Oikaisuvaatimus, rakennuslupa, päätös 15.8.2024 § 1463, Lauttasaarentie 28, Asunto-osakeyhtiö Helsingin Nuoli

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Asunto-osakeyhtiö Helsingin Nuolen oikaisuvaatimuksen osittain hyväksyen lisätä Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön 2 arkkitehdin myöntämään käyttötarkoituksen muutosta koskevaan rakennuslupapäätökseen 15.8.2024 § 1463 (lupatunnus LP-091-2024-01193) seuraavan lupamääräyksen: Kuntosali saa olla avoinna 7-22 välisenä aikana. Muilta osin oikaisuvaatimus hylätään.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös

Rakennusvalvontapalvelujen lupayksikön 2 arkkitehti on 15.8.2024 § 1463 antamallaan päätöksellä myöntänyt hakijalle, Kiinteistö Oy Helsingin Lauttasaaren Liikekeskukselle rakennusluvan liikehuoneiston käyttötarkoituksen muutokselle kuntosaliksi osoitteessa Lauttasaarentie 28 (kiinteistötunnus 91-31-38-12). Lupatunnus on LP-091-2024-01193.

Pankkitoimipisteenä toimineen liikehuoneiston käyttötarkoitus muutetaan kuntosaliksi. Kuntosalin ja kellarin välisen välipohjan äänenvaimennusta parannetaan lisäämällä olevan välipohjan päälle pintamateriaaliksi joustava 2-3 -kerroksinen kumirouhelaattapinnoite. Painonnostoalueille rakennetaan akustisesti jousitettu rakenne. Kellarissa sijaitseva, pankin sosiaali- ja taukotiloina toiminut tila muutetaan kuntosalin pukuhuoneiksi- ja taukotilaksi. Nykyinen tiimitila muutetaan pukuhuonekäyttöön ja tilan paloturvallisuutta parannetaan lisäämällä toinen poistumisreitti.

Lupa on myönnetty pääosin jo toteutetuille muutoksille lukuun ottamatta kellarin poistumisreittiä. Kuntosalin luvattomasta toiminnasta on tehty 30.1.2024 toimenpidepyyntö 31-0028-24-ILM.

Oikaisuvaatimus

Viereisen hallinnanjakoalueen haltija Asunto-osakeyhtiö Helsingin Nuoli on vaatinut rakennuslupapäätökseen oikaisua. Oikaisuvaatimuskirjelmässä todetaan muun ohella seuraavaa.

Rakennuslupa on peruutettava ja tilassa on suoritettava riittävät, puolueettoman toimijan suorittamat melu- ja tärinämittaukset.

Kuntosali toimii itsepalveluperiaatteella, eli paikalla ei ole henkilökuntaa valvomassa tilan oikeaoppista käyttöä. Kuntosalin avauduttua sen yläpuolisissa asunnoissa on havaittu kuntosalin käytöstä johtuvaa melua ja tärinää. Asiaa on selvitetty yhdessä kuntosaliyrittäjän kanssa. Aukioloaikoja on supistettu (sali on suljettuna 23-05), ja tilassa on ilmoitettu tehdyn muutoksia, joihin on viitattu myös oikaisupyynnön alaisessa päätöksessä (kumirouhelaatta, jousitettu alue). Melu- ja tärinähaitta asunnoille ei ole poistunut.

Asiassa ei ole edes väitetty tehdyn virallisia mittauksia huoneistoihin kuuluvasta melussa puolueettomasti, sen sijaan ennen aukioloajan rajaamista ja mainittuja muutoksia on tehty epävirallinen mittaus, johon on osallistunut kuntosaliyrittäjän henkilökuntaa.

Nyt kun kuntosaliyrittäjä on tehnyt ne parannustyöt mitä se aikookin tehdä, tulee rakennusluvan hakijan kustannuksellaan teettää ja esittää puolueettoman toimijan tekemä mittaus melu- ja tärinätasoista sekä päivä- että yöaikaan, mikäli aukioloaikojen on tarkoitus olla laajemmat kuin 07-22. Mittaus tulee tehdä niin, että kuntosalilla on sille tyypillistä toimintaa. Tämän jälkeen asiassa voidaan arvioida se, voiko tilassa olla toimintaa lainkaan tai ainakaan ympärivuorokautisesti.

