Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain muutoksista

Asialla on uudempia käsittelyjä
Tämä on esitys

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain muutoksista

Helsingin kaupunginhallitus

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon:

Esityksen vaikutukset sosiaali- ja terveyspalvelujen näkökulmasta

Hallituksen esityksessä alkoholilakia muutettaisiin siten, että mahdollistettaisiin alkoholiyhtiö Alko Oy:lle sekä vähittäismyyntiluvallisille toimijoille alkoholijuomien verkkokauppa sekä alkoholijuomien toimitus suoraan ostajalle tai muulle vastaanottajalle ostajan ilmoittamaan osoitteeseen. Esityksen mukaan muutokset toteutettaisiin ikärajavalvonta turvaten.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää väestön terveyttä. Yhteiskunnan rakenteilla tuetaan terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistään ongelmia, kun taas hoidolla korjataan jo syntyneitä ongelmia. Ongelmien ennaltaehkäisyn tulisi olla niiden hoitamiseen nähden ensisijaista. Hallituksen esitys ei vahvista terveyttä edistävää rakennetta, koska alkoholin saatavuuden helpottaminen todennäköisesti lisää sen käyttöä. Saatavuus lisääntyy, kun alkoholia on mahdollista saada alkoholia myyvän liikkeen lisäksi suoraan haluttuun sijaintiin. Alkoholilain 1 §:n mukaisesti alkoholilain tavoitteena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta sekä ehkäistä alkoholin käyttäjille, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Hallituksen esitys ei toteuta 1 §:n mukaista tavoitetta, vaan todennäköisesti lisää alkoholipitoisten aineiden kulutusta ja sitä kautta alkoholihaittojen esiintymistä.

Alkoholijuomat eroavat tavanomaisista elintarvikkeista siten, että ne aiheuttavat niin terveydellisiä kuin sosiaalisiakin haittoja. Alkoholin saatavuuden helpottaminen voi lisätä alkoholin kulutusta erityisesti riskikuluttajilla ja alkoholiriippuvaisilla henkilöillä, vaikka alkoholin kokonaiskulutus jatkaisikin laskuaan. Riskikuluttajat ja alkoholiriippuvaiset henkilöt tarvitsevat päihdepalveluita, kuten psykososiaalista tukea, vieroitushoitoa ja kuntoutusta, jotka tällä hetkellä ovat mitoitettu nykyisen tarpeen mukaan. Saatavuuden helpottaminen voi aiheuttaa hoidon- ja palvelutarpeen kasvua.

Alkoholilain 37 §:n mukaisesti alkoholijuomaa ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaalle, selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle henkilölle. Alkoholin toimituksen yhteydessä näitä ehtoja on kuitenkin erittäin vaikea valvoa, koska päihtymystilaa tai käytöstä ei pystytä arvioimaan kuin lyhyen kohtaamisen ajan. Päihtynyt henkilö voi olla myös uhkaava ja arvaamaton, eikä tietoisuus alkoholilainsäädännöstä tai siihen liittyvä hallituksen esityksen mukainen toimituspassi ole riittävä väline estämään alkoholilain 37 §:n vastaisia luovutuksia, etenkin jos juomia toimittava henkilö on yksin eikä työturvallisuudesta ole erityisesti huolehdittu.

Alkoholilakiin esitetään sääntelyä alkoholijuomien toimituskielloista terveydenhuollon toimintayksikköön, päihdehuollon yksikköön tai varhaiskasvatuksen järjestämispaikkaan silloin, kun paikka on lasten ja nuorten käytössä. Sääntely jättää ulkopuolelle monet sosiaalihuollon toimintayksiköt, kuten lastensuojelulaitokset sekä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asumis- ja laitospalvelut. Alkoholin toimitus näihin yksiköihin voi vaarantaa palvelussa työskentelevien henkilöiden työturvallisuutta ja muiden yksikössä asuvien asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Mikäli lakiesitys hyväksytään, tulisi toimituskielto ulottaa terveydenhuollon toimintayksiköiden lisäksi sosiaalihuollon toimintayksiköihin.

Esitetty alkoholilain muutos yli 2,8 % etyylialkoholia sisältävien juomien toimituksesta haluttuun osoitteeseen ei ole kannatettava. Hallituksen esityksessä voimassa olevaa säätelyä täsmennettäisiin siten, että alkoholilain luvanvaraisuus koskisi vain yli 2,8 % etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia. Tämä mahdollistaa alle 2,8 % etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien toimituksen haluttuun osoitteeseen osana elintarvikkeiden kotiinkuljetusta ja vastaa tarpeeseen uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti.

Esityksen perusteluissa todetaan, että mikäli ikärajavalvontaa ei toteuteta tehokkaasti, alkoholin toimitus voi lisätä alkoholin saatavuutta erityisesti nuorille. Riski alkoholin välittämiseen palkkiota vastaan voi myös kasvaa, mikäli ikärajavalvontaa ei toteuteta toimituksen yhteydessä. Toisaalta esitetty seuraamusmaksujen ylärajan merkittävä korottaminen todennäköisesti rohkaisee toimittajia tarkkaan valvontaan huomattavasti nykyistä maksua enemmän. Samoin vaikuttavaa viranomaistoimintaa edistävät pykälät ovat itsessään kannatettavia. Viranomaisvalvonta tulee kuitenkin resursoida uusia vastuita vastaavaksi, jotta esitykseen sisältyvät riskit voidaan minimoida.

Esityksen vaikutukset elinkeinonäkökulmasta

Hallitusohjelmassa on sovittu useista alkoholikauppaa koskevista markkinoiden avaamiseen ja kilpailun lisäämiseen liittyvistä lainsäädäntömuutoksista. Hallitusohjelman mukaisesti on jo vapautettu alkoholin vähittäismyyntiä koskevia säännöksiä sallimalla luvanvaraiseen vähittäismyyntiin enintään kahdeksan prosenttia alkoholia sisältävät, käymisteitse valmistetut juomat. Nyt lausunnoilla oleva hallituksen esitys mahdollistaa alkoholin verkkokaupan kotimaisille vähittäismyyntiluvan haltijoille Alko Oy:n lisäksi. Lisäksi alkoholituotteita voitaisiin toimittaa koteihin.

Alkoholinmyynnin vapauttaminen harkintaa käyttäen ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä vahvistaen on elinkeinonäkökulmasta kannatettavaa. Alkoholinmyynnin vapauttamisen eri tapojen haittoja ja hyötyjä pitää kuitenkin tarkastella huolella. Alkoholipolitiikkaan liittyvien monien laki- ja veromuutosten sosiaali- ja terveysvaikutuksia ja yhteisvaikutuksia vähittäiskauppaan, matkailu- ja ravitsemusalaan ja panimoalaan pitää arvioida ja seurata.

Ehdotus ei ole elinkeinonäkökulmasta kuitenkaan yksiselitteisen myönteinen. Esitykseen sisältyy myös riskejä, jotka kohdistuvat osaan elinkeinotoimijoista. Myönteiset elinkeinovaikutukset keskittyvät lähinnä Alko Oy:n lisäksi suurempiin vähittäiskaupan toimijoihin ja panimoihin. Kotitoimituksen salliminen voi lisätä kauppojen nykyisessä valikoimassa olevien alkoholituotteiden myyntiä jopa merkittävästi. Samalla uudistus voi heikentää kaupungin anniskeluravintoloiden ja erityisesti pubien osalta yritystoiminnan edellytyksiä. Tällä on vaikutusta myös kaupungin elinvoimaisuuteen ja vetovoimaisuuteen.

Kaupungin elinkeino- ja työllisyysnäkökulmasta on ongelmallista, mikäli alkoholin liikakäyttö kasvaa. Tässä suhteessa ehdotettu esitys on ongelmallisempi kuin edellinen alkoholilain uudistus, jossa sallittiin luvanvaraiseen vähittäismyyntiin enintään kahdeksan prosenttia alkoholia sisältävät juomat.

Esitys kuitenkin selkeyttäisi osaltaan alkoholin verkkokaupan nykytilaa. Ulkomailta tilatun alkoholin toimituksen ja valmisteverojen maksun osalta nykyinen säätely on epäselvää ja kuluttajan näkökulmasta selkeän kansallisen säädöskokonaisuuden luominen kotimaiselle verkkokaupalle ja toimitukselle lienee toivottavaa.

Esittelijän perustelut

Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää 30.8.2024 mennessä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholilain muuttamisesta. Lausunto pyydetään antamaan lausuntopalvelussa. Lisäaikaa lausunnon toimittamiseen on saatu 3.9. klo 12 asti. Lausuntopyyntö on liitteenä 1 ja luonnos hallituksen esitykseksi liitteenä 2.

Asiasta on saatu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sekä kaupunginkanslian elinkeino-osaston lausunnot (liite 3). Esitys perustuu lausuntoihin.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus. Asian periaatteellisen ja taloudellisen merkityksen ollessa vähäinen, kaupungin esitykset tai lausunnot antaa se kaupungin viranomainen, jonka tehtäviin asia kuuluu.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala 5.8.2024

Avoin lausunto

Hallituksen esityksessä alkoholilakia muutettaisiin siten, että mahdollistettaisiin alkoholiyhtiö Alko Oy:lle sekä vähittäismyyntiluvallisille toimijoille alkoholijuomien verkkokauppa sekä alkoholijuomien toimitus suoraan ostajalle tai muulle vastaanottajalle ostajan ilmoittamaan osoitteeseen. Esityksen mukaan muutokset toteutettaisiin ikärajavalvonta turvaten.

Alkoholijuomat eroavat tavanomaisista elintarvikkeista siten, että ne aiheuttavat niin terveydellisiä kuin sosiaalisiakin haittoja. Terveydellisiä haittoja aiheutuu silloinkin, kun juominen on kohtuullista tai riskitasolla. Tällaisia haittoja ovat esimerkiksi syöpäriskin kasvaminen sekä maksa- ja haimasairaudet. Alkoholin käyttöä seuraavat vieroitusoireet aiheuttavat ahdistusta. Runsas alkoholin käyttö vaikeuttaa mielenterveyshäiriöiden diagnostiikkaa ja hoitoa. Toistuvasti käytettynä alkoholi voi aiheuttaa alkoholiriippuvuuden. Sosiaalisiin haittoihin kuuluvat muun muassa impulssikontrollin heikentyminen humaltuessa ja siitä johtuvat eri väkivallan muodot, lapsia pelottavat tai laiminlyövät muutokset aikuisten käyttäytymisessä sekä alkoholimyönteisen kulttuurin luominen. Alkoholimyönteinen kulttuuri normalisoi alkoholin käyttöä eri tilanteissa, sosiaalistaa lapsia ja nuoria päihteiden käyttöön ja muun muassa vaikeuttaa päihderiippuvuudesta toipumista.

Julkisen vallan tehtävänä on edistää väestön terveyttä. Yhteiskunnan rakenteilla tuetaan terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistään ongelmia, kun taas hoidolla korjataan jo syntyneitä ongelmia. Ongelmien ennaltaehkäisyn tulisi olla niiden hoitamiseen nähden ensisijaista. Hallituksen esitys ei vahvista terveyttä edistävää rakennetta, koska alkoholin saatavuuden helpottaminen todennäköisesti lisää sen käyttöä. Saatavuus lisääntyy, kun alkoholia on mahdollista saada alkoholia myyvän liikkeen lisäksi suoraan haluttuun sijaintiin. Alkoholilain 1 §:n mukaisesti alkoholilain tavoitteena on vähentää alkoholipitoisten aineiden kulutusta sekä ehkäistä alkoholin käyttäjille, muille ihmisille ja koko yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Hallituksen esitys ei toteuta 1 §:n mukaista tavoitetta, vaan todennäköisesti lisää alkoholipitoisten aineiden kulutusta ja sitä kautta alkoholihaittojen esiintymistä.

Alkoholin saatavuuden helpottaminen voi lisätä alkoholin kulutusta erityisesti riskikuluttajilla ja alkoholiriippuvaisilla henkilöillä, vaikka alkoholin kokonaiskulutus jatkaisikin laskuaan. Alkoholiriippuvaiset henkilöt ovat tutkimusten mukaan keskimääräistä impulsiivisempia. Alkoholijuomien toimitus suoraan haluttuun paikkaan voi lisätä käyttömääriä suunnitellusta, koska päihtyneenä alkoholia on helppo tilata lisää.

Riskikuluttajat ja alkoholiriippuvaiset henkilöt tarvitsevat päihdepalveluita, kuten psykososiaalista tukea, vieroitushoitoa ja kuntoutusta, jotka tällä hetkellä ovat mitoitettu nykyisen tarpeen mukaan. Saatavuuden helpottaminen voi aiheuttaa hoidon- ja palvelutarpeen kasvua.

Alkoholilain 37 §:n mukaisesti alkoholijuomaa ei saa myydä eikä muutoin luovuttaa alle 18-vuotiaalle, selvästi päihtyneelle tai häiritsevästi käyttäytyvälle henkilölle. Alkoholin toimituksen yhteydessä näitä ehtoja on kuitenkin erittäin vaikea valvoa, koska päihtymystilaa tai käytöstä ei pystytä arvioimaan kuin lyhyen kohtaamisen ajan. Päihtynyt henkilö voi olla myös uhkaava ja arvaamaton, eikä tietoisuus alkoholilainsäädännöstä tai siihen liittyvä hallituksen esityksen mukainen toimituspassi ole riittävä väline estämään alkoholilain 37 §:n vastaisia luovutuksia, etenkin jos juomia toimittava henkilö on yksin eikä työturvallisuudesta ole erityisesti huolehdittu.

Vuoden 2018 alkoholilain uudistuksen jälkeen suurituloiset ovat lisänneet alkoholijuomien ostoa enemmän kuin pienituloiset, mutta alkoholikuolleisuus on lisääntynyt erityisesti pienituloisten osalta. Alkoholiriippuvuuden syntyminen ei kuitenkaan edellytä tiettyä tuloluokkaa ja riippuvuus itsessään aiheuttaa tulojen menetyksiä, työttömyyttä ja jopa työkyvyttömyyttä. Alkoholikuolleisuuden kasvu suhteessa kokonaiskulutuksen laskuun voikin indikoida alkoholiriippuvuuden yleistymisestä niiden kohdalla, jotka alkoholia runsaasti käyttävät. Alkoholiriippuvuus on edelleen alidiagnosoitu sairaus.

Alkoholilakiin esitetään sääntelyä alkoholijuomien toimituskielloista terveydenhuollon toimintayksikköön, päihdehuollon yksikköön tai varhaiskasvatuksen järjestämispaikkaan silloin, kun paikka on lasten ja nuorten käytössä. Sääntely jättää ulkopuolelle monet sosiaalihuollon toimintayksiköt, kuten lastensuojelulaitokset sekä iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden asumis- ja laitospalvelut. Alkoholin toimitus näihin yksiköihin voi vaarantaa palvelussa työskentelevien henkilöiden työturvallisuutta ja muiden yksikössä asuvien asukkaiden turvallisuutta ja hyvinvointia. Mikäli lakiesitys hyväksytään, Helsingin kaupungin päihdepalvelut esittää, että toimituskielto ulotetaan terveydenhuollon toimintayksiköiden lisäksi sosiaalihuollon toimintayksiköihin.

Helsingin kaupungin päihdepalvelut ei kannata esitettyä alkoholilain muutosta yli 2,8 % etyylialkoholia sisältävien juomien toimituksesta haluttuun osoitteeseen. Hallituksen esityksessä voimassa olevaa säätelyä täsmennettäisiin siten, että alkoholilain luvanvaraisuus koskisi vain yli 2,8 % etyylialkoholia sisältäviä alkoholijuomia. Tämä mahdollistaa alle 2,8 % etyylialkoholia sisältävien alkoholijuomien toimituksen haluttuun osoitteeseen osana elintarvikkeiden kotiinkuljetusta ja vastaa tarpeeseen uudistaa alkoholipolitiikkaa vastuullisesti.

Lisätiedot

Henri Yli-Salomäki, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 70214

henri.yli-salomaki@hel.fi
Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Lisätietojen antaja

Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36276

jan.ihatsu@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Lausuntopyyntö 5.7.2024
3. Elinkeino-osaston kommentit alkoholilain muuttamisesta 8.8.2024

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.