Tutkimuslupa, Lapsen turvallisuus vapaaehtoisessa aikuiskaveri- ja tukihenkilötoiminnassa

HEL 2024-011783
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 93

Tutkimuslupa tutkimukseen ”Lapsen turvallisuus vapaaehtoisessa aikuiskaveri- ja tukihenkilötoiminnassa”

Lastensuojelun johtaja

Päätös

Lastensuojelun johtaja myönsi tutkimusluvan ********** tutkimukselle ”Lapsen turvallisuus vapaaehtoisessa aikuiskaveri- ja tukihenkilötoiminnassa” (tutkimuksellinen selvitys, pro gradu). Yhteyshenkilönä on johtava ohjaaja ********** Tutkimuslupa on voimassa 31.8.2025 saakka.

Tutkimuslupaan sovelletaan seuraavia ehtoja:

Tutkimusraportista ei saa olla tunnistettavissa tutkimukseen osallistuneita henkilöitä.

Tutkimuksesta ei tule koitua kustannuksia sosiaali-, terveys- ja pelastustoimelle.

Tutkija sitoutuu noudattamaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain 1050/2018 sekä muun voimassa olevan lainsäädännön tutkijalle asettamia vaatimuksia.

Tutkija saapuu pyydettäessä maksutta esittelemään tutkimuksen tuloksia Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimeen.

Sähköinen tutkimusraportti tai sen osoite toimitetaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan käyttöön osoitteella: sotepe.tutkimusluvat@hel.fi. Valmiit tutkimukset ovat henkilökunnan käytettävissä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen intrasivuilla.

Päätöksen perustelut

Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa selvitys lapsen turvallisuuteen liittyvistä käytänteistä ja toimintamalleista vapaaehtoista aikuiskaveri- ja / tai tukihenkilötoimintaa järjestävissä organisaatioissa. Tutkimuksessa perehdytään lapsen turvallisuuteen liittyviin toimintakäytäntöihin sekä laaditaan toiminnalle tehtävistä suosituksista ehdotus THL:n koordinoimaan Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelmaan. Lisäksi tutkimuksessa toteutetaan pro gradu -tutkielma, jossa tutkitaan James Reasonin mallin soveltuvuutta sosiaalihuollon ja lapsen turvallisuuden kontekstiin.

Tutkimuksellisen selvitystyön tutkimuskysymykset ovat:
1) Millaisia lapsen turvallisuuteen liittyviä toimintamalleja ja -käytäntöjä vapaaehtoista aikuiskaveri- ja / tai tukihenkilötoimintaa järjestävillä organisaatioilla on?
2) Mitkä toimintamallit ja -käytänteet ovat olennaisia ja vaikuttavia aikuiskaveri- ja tukihenkilötoimintaan osallistuvan lapsen turvallisuuden edistämiseksi ja turvaamiseksi?

Pro gradu- tutkielmassa tutkimuskysymys 1. on sama kuin edellä, lisäksi:
2) Miten havaitut lapsen turvallisuuteen liittyvät toimintamallit ja -käytänteet voidaan jäsentää James Reasonin mallia hyödyntäen?
3) Miten James Reasonin malli soveltuu sosiaalihuollon ja lapsen turvallisuuden kontekstiin jäsentämään ja havainnollistamaan turvallisuuteen liittyviä systeemitason prosesseja?

Aineistoa kerätään noin 15–20 aikuiskaveri- ja tukihenkilötoimintaa järjestävästä organisaatiosta puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla ja osallistavan yhteiskehittämisen world cafe -menetelmällä. Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta rekrytoidaan yhteyshenkilön kautta 1–3 osallistujaa lastensuojelun tukisuhdepalveluista. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu informoituun suostumukseen. Haastattelu toteutetaan haastateltavan toiveiden mukaan joko lähitapaamisena tai etäyhteydellä. Osallistavan yhteiskehittämisen turvallisuuskahvila järjestetään lähitapahtumana marraskuussa 2024.

Tutkimukseen liittyvissä julkaisuissa tuodaan esille tutkimukseen osallistuneet organisaatiot, mutta tutkimustuloksia tai vastauksia ei yhdistetä organisaatiotietoon. Tutkimusaineisto hävitetään tutkimuksen päätyttyä, viimeistään vuoden 2026 loppuun mennessä.

Tutkimuksella on ohjausryhmä, jonka jäsenistö on kuvattu tutkimustiedotteessa. Tutkimusta koordinoi OmaKamu ry ja sen pääyhteistyökumppanina on Lastensuojelun Keskusliitto. Tutkimusta rahoittaa STEA.

Lastensuojelun ja perhesosiaalityön palvelujen päällikkö puoltaa tutkimuslupaa (17.9.2024).

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtajan päätöksen 30.11.2023 § 249 mukaan tutkimusluvan myöntämisestä tai hylkäämisestä päättää lastensuojelun johtaja palveluansa koskevissa tutkimusluvissa.

Päätös tullut nähtäväksi 17.09.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Minttu Markkanen, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 40196

minttu.markkanen@hel.fi

Päättäjä

Saila Nummikoski
lastensuojelun johtaja

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
2. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
3. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
4. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
5. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.