Huomioitavaa on lisäksi on se, että ympäristöministeriön asetuksen mukaiset raja-arvot ovat yöaikaan matalammat kuin päivällä.

Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan liitteenä.

Hakijan vastine

Kuntosaliyrittäjä korostaa, että heillä on paljon kokemusta kuntosalitoiminnasta ja myös kuntosalin sijoittamisesta asuinrakennuksen alakerrokseen.

Nuoli vetoaa sekä oikaisuvaatimuksessa että aiemmassa naapurin huomautuksessa siihen, etteivät äänitekniset lausunnot ja mittaukset olisi puolueettomia. Konsulttiyritys Akukon toimii kuntosaliyrittäjän palkkaamana konsulttina, mutta sen ei voida katsoa kyseenalaistavan pitkään alalla toimineen yrityksen ammattimaisuutta.

Ei ole esitetty viranomaisvaatimuksia suorittaa muita mittauksia kuin jo kohteessa tehdyt mittaukset.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut on suorittanut kohteessa laajan Terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen 14.6. Tarkastuskertomuksessa todettiin, että "mittaustulosten perusteella kuntosalin toiminnasta ei aiheudu ilmeistä terveydensuojelulain 1 §:n mukaista terveyshaittaa".

Kuntosalin toiminnasta ei ole esitetty vuoden 2024 aikana virallisia valituksia yhtä valitusta lukuun ottamatta. Valitus oli tehty maaliskuussa 2024, mutta valvontakameroiden tallenteiden mukaan salilla ei ollut mainittuna hetkenä toimintaa.

Kuntosaliyrittäjä on ryhtynyt seuraaviin toimiin yöaikaisen väärinkäytön varalta: hälytys tiloihin kytkeytyy klo 23:30 ja menee pois päältä klo 04:50. Jos tiloissa oleskellaan hälytyksen alkaessa, kuntosaliyrittäjä näkee lokista asiakkaan tiedot ja lähettää välittömästi tekstiviestin, jossa kertoo salin käytön olevan kiellettyä yöaikana. Valot kytkeytyvät pääosin pois klo 23:20.

Vastine on kokonaisuudessaan liitteenä.

Sovellettavat oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:n 5 momentin mukaan rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista muuttamista varten tarvitaan rakennuslupa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan
Rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa rakentamista.

Saman pykälän 2 momentin mukaan 125 §:n 3 ja 5 momentissa tarkoitettuja korjaus- ja muutostöitä koskevaa lupaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä rakennusluvan edellytyksistä säädetään.

Maankäyttö- ja rakennuslain 117 f§:n mukaan rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus ja sen oleskelu- ja piha-alueet niiden käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että rakennuksen sekä rakennuspaikan piha- ja oleskelualueiden melualtistus ja ääniolosuhteet eivät vaaranna terveyttä, lepoa tai työntekoa.

Rakenteiden ääneneristävyyden ja taloteknisten laitteiden äänitason ja asennusten on oltava sellaisia, että rakennuksessa oleskelevien uni ja lepo eivät häiriinny ja rakennuksen käyttötarkoituksen mukainen toiminta on ääniolosuhteiden puolesta mahdollista. Rakennuksen ääniolosuhteet on määritettävä äänitason ja kaiuntaisuuden avulla sekä piha- ja oleskelualueilla äänitasojen avulla.

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:
1) rakenteilta ja rakennusosilta edellytettävästä ääneneristävyydestä;
2) taloteknisten laitteiden sallitusta äänitasosta;
3) rakennuksen ääniolosuhteille asetettavista vaatimuksista;
4) piha- ja oleskelualueiden meluntorjunnasta ja ääniolosuhteille asetettavista vaatimuksista.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 7 §:n mukaan rakennuksen ääneneristystä, melun- ja tärinäntorjuntaa, ääniolosuhteita sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjuntaa ja ääniolosuhteita ei saa rakennuksen korjaus- tai muutostyössä heikentää.

