penttinen, Kalle Pusa, Risto Rautava, Anni Sinnemäki

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Otto Meri

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen 2 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 1–11 (1 poissa).

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Otso Kivekkään vastaehdotuksen 4 mukaisesti muutettuna.

Jaa-äänet: 1
Mika Raatikainen

Ei-äänet: 11
Mia Haglund, Otso Kivekäs, Olli-Pekka Koljonen, Sami Kuusela, Tuomas Nevanlinna, Jenni Pajunen, Amanda Pasanen, Katri Penttinen, Kalle Pusa, Risto Rautava, Anni Sinnemäki

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Otto Meri

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä Otso Kivekkään vastaehdotuksen 4 mukaan muutetun ehdotuksen äänin 1–11 (1 poissa).

29.10.2024 Pöydälle

Esittelijä
kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski
Lisätiedot

Hanna Pund, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 28036

hanna.pund@hel.fi

Niko Setälä, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 37031

niko.setala@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 12.02.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätietojen antaja

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi