Tarveselvitys, Malminkartanon kirjasto, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Asialla on uudempia käsittelyjä
Tämä on esitys

Malminkartanon kirjaston tarveselvitys

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta

Päätösehdotus

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä Malminkartanon kirjaston korvaavan uudisrakennuksen tarveselvityksen ja sijoittumisen osoitteeseen Puustellintie 6, 00410 Helsinki (liite 1).

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta korostaa, että hankkeen suunnittelussa ja toteuttamisessa pitää huomioida asukkaiden ja henkilöstön näkemykset tilojen kehittämisessä.

Esittelijän perustelut

Nykyinen Malminkartanon kirjasto sijaitsee peruskorjausiässä olevassa Puustellin monitoimitalossa, Malminkartanon ala-asteen yhteydessä. Kirjaston nykyiset, tilat eivät ole riittävät, eivätkä näy riittävästi kaupunkitilassa.

Kirjaston Suunta 2033 strategiassa on määritelty kolme painopistettä ja niille visionääriset tavoitetilat.

Luomme lukemisen kulttuuria kaikenikäisille – Lukeminen huvittaa ja hyödyttää jokaista.

Puolustamme demokratiaa, sananvapautta ja kestävää yhteiskuntaa – Jokainen kaupunkilainen on yhteiskunnan vaikutusvaltainen jäsen.

Kehitymme muuttuvan kaupungin mukana – Kaupunkimme näköinen, sen mukana kehittyvä ja sitä kehittävä kirjasto.

Uusi Malminkartanon kirjasto tulee olemaan oiva avaintulos painopisteiden välitavoitteiden ja tavoitetilan saavuttamiseksi.

Malminkartano on määritelty yhdeksi neljästä Helsingin kaupunkiuudistusalueeksi. Puustellin monitoimitaloon suunnitellaan kaupungin palvelut yhteen kokoava, koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskittymä, jossa eri toimialojen palvelut hyötyvät toistensa läheisyydestä. Malminkartanon kirjastolle rakennetaan uudet suuremmat tilat kampuksen yhteyteen, paremmin saavutettavaan ja näkyvämpään paikkaan.

Lasten ja nuorten määrä tulee olemaan kirjastossa huomattava siksi, että monitoimitaloon, kirjaston välittömään läheisyyteen, sijoittuvat myös lukio, yläasteen koulu, ala- asteenkoulu ja esiopetus. Kirjaston on kuitenkin huomioitava myös muut asukasryhmät, ja sen on palveltava erilaisten asukkaiden ja asiakasryhmien moninaisia ja muuttuvia tarpeita. Uudistetun kirjaston tulee tavoittaa Malminkartanon ja lähellä sijaitsevien uusien asuinalueinen asukkaita. Lähialueet ja niiden kasvava väestö, Konala, Honkasuo ja Kuninkaantammi, jotka ovat lapsiperheiden suosiossa, ovat myös saavutettavia tästä sijainnista.

Perustelut uudelle kirjastorakennukselle

Helsingin kaupunginkirjaston palveluverkko muodostuu 38 kirjastosta. Hakeutuvat kirjastopalvelut, johon kuuluvat mm. kaksi lasten kirjastoautoa, täydentää sitä. Verkko on muotoutunut 160 vuoden ajan ja siinä peilautuu niin kasvavan kaupungin eri vaiheet kuin myös kirjaston rooli yhteiskunnassa.

Kirjastopalvelujen suunnittelun ja tuottamisen lähtökohtina on asiakaslähtöisyys ja toiminnan tehokkuus. Palvelujen sisältö ja saavutettavuus on suunniteltava siten, että kaupungin edellyttämä tuottavuus kasvaa. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla kirjastokäynnit ovat yksi sitova tuottavuuden mittari. Palveluilla tulee olla käyttöä ja käyttäjiä, jotka tuottavat käyntejä. Tämä edellyttää asiakastarpeet huomioivaa palvelumuotoilua sekä helposti löydettävää ja saavutettavaa sijaintia suurten asiakasvirtojen näkökulmasta.

Kirjaston tavoitteena on saavuttaa myös uusia helsinkiläisiä, jolle kirjasto koulun sisällä ei ole luonteva kohtaamisen, opiskelun ja työskentelyn paikka. Rakennuksen sijoittuminen omana kokonaisuutena Puustellin aukion yhteydessä, on ratkaisultaan ja sijainniltaan asukkaille selkeästi parempi vaihtoehto kuin nykyinen.

Uusien tilojen vaikutus tila- ja toimintakustannuksiin

Kaupunkiympäristön toimialan arvioima hankkeen kokonaisvuokra kulttuurin ja vapaa-ajan kirjastopalveluille on noin 37 €/m2 euroa/m²/kk, eli noin 434 086 euroa/vuosi. Malminkartanon kirjaston nykyinen vuokra on 7 659,93 euroa /kk eli 91 919,16 euroa/vuosi. Vuokra tulee nousemaan noin 342 167 euroa/ vuosi.

Malminkartanon kirjastoon rekrytoidaan yksi uusi työntekijä. Toimintakustannukset, eli yhden henkilön lisäys, on tulevan hankkeen osalta noin 50 000/vuosi.

Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Tässä hankkeessa käynnistämiskustannuksiin varataan n. 600 000 euroa. ICT- hankintoihin varataan n. 90 000.

Osallisuus, yhteisvalmistelu ja tilaohjelma

Suunnittelun lähtökohtana on asiakaslähtöisyys. Malminkartanon alueella on vahva identiteetti, joka on muodostunut ajan saatossa ja pitkään alueella asuneiden mielissä. Täydennysrakentamisen myötä Malminkartanoon muuttaa tulevaisuudessa paljon uusia asukkaita. Malminkartano on kaupunkiuudistusalue, mikä luo uuden kirjaston kehittämiselle roolia ja painetta.

Malminkartanon uuden kirjastohankkeen eri vaiheissa varattiin aikaa yhteistyöskentelyyn asukkaiden kanssa. Palvelumuotoilutyö (liite 3.) koski Malminkartanon kirjaston uudisrakennuksen asiakaskokemuksen ja palveluympäristön kehittämistä, palvelukonseptia ja tilakuvausta ohjaamaan kirjastohankkeen suunnittelua sen eri osa-alueilla.

Verkkokysely toteutettiin 2024 touko-kesäkuussa, johon kuului; kaupunkilaiskohtaamiset, postikorttikampanja ja pari-sekä ryhmähaastattelut.

Kouluyhteistyö toteutettiin elo-syyskuussa 2024 johon otettiin mukaan 4.-luokkalaiset alueen kouluissa.

Tilaohjelma huomioi monet palvelumuotoilutyössä nousseet toiveet (liite 2.) Vastauksissa korostui toive asukaslähtöisestä yhteisöllisestä toiminasta joka näkyy tiloissa.

Asukastapaamisissa osallistujat visioivat kaiken ikäisille ja eri kansalaisuuksille avointa tilaa, jossa ihmiset voisivat viihtyä yhdessä tekemisen äärellä. Tilaa tarvitaan kokoontumiselle, opiskelulle, työskentelylle, luovalle tekemiselle, harrastamiselle ja kohtaamiselle. Kirjasto tulisi innostaa lapsia ja nuoria lukemiseen virkistävällä ja uudella tavalla.

Tarveselvitys on laadittu yhteistyössä kaupunkiympäristö toimialan kanssa. Tämän lisäksi seuraavissa hankkeen vaiheissa huolehditaan, että henkilöstön ja asukkaiden näkemykset huomioidaan.

Lapsivaikutusten arviointi

Päätöksen arvioidaan koskettavan Malminkartanon, Honkasuo, Konalan, Kuninkaantammen lapsia, joita oli vuonna 2023 yhteensä noin 4 200 ja 2030-luvulla väestöennusteen mukaan noin 4 650. Tämänhetkisistä lapsista ja nuorista 31,5% on äidinkieleltään muun kielisiä. Alueella asuu noin 2 200 perhettä, joista 14,2% on yli kolmilapsisia.

Uudella kirjastohankkeella on laaja vaikutus alueen ja lähialueiden kuntalaisiin, lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Koulussa toteutetussa vuorovaikutuksessa tavoiteltiin n. 60 neljäsluokkalaista joiden 343 kehitysideaa otettiin mukaan suunnitteluun. Osallistavan äänestyksen ja pikahaastattelun avulla tavoiteltiin myös 16 nuorta Apollon koulusta. Vuorovaikutustyön tuloksena tavoiteltiin n. 90 lapsiperhettä, jotka toivat esille haastatteluissa harrastamiseen liittyviä toiveita. Kirjaston rooli monilukutaidon vahvistajana ja tukijana pidettiin sekä lasten, nuorten että lapsiperheiden mielestä merkittävänä.

Vuoden 2023 toteutetun kouluterveyskyselyn mukaan kokemus harrastusmahdollisuuksista on osin heikentynyt koko kaupungissa. Aiempaa harvempi tietää asuinalueensa harrastusmahdollisuuksista, kun taas aiempaa useampi kokee kiinnostavat harrastukset liian kalliina. Uusi kirjasto tukee lasten lukutaitojen ja harrastamisen mahdollisuuksia ja auttaa omalta osaltaan perheiden arjen ja työelämän yhteensovittamista. Kirjastotoiminnalla ehkäistään lasten syrjäytymistä.

Esittelijä

kirjastopalvelujen johtaja
Katri Vänttinen

Lisätietojen antaja

Mia Kuokkanen, johtava arkkitehti, puhelin: 09 310 35824

mia.kuokkanen@hel.fi

Saara Ihamäki, aluekirjastopalvelujen johtaja, puhelin: 09 310 85503

saara.ihamaki@hel.fi

Sanna Sivonen, Kirjastonjohtaja, puhelin: 09 310 85642

sanna.sivonen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Malminkartanon kirjaston tarveselvitys
2. Malminkartanon kirjaston tilaohjelma

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.