Poikkeaminen, Länsisatama, Länsisatamankatu 33a, Yrjö ja Hanna -säätiö sr

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 20832 tonttia 3 koskevan poikkeamishakemuksen seuraavilla ehdoilla:

Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12331 seuraavasti:

Maksu

3 346,50 euroa

Hakija

Yrjö ja Hanna -säätiö sr

Rakennuspaikka

20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin 20832 tontti 3

Hakemus

Hakija hakee lupaa asuinrakennuksen (12675 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12331 siten, että

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että:

1 Poikkeaminen AKS-käyttötarkoituksesta

Asemakaava: AKS erityisasumisen korttelialue.

Suunnitelma: AK asuinkerrostalojen korttelialue.

Perustelu:

Asuntojakauman ja asumismuotojen moninaisuus sekä ylisukupolvisuus mahdollistavat korttelin yhteisöllisyyden ja monipuolisen palvelutarjonnan paremmin kuin rakentamalla kaavan mukaisesti yksipuolisesti pelkästään erityisasumista. Asunnot mahdollistavat kaikenikäisten asumisen niin esteettömyysmitoituksen kuin asuntokokojen ansiosta. Kaikkiin asuntoihin on tuotu erityisasumisen ominaisuuksia, kuten kynnyksettömyys, loivat märkätilakallistukset ja väljä huonemitoitus (1,5 metrin pyörähdysympyrä). Porraskäytävät ovat tavallista leveämpiä, ja niiden viihtyisyyteen ja valaistukseen on kiinnitetty erityishuomiota. Näin on haluttu varmistaa, että asukkaan ei tarvitse muuttaa pois kotoaan liikkumis- ja havaintokykyjen heikentyessä. Myös korttelin yhteisölliset tilat ja palvelut tukevat elinkaariajattelun mukaista asumista.

Yli puolet asuntokerrosalasta on yli 55-vuotiaiden ARA-tuettuja vuokra-asuntoja ja alle puolet toteutetaan ARA-asumisoikeusasuntoina. ASO-asuntojen huoneistoalasta n. 42 % on lapsiperheille soveltuvia asuntoja, joissa on vähintään 2 makuuhuonetta.

Asemakaavaselostuksen mukaan "tavoitteena on arjen hyvinvoinnin konseptilla toteutettu kortteli, jossa voi olla eri palveluntarjoajien tuottamia palveluita, palveluasumista, tuettua ja tavallista asumista sekä tiloja yhteiselle toiminnalle." Asemakaavassa tätä tavoitetta ei ole huomioitu AKS-käyttötarkoitusta täydentävillä määräyksillä, ja näin ollen tavallista asumista ei voida toteuttaa ilman poikkeamaa AKS-erityisasumisen velvoitteesta.

2 Poikkeaminen kerrosluvusta.

Asemakaava: suurin sallittu kerrosluku VII 2/3.

Suunnitelma: Vili 2/3.

Perustelu:

Rakennuksessa on Hyväntoivonpuiston puolella 7 ja Länsisatamankadulla 8 maanpäällistä kerrosta. Puistojulkisivun pituus on kolminkertainen katujulkisivuun verrattuna. Räystäskorko jatkaa puiston aluejulkisivun yhtenäistä linjaa, eikä rakennus hahmotu ympäristössään naapurirakennuksia korkeampana. Suunnitelma täydentää kaupunkikuvaa tasapainoisemmin kuin kerrosta matalampi, kaavanmukainen rakennusmassa tekisi. Kaavassa korttelin yhteiset ulkoilualueet on sijoitettu kaksikerroksisen osan päälle ja kansipihan alapuolelle on mahdollista sijoittaa yhteiskäyttö- ja palvelutiloja. Suunnitelmassa piha on yhdistetty jalankulku- ja pyöräily-yhteydellä Hyväntoivonkujan tasoon ja yhteiskäyttö- ja palvelutilat on sijoitettu korkeaan osaan sekä pihan että puiston puolelle. Ulkoilualueista ja yhteistiloista tulee avarampia, valoisampia ja saavutettavampia, kun rakennuksen jalanjälkeä on pienennetty kaavaan verrattuna. Kaavanmukainen kerrosluku johtaisi suurempaan runkosyvyyteen, jolloin myös asuntopohjien toimivuus ja valonsaanti heikkenisivät.

3 Poikkeaminen rakennusoikeudesta.

Asemakaava: Tontin rakennusoikeus on 10 700 k-m². Suunnitelma:

11 150 k-m².

