Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Sörnäisten Hanasaaressa

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Y-tunnus: 0201256–6
Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki

**********

Alueen omistaja ja haltija

Ilmoitusalue sijaitsee Helsingin 10. kaupunginosassa Sörnäisissä, Hanasaaressa, osoitteessa Parrukatu 1, kiinteistöllä 91–432–5–2 ja sen pinta-ala on noin 5000 m². Ilmoitusalueeseen kuuluu lisäksi kunnostuksen tukialue. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki ja vuokralaisena toimii Helen Oy.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 18.9.2024.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristö, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit. Hanasaari, Helsinki, Vinyylikloridilla pilaantuneen pohjaveden in situ -kunnostus, yleissuunnitelma, elokuu 2024

Ilmoitusta on täydennetty seuraavalla asiakirjalla: Pima-ilmoituksen täydennys, Hanasaari in situ, 17.10.2024, Ramboll

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

HEL 2021-006603 In-situ pilot-puhdistus Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikön päätöksellä, 24.6.2021, 111 §.

YMK 2005-1518 Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Parrukatu 1-3 ja 2, Helsingin Energia 26.10.2005, 238 §.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen käyttöhistoria ja pilaantuneisuus

Alueella on kaksi voimassa olevaa asemakaavaa ja osalla aluetta ei ole asemakaavaa. Alue on osittain puistoaluetta (VP) ja osin toimistorakennusten korttelialuetta (KT).

Kohteesta pohjoiseen on sijainnut vuodesta 1979 saakka vanha painotalo, jossa on mahdollisesti käytetty kloorattuja liuottimia. Kohteen pohjoispuolella on sijainnut myös Lindströmin pesula 1900-luvun alkupuolella, joka on mahdollinen kloorattujen yhdisteiden historiallinen lähde, Suvilahden sähkö- ja kaasulaitokset, kaasukellot, tervasäiliö, tervanerottimet sekä ammoniakkitehdas. Alueella on ollut myös kaasuvoimalaitoksen puhdistuslaitos ja kaksi nestekaasusäiliötä. Voimalaitoksessa käytettiin raaka-aineena mm. kivihiiltä, butaania, koksia ja öljyä. Sivutuotteina tai jätteinä syntyi koksia, kuonaa, tuhkaa, naftaliinia, rikkivetyä ja syaaniyhdisteitä. Osa tuhkasta ja kuonasta on käytetty kaasulaitoksen alueen maantasoitukseen.

Alueen koillisosassa on sijainnut bentseenitehdas, joka on purettu. Alueella on varastoitu hiiltä ja koksia, jota on edelleen sekoittunut alueen maaperään. Alueen länsipuolella on vuonna 1984 valmistunut huoltoasemarakennus, joka on edelleen toiminnassa.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinta koostuu täyttömaasta, jonka paksuus vaihtelee 3–7 metrin välillä ollen paksuimmillaan alueen koillisosassa. Täyttökerroksen yläosa koostuu pääosin sorasta ja alempi osa hiekasta, joka on sekoittunut alkuperäisen merenpohjan sedimenttiin. Alueen täyttökerroksessa on todettu paikoin runsaasti rakennusjätettä ja hiekasta koostuvan täyttökerroksen alla on paikoitellen rakennusjätteen sekainen louheinen täyttökerros. Täyttökerroksen alla on heikosti vettä läpäisevä kerros, joka koostuu hienojakoisesta moreenista, kuten silttimoreenista tai silttisestä hiekkamoreenista sekä siltistä ja savesta. Savi/silttikerroksen on todettu ulottuvan noin tasolle -3-…-8. Savi/silttikerroksen alapuolella on noin 3–5 metrin paksuinen siltti-/hiekkakerros ja sen alla pohjamoreeni ennen kallioperää.