2 momentin mukaan rakennuksen käyttötarkoitusta muutettaessa rakennuksen ääneneristys, melun- ja tärinäntorjunta ja ääniolosuhteet sekä virkistykseen käytettävien rakennuksen piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden meluntorjunta ja ääniolosuhteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu asukkaille haittaa.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä 4 §:n 2 momentin mukaan jos asunto, majoitus- tai potilashuone kytkeytyy rakenteellisesti tiloihin, joissa syntyy voimakasta, erityisen häiritsevää tai pienitaajuista ääntä, riittävän ääneneristyksen toteutumiseen on kiinnitettävä suunnittelussa ja toteutuksessa erityistä huomiota. Impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun yhden tunnin keskiäänitaso ei saa ylittää nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä.

Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä perustelumuistion sivulla 20 on todettu pykälän 7 osalta, että pykälän 2 momentissa säädettäisiin rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksessa sovellettavista rakennuksen ja sen virkistykseen käytettävien piha- ja oleskelualueiden sekä oleskeluun käytettävien parvekkeiden ääniteknisistä vaatimuksista. Momentin mukaan rakennuksen ääniympäristö tulisi tällöin suunnitella ja toteuttaa siten, ettei melusta aiheudu asukkaille haittaa. Asukkailla tarkoitettaisiin tässä käyttötarkoitukseltaan muutettavan rakennuksen ja sen lähirakennusten tilojen käyttäjiä. Haitta voisi liittyä uneen, lepoon taikka tilojen tai asuinympäristön ääniympäristön yleiseen viihtyisyyteen. Vaatimustenmukaisuuden toteutuminen arvioitaisiin tapauskohtaisesti lupamenettelyn yhteydessä. Haittaa ei lähtökohtaisesti aiheutuisi, kun rakennus suunniteltaisiin ja toteutettaisiin asetuksen mukaiset olennaiset rakennuksen ääniympäristöä koskevat tekniset vaatimukset täyttäen.

Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä perustelumuistion sivulla 13-14 on todettu, että olennaisen teknisen vaatimuksen toteutumisessa tulisi kiinnittää erityistä huomiota melulle tai ääniolosuhteille herkkiin tiloihin, joita ovat uneen, lepoon, kuntoutumiseen, rentoutumiseen, opetukseen, tiedon välittämiseen, työskentelyyn sekä luottamukselliseen keskusteluun käytettävät tilat. Rakennus ja sen tilat olisi suunniteltava ja rakennettava siten, että melu ja ääniolosuhteet, jolle rakennuksessa tai sen lähellä olevat altistuvat, pysyvät niin alhaisina, etteivät ne vaaranna näiden henkilöiden terveyttä ja että ne antavat mahdollisuuden nukkua, levätä ja työskennellä riittävän hyvissä olosuhteissa. Olennaisen vaatimuksen toteutuminen riippuisi rakennuksen ja tilan käyttötarkoituksesta sekä sijainnista.

Päätöksen perustelut

Alueella on voimassa asemakaava nro 12079, joka on tullut voimaan 22.11.2013. Rakennus sijoittuu asuin-, liike- ja toimistorakennuksen korttelialueelle (AL). Kaavamääräyksen mukaan myymälä- ja toimistotilat tulee sijoittaa ensimmäiseen ja/tai toiseen kerrokseen tai kellariin.

Asiassa on kyse pankkisalin muuttamisesta liikuntatilaksi ja siitä, onko tilalle voitu myöntää rakennuslupa esitettyjen suunnitelmien nojalla ja täyttävätkö suunnitelmat ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä 7 §:n mukaiset edellytykset, eli onko ääneneristys suunniteltu ja toteutettu siten, että ääniympäristöstä ei aiheudu haittaa asukkaille.

Kuntosalin internetsivuilla todetaan: "Kuntosali on avoinna 24h vuoden jokaisena päivänä (Huom: Tilapäinen poikkeusaukioloaika klo 5-23)". Lupahakemuksen liitteeksi toimitetussa toimintakuvauksessa todetaan, että salilla ei ole henkilökunnan päivystystä, vaan ohjaajat ovat tavattavissa sopimuksen mukaan ja heidän kanssaan voi sopia kuntoilun ohjaamisesta. Tiloissa on kameravalvonta ja tarvittaessa asiakas saa yhteyden valvomoon.