Rakennusoikeuden ylitys: 450 k-m² / 4,2 %.

Perustelu:

Lisäkerrosala on seurausta kaavaa parantavista toimenpiteistä, asuntojen ja porrashuoneiden ja -käytävien väljästä mitoituksesta sekä asuntojakauman mukaisesta liikennetilaratkaisusta: Rakennusta on korotettu kerroksella, jotta kaupunkikuvallinen ilme olisi tasapainoisempi kuin kaavassa (ks. poikkeaminen 2). Samalla runkosyvyys on pidetty riittävänä suurena, jotta tilaohjelman mukainen esteettömyysmitoitus varmistetaan asunnoissa. Sisäänkäyntitilat, porrashuoneet ja kerroskäytävät sekä asunnot on suunniteltu asetuksen minimimitoitusta ja tavanomaista asuinkerrostalotuotantoa väljemmiksi. Runkosyvyyttä on kasvattanut myös keskikäytäväratkaisu, joka on seurausta 1–2 hengen senioriasuntojen määrästä ja tontin muodosta. Portaiden lisääminen ei poistaisi tarvetta sijoittaa pienasuntoja kahteen suuntaan eikä pienentäisi runkosyvyyttä ja sitä kautta kerroskohtaista kerrostasoalaa. Keskikäytäväratkaisu mahdollistaa poistumisen kahteen osastoituun uloskäytävään. Omatoiminen pelastautuminen parantaa pihatilojen käytettävyyttä ja istutettavuutta, kun nostopaikkoja ei tarvita varatiepelastautumiseen. Katualueelle on sijoitettu vain yksi nostopaikka sammutustöitä varten.

Kaava sallisi pelastustien ja nostopaikkojen sijoittamisen katualueille laajemminkin. Irtaimistovarastot on sijoitettu suurilta osin kellariin, ja maantasolle 1. ja 2. kerroksissa on sijoitettu vain liike-, palvelu- ja yhteistiloja sekä asuntoja, jotka lasketaan kerrosalaan. Tällä on elävöitetty ja aktivoitu katu- ja puistotilaa. Kaava sallisi varasto- ja muiden kerrosalan lisäksi rakennettavien tilojen sijoittamisen myös maantasoon, mutta näin ei ole tehty.

4 Poikkeaminen y10% -palvelutilamääräyksestä.

Asemakaava: 10 % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta tulee vähintään käyttää kerrosalaan kuuluvaa erityisasumiskäyttöön tarkoitettua palvelutilaa varten.

Suunnitelma: kaavan ro-kerrosalasta y10% -palvelutilaa on 719 k-m² / 6,7 %. Palvelutilakerrosalan alitus: 351 k-m²/ 3,3 %.

Perustelu:

Suunnitelmassa y10% -tiloihin laskettavat tilat ovat koko korttelin asukkaita palvelevia yhteiskäyttötiloja sekä kaikkia kaupunkilaisia palvelevia julkisia liike- ja kansalaisopiston tiloja, jotka avautuvat Hyväntoivonpuistoon ja korttelin yhteispihalle. Etelä-Helsingin kansalaisopiston Sivistyskulman tilat tarjoavat elinikäisen oppimisen palveluja, jotka rikastuttavat Jätkäsaaren julkista palvelutarjontaa enemmän kuin kaavan mukaiset vain erityisasumiskäyttöön tarkoitetut

palvelutilat. Korttelissa on riittävät ja monipuoliset asukkaita palvelevat yhteistilat. Yhteistilojen käyttöä on tehostettu kiertotalouden hengessä vuorottaiskäytöllä. Hukkatilaa on pyritty välttämään. Tilojen vuorottaiskäyttö palvelee korttelin asukasyhteisöjen ja Sivistyskulman käyttäjien eri vuorokaudenaikoihin painottuvaa käyttötarvetta. Maantasokerrokset on haluttu säilyttää elävinä, avoimina ja kutsuvina ulospäin. Suunnitelmassa on enemmän julkista palvelu- ja liiketilaa kuin erityisasumiskäyttöön on tavallisesti osoitettu.

5 Poikkeaminen velvoiteautopaikkamäärästä.

Asemakaava: velvoiteautopaikkamäärä on 80 ap. (Ajantasaisen asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen mukaan velvoiteautopaikkamäärä on 64 ap. Ks. laskelma alla)

Suunnitelma: tontin 20832/3 käyttöön osoitetaan 50 ap. Haetaan 14 autopaikan vähennystä 64 - 14 = 50 ap.