Kunnostusalue sijaitsee 100 metrin päässä Suvilahdesta. Alueen pohjavettä on tutkittu runsaasti näyttein, mallintamalla virtaussuuntaa ja nopeutta sekä määritetty potentiaalinen virtausnopeus. Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta on pohjoisesta etelään, joka jakautuu Hanasaaren altaaseen ja osittain Sompasaaren altaaseen. Pohjavesi on paineellista savikerroksen alla ja todennäköisesti purkautuu tihkuen pidemmällä meren pohjassa. Savikerroksen yläpuolella on havaittu erillinen orsivesikerros, jonka pinta vaihtelee vuodenaikojen ja meriveden korkeuden mukaan ollen keväällä pohjaveden pinnan tasoa alempana ja syksyisin sitä ylempänä. Orsivesi purkautuu mereen lähellä rantaa ja on etenkin ranta-alueilla käytännössä merivettä. Pohja- ja orsivesi eivät ole sekoittuneet. Pohjaveden pH on neutraalilla tasolla ja redox-potentiaalin perusteella olosuhteet ovat pelkistävät. Lähes kaikki pohjaveden typpi on vedessä ammoniumina. Orsivedessä on lievästi hapettavat olosuhteet. Kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ovat koholla meren vaikutuksen vuoksi. Orsiveden kokonaistypen ja ammoniumtypen pitoisuudet ovat pohjaveden pitoisuuksia pienemmät.

Haitta-ainetutkimukset

Kunnostusalueella ja sen ympäristössä on todettu maaperässä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia raskasmetalleja (Sb, Hg, Cd, Cu, Pb, Ni, Zn) 1–3,5 metrin syvyydellä maanpinnasta, tetrakloorieteeniä 1-2 metrin syvyydellä maanpinnasta, PAH-yhdisteitä 0-9 metriä maanpinnasta, syanidia 0-4 metriä maanpinnasta, öljyhiilivetyjä 8-9 metriä maanpinnasta ja BTEX-yhdisteitä 10-18 metriä maanpinnasta.

Huokosilmassa on todettu tetra- ja trikloorieteeniä, BTEX-yhdisteitä sekä vinyylikloridia.

Alueen pohjavedessä on todettu syanideja, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä, BTEX-yhdisteitä sekä kloorattuja liuottimia. Kloorattujen liuottimien päästön virtaussuunta on pohjoisesta kohti kunnostusaluetta. Vinyylikloridin korkein mitattu pitoisuus alueella on 2000 µg/l. Vastaavia pitoisuuksia on todettu useissa havaintoputkissa. Korkeita dikloorieteenipitoisuuksia on todettu samoissa näytteissä, joissa vinyylikloridipitoisuudet ovat korkeita. Korkein mitattu dikloorieteenipitoisuus on 880 µg/l. Bentseeniä on todettu kaikissa alueen havaintoputkissa. Korkein mitattu pitoisuus on 1100 µg/l, tyypillisesti pitoisuudet ovat olleet tasolla 50–400 µg/l.

Orsivedessä on todettu mm. syanidia, öljyhiilivetyjä, PAH-yhdisteitä, BTEX-yhdisteitä sekä kloorattuja liuottimia. Pitoisuudet ovat kuitenkin pohjaveden pitoisuuksia pienempiä.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Pohjavedessä olevat haitta-aineet voivat aiheuttaa riskin ainoastaan pääsemällä ylemmäs orsiveteen, eli pohja- ja orsiveden sekoittuessa ja haihtumalla orsivedestä huokosilmaan ja edelleen rakennusten sisäilmaan. Pohjavedessä oleva vinyylikloridi ei kulje pohjavedestä ylöspäin niin paljon, että sitä olisi saatu mitattua. Orsivedessä ja huokosilmassa on todettu korkeampia pitoisuuksia kloorattuja liuottimia, joten ne eivät voi olla peräisin pohjavedestä. Nykyisessä käytössä pohjaveden vinyylikloridi ei aiheuta riskiä käyttäjille tai ympäristölle.

Pohja- ja orsivesikerros pääsevät mahdollisesti sekoittumaan tulevan rakentamisen myötä, jos välissä oleva savikerros rikkoutuu. Alueelle on tulevaisuudessa tulossa asumista, joten käyttötarkoitus on muuttumassa nykyistä herkempään. Alueelle virtaa vinyylikloridia myös jatkossa. Pitkällä aikavälillä pitoisuudet tulevat todennäköisesti laskemaan, kun päästölähdettä ei enää ole. Ennen alueen ottamista asuinkäyttöön tullaan tekemään uusi tarkennettu riskinarvio, jossa huomioidaan in situ -kunnostuksen vaikutus.

