Vahingonkorvaus, autovaurio, 13.7.2024, Messeniuksenkatu 3 A sisäpiha

Pelastuskomentaja päätti hylätä vahingonkärsineen vaatimuksen saada korvausta pelastustoiminnan yhteydessä aiheutuneesta autovauriosta.

Säädösperusteet

Pelastuslain (29.4.2011/379) 2 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan pelastustoiminnalla tarkoitetaan kiireellisiä tehtäviä, joiden tarkoituksena on pelastaa ja suojata ihmisiä, omaisuutta ja ympäristöä onnettomuuden uhatessa tai sattuessa sekä rajoittaa onnettomuudesta aiheutuvia vahinkoja ja lieventää onnettomuuden seurauksia.

Pelastuslain 36 §:n mukaan pelastustoiminnan johtajalla on toimivalta ryhtyä sellaisiin välttämättömiin toimenpiteisiin, joista voi aiheutua vahinkoa kiinteälle tai irtaimelle omaisuudelle.

Pelastuslain 101 §:n mukaan vahingon korvaamisesta on muutoin voimassa, mitä vahingonkorvauslaissa (412/1974) säädetään.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon, mutta kuitenkin vain milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.

Vahingonkärsineen on osoitettava vahingon syntymisen edellytysten täyttyminen.

Korvausvaatimus

Vahingonkorvausvaatimuksessaan vahingonkärsinyt vaatii Helsingin kaupungin pelastuslaitosta korvaamaan hyppypatjan siirrosta ajoneuvolle aiheutuneet myöhemmin yksilöitävät vahingot.

Viranomaisselvitys

Pelastusyksikön (HE105) antaman selvityksen mukaan
- 13.7.2024 Messeniuksenkadulla oli ihmisen pelastamistehtävä, jonka aikana ajoneuvovahinko tapahtui.
- Henkilö uhkasi hypätä rakennuksen katolta sisäpihalle (roikkui ajoittain räystään ulkopuolella).
- HE105 henkilöstö selvitti hyppytyynyn sisäpihalle, mutta hyppykohdalla ajoneuvo parkkeerattuna pysäköintiruutuun.
- HEP105 soitti ajoneuvon omistajalle, joka ei ollut kotona -> päätös, että hyppytyynyä siirretään ajoneuvon yli/ päälle koska hyppyuhka todellinen ja sisäpiha ahdas.
- Hyppääjä pelastettiin lopulta neuvottelujen jälkeen nostolavalla yläkautta.
- HEP105 ilmoitti ajoneuvovahingosta (jotka muistikuvieni mukaan vahingonkorvausilmoituksen mukaiset) auton omistajalle ja kohteessa olleille poliiseille.

Pelastustoiminnan johtajan (HEP105) antaman selvityksen mukaan
- Vahingot olivat pelastuslaitoksen aiheuttamia.
- Yksi pelastaja oli kulkenut auton yli.
- Ajoneuvoa ei voinut siirtää avaimilla, eikä vinssaamalla (ahdas sisäpiha, yksiköt eivät mahtuneet sisäpihalle). Siirtäminen muutoinkaan ei mahdollista vinssaamalla ko aikajänteessä.
- Suojattavan henkilön sijainti oli auton yläpuolella.
- Hyppytyynyä (vetter sp25) ei voinut selvittää suoraan oikeaan kohtaan työturvallisuuden ja auton sijainnin vuoksi, vaan se piti siirtää auton päälle.
- Vahingot syntyivät pelastusryhmän suorittaessa tyynylle pikasiirron, joka vaati h-auton yli kulkemista vetäen hyppytyynyn auton yli suojaamaan talotikkailla roikkuvaa henkilöä. Huomiona, että kyseessä on 4,6x4,6 pohja + 2,4m korkea tuote (ei mattomainen). Vaatii 4-henkilöä siirtämään, jos joutuu nostamaan samalla.

Korvausvastuun arviointi

Pelastustoiminnan johtajan toiminnan arvioinnissa on huomioitu, että pelastustoiminnan johtajan tehtävänä on kaikin käytettävissä olevin voimin ja tarpeen vaatiessa omia sekä muiden viranomaisten toimivaltuuksia käyttäen johtaa pelastustoimintaa siten, että onnettomuus tai sen uhka saadaan torjuttua tai vahingot estettyä taikka rajoitettua. Pelastustoiminnan johtajan harkintansa mukaan suoritettavaksi määräämät toimenpiteet ovat sallittuja edellytyksin, että niistä aiheutuva vahinko on oleellisesti pienempi kuin vahinko, jonka se torjuu. Pelastustoiminnan johtajan suorittama etuvertailu uhrattavan ja pelastettavan edun välillä on taktinen ratkaisu, jonka jälkikäteisessä arvioinnissa on otettava huomioon tilanteen aikana vallinneet olosuhteet ja tiedossa olleet tiedot.

Saadun selvityksen mukaan pelastustoiminnan kohteena olevan henkilön henki ja terveys oli välittömässä vaarassa ja hyppypatja oli välttämätöntä siirtää osittain ajoneuvon yli ja osittain ajoneuvon päälle pelastustoiminnan suorittamiseksi.

Pelastuslaitoksen korvausvelvollisuuden edellytykset eivät täyty. Vahingon on katsottava syntyneen julkisen vallan käytön yhteydessä pelastustoiminnan välttämättömän toiminnan seurauksena. Pelastustoiminnan johtaja on tapaushetken tilannetietojen nojalla perustellusti todennut pelastettavan hengen ja terveyden olevan välittömässä vaarassa ja pelastamiseen liittyvän hyppypatjan siirron ajoneuvon päälle olevan välttämätöntä. Pelastustoiminta ajoneuvoa vahingoittamatta ei ole pelastustilanteessa ollut mahdollista.

Pelastuskomentajan toimivalta päättää vahingonkorvauksesta perustuu sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan päätökseen 25.1.2023 § 36.