Perustelu:

Autopaikkalaskelma tontti 20832/3

Autopaikkoja määrittävä kerrosala: 11 150 k-m².

ASO-asunnoille 4982 k-m2 (vähintään 1 ap/120 k-m²)

Senioriasunnoille 5488 k-m2 (vähintään 1 ap/150 k-m²)

kansalaisopistolle 577 k-m2 (enintään 1ap/350 k-m²)

kahvilalle 103 k-m2 (enintään 1ap/150 k-m²)

Asemakaavan mukaan autopaikkojen vähimmäismäärä on

ASO-asunnoille: 4982 / 120 = 41,5... ~ 42 ap

ARA seniori-vuokra-asunnoille 5488 / 150 = 36,6... ~ 37 ap

Kansalaisopistolle 1 le-ap

Kahvilalle 0 ap

Ajantasaisen asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeen (12/2015) mukaan:

1) Asuinkerrostalojen pysäköintinormi on vähintään 1 ap/135 k-m². (alue II)

2) Jos tontilla on kaupungin tai ARA vuokra-asuntoja, niiden osalta voidaan kaavoituksessa käyttää 20 % pienempää autopaikkamääräystä kuin vastaavissa omistusasunnoissa.

3) Yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuus. Jos tontin omistaja tai haltija osoittaa pysyvästi liittyvänsä yhteiskäyttöauto-järjestelmään tai muulla tavalla varaavansa yhtiön asukkaille yhteiskäyttöautojen

käyttömahdollisuuden, autopaikkojen vähimmäismäärästä voidaan vähentää 5 ap yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 10 %

Laskentaohjeen mukaan autopaikkojen vähimmäismäärä on

ASO-asunnoille 4982 / 135 = 36,9 ~ 37 ap

ARA seniori-vuokra-asunnoille: Vastaavien omistusasuntojen autopaikkamäärä: 5488 / 135 = 40,7... ~ 41 ap.

41 - (41 x 0,20) = 32,8~ 33 ap

Yhteiskäyttöautojen 10 %:n vähennys: 70 - (70 x 0,10) = 63 ap

+ 1 le-ap kansalaisopistolle

Yhteensä 64 ap

Korttelin 20832 autohalliin toteutetaan 48 nimeämätöntä autopaikkaa, joista kolme on yhteiskäyttöautojen paikkaa.

47 kpl tontin 20832-3 autopaikkaa

1 kpl tontin 20832-4 autopaikkaa

LPA-tontille 20831 sijoitetaan

3 kpl tontin 20832-3 autopaikkaa

10 kpl tontin 20832-4 autopaikkaa

Tontin 20832-3 käytössä on yhteensä 50 autopaikkaa.

6 Poikkeaminen jul-osan rajasta

Asemakaava: Korttelialueen rakentamaton osa, jonka tulee laatutasoltaan, materiaaleiltaan ja kasvivalinnoiltaan liittyä viereisten katualueiden muodostamaan kokonaisuuteen. Aluetta ei saa aidata. Suunnitelma: Rakennuksen kulma ylittää rakentamattoman osan rajan asemapiirroksen osoittamalla tavalla n. 0,3 m. Ylityksen ala on n. 2,7 % rakentamattoman osa pinta-alasta. Jul-osan kautta on kulku kaksikerroksisen asunnon alakertaan. Kulkuyhteyttä varten jul-osalle rakennetaan maanvaraiset portaat ja niiden viereen tukimuuripengerrys paikalla valetusta betonista. Alue liittyy puistoon jatkaen puistosuunnitelman istutusvyöhykettä.

Perustelu: jul-rajan ylityksellä ja suorakulmaisella nurkalla varmistetaan asuntomitoituksen toimivuus ja kalustettavuus tontin kapeassa kärjessä. Rakennuksen suorakulmaisuus katualueen rajaan nähden on myös tärkeä massoittelua ryhdistävä kaupunkikuvallinen ominaisuus. Portaat ja sisäänkäynti kadulta palvelevat päätyasunnon alakerran monikäyttöisyyttä esimerkiksi etätyötilana. Kulkuyhteys jul-osan kautta toimii myös asunnon toisena hätäuloskäyntinä.

7 Poikkeaminen parvekelasitusten ääneneristyksestä

Asemakaava: Oleskeluparvekkeet tulee tarvittaessa lasittaa ympäristömelun torjumiseksi.