Kunnostustavoitteena on vähentää alueelle aiheutuvaa vinyylikloridin kuormaa. Kunnostukselle ei aseteta tässä ilmoituksessa numeerisia tavoitteita.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Hanasaaren alueella on todettu maaperässä kaasulaitosjätettä ja rikkiä. Kun alueen rikki hapettuu, muodostuu rikkihappoa, joka voi laskea pH:n hyvin alas. Näin ollen puhdistaminen toteutetaan pelkistävin menetelmin. Lisäksi tehosteena voidaan käyttää adsorptiota, jossa haitta-aineet pidätetään paikoilleen esimerkiksi aktiivihiilellä.

In situ -kunnostuksessa kemikaalia syötetään maaperään käyttäen suorainjektiota, jossa maaperään syötetään kairakoneella paineen avulla kohteessa sekoitettua veden ja kemikaalin seosta. Tehoaineena käytetään nollarautaa ja elektroninluovuttajakemikaalia, joka on orgaaninen vesiliukoinen aine. Käytettävien kemikaalien tarkat tiedot toimitetaan viranomaiselle viimeistään 2 viikkoa ennen injektointia aloitusilmoituksen yhteydessä. Kunnostus kohdentuu noin kymmenen metrin kerrokseen savikerroksen alapinnasta kallion pintaan, eli 10–25 metriä maan pinnan alapuolelle.

Injektio toteutetaan ns. reaktiivisena seinämänä, joka sijaitsee poikittain pohjavesivirtaukseen nähden. Injektiopisteiden väli on noin 3–6 metriä ja kattaa koko alueen. Injektointi tehdään niin, että kairareikään asennetaan suojaputki, joka ulottuu maanpinnalta vähintään savikerrokseen. Tällöin injektoitava aine ohjautuu vain pohjavesikerrokseen eikä pääse injektointireikää ylös. Kun kyseisen reiän injektointi on valmis, reikä tulpataan esim. pystysuuntaisella puupaalulla, joka painetaan vähintään savikerrokseen. Tällöin myöskään seuraavia reikiä injektoitaessa ei pääse syntymään tilannetta, jossa pohjavesikerroksen paineen nousu nostaisi injektointiainetta tai pohjavettä orsivesikerrokseen.

Puhdistustyön seuranta ja laadunvalvonta

In situ -puhdistuksen vaikutuksia seurataan alueelle asennettujen pohja- ja orsiveden tarkkailuputkien avulla. Injektointialueen pohjavesiputkista otetaan näytteet ennen injektointia.

Pohjaveden laatua tarkkaillaan kenttämittauksilla sekä näytteenotoin. Tarkkailussa keskitytään siihen, miten puhdistus toimii, eli kuinka hyvin vinyylikloridin pitoisuudet laskevat, miten puhdistus vaikuttaa aluetta ympäröivän pohjaveden laatuun ja ettei puhdistus aiheuta haittaa tai riskiä ympäristölle tai alueen käyttäjille. Näytteitä otetaan ensin noin neljän kuukauden välein ja vuoden seurannan jälkeen edelleen puolen vuoden välein. Kaikista näytteistä mitataan kenttämittarilla sähkönjohtavuus, happi, redox-arvo ja pH. Lisäksi laboratoriossa tutkitaan kloorattujen liuottimien, BTEX-yhdisteiden, PAH-yhdisteiden, syanidien sekä liukoisten metallien pitoisuudet. Seurannan eri parametrejä voidaan muuttaa tarpeen mukaan. Mikäli alueella rakentamisen vuoksi tuhoutuu pohja- tai orsivesiputkia, selvitetään putken korvausmahdollisuus.

Orsivettä tarkkaillaan, etteivät orsi- ja pohjavesikerrokset pääse sekoittumaan. Orsivedestä otetaan näytteitä kuukauden välein. Viimeiset näytteet otetaan kuukausi injektoinnin jälkeen. Näytteistä mitataan kenttämittarilla samat parametrit kuin pohjavedestä, laboratoriossa tutkitaan kloorattujen liuottimien ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet, jotka ovat suuremmat pohjavedessä kuin orsivedessä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuksessa käytetään kemikaaleina nollarautaa ja apuaineita, jotka ovat tavanomaisia in situ -puhdistuksissa, eikä niiden ajatella aiheuttavan haittaa ympäristölle. Syötettävät kemikaalit eivät muunnu ympäristössä niin, että ne aiheuttaisivat ympäristövaikutuksia. Mikrobit voivat käyttää orgaanista ainesta energialähteenään, joten ne ovat nopeasti biohajoavia. Puhdistuksen aikana haitta-aineet eivät kulkeudu alueen ulkopuolelle eikä vedenlaatu heikenny pilaantuneen alueen ulkopuolella.