Hankesuunnitelmassa todetaan, että rakennuksen ääntäeristävät rakenteet perustuvat rakentamisen aikana voimassaolleeseen RakMK C1 -osan vaatimuksiin. Hankkeessa huomioidaan lisäksi asetuksen 796/2017 mukaiset määräykset. Mikäli uudet määräykset johtavat hankkeeseen ryhtyvän kannalta kohtuuttomiin vaatimuksiin, asioita tarkastellaan erikseen.

Hyväksyttyjen pääpiirustusten mukaan kuntosalin ja kellarin välisen välipohjan äänenvaimennusta parannetaan lisäämällä olevan välipohjan päälle pintamateriaaliksi joustava 2-3 -kerroksinen kumirouhelaattapinnoite. Painonnostoalueille rakennetaan akustisesti jousitettu rakenne.

Rakennuslupahakemuksen liitteeksi on toimitettu Akukon Oy:n lausunto kuntosalin melusta. Kuntosalitoiminnasta asuntoon kantautuvaa melua ja värähtelyä on selvitetty mittauksin 5.1.2024. Mittausten yhteydessä on tuotettu toiminnasta mahdollisesti melua ja tärinää aiheuttavia herätteitä, ja näistä aiheutuvat melutasot ja tärinä on mitattu yläpuolisessa asunnossa. Mittauksen tulokset ilmenevät lausunnossa olevasta taulukosta.

Lausunnossa todetaan, että koska yksittäisistä hetkellisistä melutapahtumista aiheutuvan melun keskiäänitasot riippuvat melutapahtumien esiintymistiheydestä, tuloksista on melun arvioimiseksi laskettu, montako pudotusta tarvittaisiin yhden tunnin aikana tuottamaan asuntoon LAeq,1h = 25 dB keskiäänitaso. Asumisterveysasetuksessa esitetty yöaikaisen melun keskiäänitason LAeq,1h ≤ 25 dB toimenpideraja ei ylity, mikäli pudotusten todellinen lukumäärä jää tätä laskennallista lukumäärää pienemmäksi.

Lausunnon mukaan yöajan keskiäänitason toimenpideraja ei ylity kahvakuulien hallitulla laskemisella. Toimenpiderajan ylittäminen kuntosalitoiminnan ääripäätä edustavilla painojen pudotuksilla edellyttää vähintään sataa tai useita satoja pudotuksia tunnin aikana lattiarakenteesta ja painoista riippuen. Mitatuista käyttötilanteista ainoastaan 28 kg kahvakuulan pudotus 125 mm paksulle kumirouhelaatta kerrosrakenteelle ylittää taloteknisiä laitteita koskevan enimmäisäänitason LAFmax = 33 dB toimenpiderajan. Mitattu enimmäistaso ei kuitenkaan tällöinkään ylitä asumisterveysasetuksessa esitettyä 45 dB ylärajaa. Jos tämä käyttötilanne on yöaikaan luonteeltaan satunnaista tai harvoin tapahtuvaa, melu täyttäisi edelleen asumisterveysasetuksessa talotekniikan laitteille asetetut toimenpiderajat.

Akukon Oy:n lausunto perustuu valtioneuvoston päätökseen melutasojen ohjearvoista sekä asumisterveysasetukseen. Se ei ota kantaa ympäristöministeriön asetukseen rakennuksen ääniympäristöstä eikä siinä asetettuihin lukuarvoihin esimerkiksi askel- ja ilmanääneneristyksestä.

Akukon Oy:n lausunnossa on todettu, että kuntosalien toiminnasta läheisiin asuintiloihin aiheutuville enimmäistasoille (Lafmax) ei ole spesifejä määräyksiä, ohjearvoja tai toimenpiderajoja.

Ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä 4 §:n 2 momentin mukaan impulssimaisen, kapeakaistaisen tai pienitaajuisen melun yhden tunnin keskiäänitaso ei saa ylittää nukkumiseen tai lepoon käytettävissä huoneissa 25 desibeliä. Vaikka kyseistä lukuarvoa sovelletaan säännöksen sanamuodon mukaan uuden rakennuksen rakentamiseen, voidaan lukuarvosta päätellä perustelumuistiossakin mainitulla tavalla, että kyseistä tasoa voidaan pitää hyvän rakennustavan mukaisena.

Lisäksi melua koskevista säännöksistä voidaan yleisesti todeta, minkälaisia melutasoja pidetään yleisesti hyväksyttävinä etenkin yöaikaan. Yöaikaiseen (22-07) meluun sovelletaan usein raja-arvoja 25-33 dB, yleensä yhden tunnin keskiäänitasona (asumisterveysasetus, valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista, ympäristöministeriön asetus rakennuksen ääniympäristöstä). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen on säännösten mukaan usein lisättävä 5 dB ennen sen vertaamista ohjearvoihin (mm. asumisterveysasetus 13 §). Iskumaista ääntä pidetään siten lähtökohtaisesti melutasoaan häiritsevämpänä. Asumisterveysasetuksen 12 §:n 3 momentin mukaan yöaikainen (klo 22-7) musiikkimelu tai muu vastaava mahdollisesti unihäiriötä aiheuttava melu, joka erottuu selvästi taustamelusta, ei saa ylittää 25 dB yhden tunnin keskiäänitasona LAeq,1h (klo 22-7) mitattuna niissä tiloissa, jotka on tarkoitettu nukkumiseen.

Akukon Oy:n lausunnossa on viitattu mittaustuloksiin siten, että yöajan keskiäänitason toimenpideraja ei ylity kahvakuulien hallitulla laskemisella. Samoin lausunto perustuu siihen, että raskaampien kahvakuulien pudotus pelkälle kumirouhelaatalle olisi satunnaista tai harvoin tapahtuvaa.

Rakennusluvan hakija ei ole esittänyt sellaista selvitystä, että kuntosalilla ei toimittaisi lausunnossa mainittua suuremmilla painoilla. Jousitettu lattia-alue kattaa kuntosalista vain hyvin pienen alueen. Kuntosalilla ei ole henkilökuntaa valvomassa, että vapaita painoja käytetään ainoastaan kyseisellä alueella, tai sitä, että painoja käytetään lausunnossa mainitulla tavalla hallitusti etenkin ilta- tai aamuaikoina.

Näin ollen ja ottaen huomioon Akukon Oy:n lausunnon mittaustulokset ja sen, että kuntosalin aiheuttama melu on luonteeltaan myös impulssimaista, nyt esitetyillä rakenteellisilla ratkaisuilla sekä kuntosalin esitetyillä aukioloajoilla 05-23 tai 24h/vrk ei voida varmistua siitä, että kuntosalin toiminnasta ei aiheutuisi melua erityisesti yöaikaan (22-07) siten, että se aiheuttaa haittaa talon asukkaille. Tämän vuoksi on tarpeen lisätä rakennuslupaan lupamääräys, jonka mukaan kuntosali voi olla auki 7-22 välisenä aikana.

Oikaisuvaatimuksessa on vaadittu, että tiloissa on suoritettava puolueettoman toimijan suorittamat melu- ja tärinämittaukset. Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että asiassa ei ole ilmennyt seikkoja, joiden nojalla asiassa tulisi määrätä tehtäväksi uusi mittaus.

Nyt lisättävän lupamääräyksen kuntosalin aukioloajoista myötä maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:ssä mainitut luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja tai perusteita, joiden nojalla rakennuslupapäätöstä olisi mainittua lupamääräystä enempää muutettava tai joiden nojalla rakennuslupapäätös olisi kumottava. Näin ollen oikaisuvaatimus hyväksytään osittain niin, että lupaan lisätään edellä mainittu lupamääräys kuntosalin aukioloajoista. Muilta osin oikaisuvaatimus hylätään.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 8 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää maankäyttö- ja rakennuslain 21.4 §:n tarkoittamista hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevista asioista.