Suunnitelma: Asuntojen parvekkeet lasitetaan, mutta lasitusta ei ole mitoitettu ympäristömelua torjuvaksi.

Perustelu: Hankkeen teknisessä ennakkoneuvottelussa 30.11.2023 rakennusvalvonta on linjannut, että parvekkeiden meluntorjunnan osalta noudatetaan Ympäristöministeriön asetuksen 796/2017 1.4.2019

voimaan astunutta asetusta 360-2019 asetuksen muuttamisesta. Asetuksen mukaan parvekkeille ei sovelleta melun ohjearvoa eikä parvekelasituksia täten tarvitse mitoittaa ääneneristävyyden kannalta.

8 Poikkeaminen kattoterassin meluntorjunnasta

Asemakaava: Rakennusluvan yhteydessä tulee laatia meluselvitys, joka osoittaa laivamelun erityispiirteet huomioon ottaen melutason ohjearvoihin (vanha alue) perustuvan riittävän meluntorjunnan rakennuksen sisätiloissa, oleskeluparvekkeilla sekä piha-alueilla.

Suunnitelma: Kattoterasseilla ei ole melusuojausta. Kaavan mukaisesti korttelin yhteispiha toimii asukkaiden yhteisenä ulko-oleskelualueena. Yhteispihaa on myös laajennettu kaavan ohjeellisesta koosta. Meluselvityksen mukaan melutason ohjearvot eivät ylity piha-alueella.

Perustelu: Rakennusvalvonta on linjannut sähköpostivastauksessaan 11.4.2024, että parvekkeet ja kattoterassit eivät ole YM ääniympäristöasetuksen 796/2017 mukaan ulko-oleskelualueita, joita pitäisi suojata melulta. Tämän perusteella kattoterasseilta ei edellytetä melusuojausta ohjearvon ylityksen johdosta, mikäli asukkaille on järjestetty melulta suojattu oleskelualue muualta tontilla.

9 Poikkeaminen putkikuljetusjärjestelmän keräyspisteen integroimisesta rakennukseen Asemakaava: Kierrätyshuoneet ja jätteen putkikuljetusjärjestelmän keräyspisteet tulee integroida rakennukseen.

Suunnitelma: Imujäteputkikeräyksen syöttöputket sijaitsevat pihakannen päällä pergolan ja sitä ympäröivän tiilimuurin sisäpuolella.

Perustelu: Jätekeräyspiste on korttelin molempien tonttien yhteiskäyttöinen. Keräyspiste on sijoitettu korttelipihalle, jotta se olisi tasapuolisesti molempien tonttien asukkaiden saavutettavissa. Asuinrakennuksen pihajulkisivuista tulee elävämpiä, kun jätekeräys ei vie tilaa pihatason asunnoilta, yhteis- tai liiketiloilta. Asemakaavan mukaista korttelipihan ja Hyväntoivonkujan rajausta on parannettu kaventamalla korkeaa rakennusmassaa kujan varressa ja avartamalla pihaa kujan suuntaan. Piharakennuksella on keskeinen rooli tässä kaavaa parantavassa ratkaisussa; kasvihuoneen ja pergolan muodostama piharakennus rajaa sisäpihan Hyväntoivonkujan puoleista sivua, jäsentää kaupunkitilaa ja suojaa pihaa kuitenkaan varjostamatta pihaa samalla tavoin kuin asuinrakennus tekisi.

10 Poikkeaminen viherkertoimen laskemisesta tonttikohtaisesti

Rakennusjärjestys: Uudis- ja lisärakennuksen rakennuslupahakemukseen on liitettävä laskelma kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän viherkertoimen tavoitetason täyttymisestä.

Taustaa: Korttelissa 20832 ollaan muuttamassa korttelin sisäistä tonttijakoa. Korttelin viherkerroinselvityksen laatimishetkellä (10/2023) viherkerrointa ei vaadita kyseisellä kaava-alueella rakennusluvan liitteeksi, mutta kaupunkiympäristölautakunta aikoo hyväksyä työkalun käyttöön mahdollisesti hyvin pian. Täten velvoite ja raja-arvo saattaa koskea korttelin tontteja, jos lupahakemus jätetään hyväksymisen jälkeen. Tämän perusteella Helsingin rakennusvalvonta ehdottaa tonttikohtaisten viherkertoimien vertailulaskelman tekemistä, jotta tonttijaon yhteydessä voidaan välttää haitan tuottaminen erillisille tonteille ja lupakäsittelyyn myöhemmin. Jos vertailulaskelman perusteella todetaan, ettei viherkertoimen raja-arvoa voida yksittäisten tonttien osalta saavuttaa, olisi haettava poikkeamaa rakennusjärjestyksestä tonttikohtaisen viherkerroinlaskelman osalta ja laadittava korttelikohtainen laskelma.

Viherkerroinselvitys: Uuden tonttijaon mukaisen tontin 3 viherkertoimeksi saavutettaisiin vähintään 1,51, mikä ylittää tavoitetason 0,8. Uuden tonttijaon mukaisen tontin 4 viherkertoimeksi voitaisiin saavuttaa 0,80 ilman viherkaton rakentamista, mikä ei täyttäisi tavoitetasoa 0,9. Koko korttelin viherkertoimeksi voitaisiin saavuttaa 1,42, mikä ylittää tavoitetason 0,8.

Perustelu: Korttelin sisäpiha on kaavanmukaisesti suunniteltu yhteistyössä tontin 4 kanssa koko korttelin yhteiskäyttöiseksi pihaksi. Täten on perusteltua laskea viherkerroin korttelikohtaisesti. Tonttikohtaista viherkertoimen tavoitetasoa voi olla vaikeaa saavuttaa tontin 4 osalta, kun tonttijaon myötä tontilla 4 sijaitsevan viheralueen pinta-ala pienenee merkittävästi.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 22.1.2016 voimaan tullut asemakaava nro 12331. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erityisasumisen korttelialuetta, jolla suurin sallittu kerrosluku on VII 2/3. Tontin rakennusoikeus on 10 700 k-m². Asemakaavan mukaan 10 % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta tulee vähintään käyttää kerrosalaan kuuluvaa erityisasumiskäyttöön tarkoitettua palvelutilaa varten.

Jul- korttelialueen rakentamaton osa, joka tulee laatutasoltaan, materiaaleiltaan ja kasvivalinnoiltaan liittyä viereisten katualueiden muodostamaan kokonaisuuteen. Aluetta ei saa aidata. Oleskeluparvekkeet tulee tarvittaessa lasittaa ympäristömelun torjumiseksi.

Rakennusluvan yhteydessä tulee laatia meluselvitys, joka osoittaa laivamelun erityispiirteet huomioon ottaen melutason ohjearvoihin (vanha alue) perustuvan riittävän meluntorjunnan rakennuksen sisätiloissa, oleskeluparvekkeilla sekä piha-alueilla.

Kierrätyshuoneet ja jätteen putkikuljetusjärjestelmän keräyspisteet tulee integroida rakennukseen.

Autopaikkamäärät 1 ap/120- k-m² tai 0,6 ap/asunto Senioriasunnot 1 ap/150 k-m², Muut asuntolat vähintään 1 ap/300 k-m². Toimistot enintään 1 ap/350 k-m², myymälät enintään 1 ap/150 k-m².

Alueella on voimassa Jätkäsaaren osayleiskaava, jossa alue on osoitettu kerrostalovaltainen alue, jolle saadaan rakentaa pääosin asuintaloja. Asemakaavassa asuinrakennusten alimpiin kerroksiin saa sijoittaa palveluja, toimitiloja ja liiketiloja. Aluetta kehitetään lisäksi palvelujen, virkistyksen ja asuinympäristöön soveltuvien toimitilojen ja alueelle tarpeellisten yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet 2015 (Kslk 15.12.2015 § 411) Kantakaupungin pohjoisosa ja merelliset alueet sekä Lauttasaari

Kerrostalot:

Etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 400 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 145 k-m².

Muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 135 k-m².

Vuokra-asunnot:

Jos tontilla on kaupungin tai ARA vuokra-asuntoja, niiden osalta voidaan kaavoituksessa käyttää 20 % pienempää autopaikkamääräystä kuin vastaavissa omistusasunnoissa

Erityisasuminen:

Opiskelija-asunnoille ei tarvitse rakentaa autopaikkoja.

Muu erityisasuminen:

Pysäköintipaikkatarpeeseen vaikuttaa erityisasumisen tyyppi. Pysäköintipaikkatarpeen määrittäminen edellyttää aina kaupunkisuunnitteluviraston hyväksymää tapauskohtaista selvitystä.

Kaupunginvaltuuston 24.5.2023 hyväksymässä Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 31 b § Viherkerroin: Uudis- ja lisärakennuksen rakennuslupahakemukseen on liitettävä laskelma kaupunkiympäristölautakunnan hyväksymän viherkertoimen tavoitetason täyttymisestä.

Nykytilanteessa alue on rakentamatonta entistä satamakenttää. Aluetta ympäröivien tonttien rakennukset ovat rakentuneet.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä 22.11.2024. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttajan mielestä kerrosluvun kasvattamisesta aiheutuu merkittävää haittaa, eikä sitä siten voida pitää vähäisenä poikkeamisena asemakaavasta.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan, että kaupunkikuvan ja asemakaavan keskeisen puistoaiheen kannalta suunnittelemamme rakennus täydentää Hyväntoivonpuiston idänpuoleista aluejulkisivua eheämmin ja tasapainoisemmin kuin

kerrosta matalampi rakennusmassa. Suunnitelman mukainen räystäskorko jatkaa puiston aluejulkisivun yhtenäistä linjaa, eikä rakennus hahmotu ympäristössään naapurirakennuksia korkeampana – eikä myöskään matalampana. Asemakaavassa tontin suurin sallittu kerrosluku on 7. Hyväntoivonpuiston puolelta katsottuna rakennus on kerrosluvultaan kaavamääräyksen mukainen, ja puistojulkisivun pituus on kolminkertainen Länsisatamankadun 8-kerroksiseen julkisivuun verrattuna.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta:

Jätkäsaariseura

Helsingin seudun kauppakamari

Helsingin yrittäjät

Etelä-Helsingin yrittäjät

Rinki Oy

Pelastuslaitos

Helen Oy

Helen Sähköverkko Oy

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY

Lausunto saatiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:ltä.
Lausunnossa ei ollut huomautettavaa.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa seuraavin perustein:

Rakennuksen käyttötarkoitus vastaa yli puolella rakennusoikeudesta asemakaavassa määrättyä käyttötarkoitusta.

Rakennus poikkeaa asemakaavassa määrätystä kerrosluvusta yhdellä kerroksella ainoastaan kadun puolella ja johtaa eheämpään kaupunkikuvaan.

Rakennusoikeuden ylitys on vähäinen (4,2%)

Asemakaavassa osoitetun palvelutilan määrän alitus 351 k-m2 voidaan toteuttaa, koska tilojen vuorottaiskäyttö palvelee korttelin asukasyhteisöjen ja käyttäjien eri vuorokaudenaikoihin painottuvaa käyttötarvetta. Maantasokerrokset on säilytetty elävinä, avoimina ja kutsuvina ulospäin. Suunnitelmassa on enemmän julkista palvelu- ja liiketilaa kuin erityisasumiskäyttöön on tavallisesti osoitettu. Lisäksi tilat ovat kaikille avoimia.

Velvoiteautopaikkamäärä on selvitetty tapauskohtaisesti.

Asemakaavassa osoitettu rakentamattoman alueen rajan ylitys on vähäinen: 0,3 m

Ympäristöministeriön asetuksen 796/2017 asetuksen mukaan parvekkeille ei sovelleta melun ohjearvoa. Näin ollen parvekelasituksia tarvitse mitoittaa ääneneristävyyden kannalta.

Kattoterassit eivät ole ympäristöministeriön ääniympäristöasetuksen 796/2017 mukaan ulko-oleskelualueita, joita pitäisi suojata melulta. Tällä tontilla asukkaille on järjestetty melulta suojattu oleskelualue muualta.

Jätekeräyspiste on korttelin molempien tonttien yhteiskäyttöinen ja on siksi tarkoituksenmukaista sijoittaa korttelin sisäpihalle luontevien kulkureittien varteen.

Tonttijaon myötä tontilla 4 sijaitsevan viheralueen pinta-ala pienenee merkittävästi ja viherkertoimen tavoitetaso alittuu. Molempia tontteja tarkasteltaessa viherkerroin 1,42 ylittää selvästi tavoitetason 0,9. Korttelin sisäpiha on suunniteltu koko korttelin yhteiskäyttöiseksi pihaksi. Tästä syystä on perusteltua laskea viherkerroin korttelikohtaisesti tonttijaosta huolimatta.

Poikkeamisen erityisiä syitä ovat asemakaavan toteutumisen edistäminen, asuntorakentamisen edistäminen, alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen, määräysten ja tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen, kaupunkikuvallisten tavoitteiden edistäminen, kaupunkikuvan eheyttäminen, parantaminen tai rikastuttaminen sekä tarkoituksenmukaiset pysäköintijärjestelyt.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2024, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.