Työmaa-alue aidataan ulkopuolisten työmaalle pääsyn estämiseksi. Työmaatila ja varastokontit ovat lukittavia. Kemikaaleja varastoidaan vain alueella käytettävä määrä ja ne säilytetään lukituissa tiloissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Mahdollisia odottamattomia tilanteita voivat olla esimerkiksi poikkeava pilaantuneisuus, hajut tai ilmassa todetut haitta-aineet. Mikäli injektoinnin huomataan aiheuttavan negatiivisia vaikutuksia alueen orsiveteen, selvitetään vaikutuksen laajuus ja vakavuus ja tarvittaessa keskeytetään työt tai muutetaan työtapoja niin, että yhteyttä orsiveteen ei muodostu. Mikäli injektointiainetta purkautuu maan pinnalle, injektointi keskeytetään ja työtapoja muutetaan. Jos muita odottamattomia tilanteita tulee eteen injektoinnin yhteydessä, lähtökohtana on aina keskeyttää injektointi. Injektointia jatketaan vasta, kun se on todettu turvalliseksi.

Injektoinnin jälkeen odottamattomat tilanteet voisivat liittyä haitta-aineiden reaktioihin ja tällöin pitoisuuksien nousuun / laskuun. Näihin on varauduttu seuraamalla orsi- ja pohjaveden laatua ohjelman mukaisesti. Jos seurannan aikana todettaisiin merkittäviä muutoksia haitalliseen suuntaan, selvitetään lisätoimenpiteiden tarve.

Tiedottaminen ja raportointi

Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille tehdään aloitusilmoitus vähintään viikkoa ennen kunnostustyön aloittamista.

Kunnostuksesta pidetään kirjaa, jossa esitetään kemikaalin käyttöön liittyvät asiat, seurannan tulokset sekä poikkeukselliset tilanteet. Tarkempi kirjanpito on esitetty suunnitelmassa.

Viranomaiselle tiedotetaan puhdistuksen etenemisestä toimittamalla väliraportti vuoden välein, joissa esitetään työn tunnistetiedot, vastuuhenkilöt toimenpiteet ja saadut tulokset.

Kunnostuksen jälkeen laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen viimeisten seurantanäytteiden valmistumisesta.

Puhdistustyön ajankohta

Injektoinnit on tarkoitus toteuttaa huhti-toukokuussa 2025.

Ilmoituksen käsittely

Neuvottelut

Ilmoituksen vireilletulon yhteydessä on käyty ilmoituksen tekijän ja viranomaisen välinen neuvottelu, jossa on käyty läpi kunnostussuunnitelmaa.

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. In situ -puhdistus voidaan toteuttaa ilmoituksessa esitetyllä menetelmällä. Kunnostukselle ei aseteta puhdistustavoitteita. (YSL 135 §)

Puhdistustyön laadunvalvonta ja seuranta

2. Tarkat tiedot käytettävistä kemikaaleista on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen puhdistuksen aloittamista. (YSL 172)

3. Seuranta voidaan toteuttaa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Seurannan muutoksista tulee tehdä esitys ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle. (YSL 172 §)

4. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

5. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen pohjaveden puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

6. Työvaiheet on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa ympäristölle tai ihmisten terveydelle eikä pilaantuneisuus leviä nykyistä laajemmalle alueelle. (YSL 7 §, JL 13 §)

7. Käytettävät kemikaalit on säilytettävä esitetyn mukaisesti lukituissa tiloissa ja siten, etteivät ne vahinkotilanteessa pääse leviämään ympäristöön. (YSL 7 §, JL 13 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

8. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta puhdistuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 135, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

9. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi puhdistamisen aloitusajankohta, toteutuksen vastuuhenkilöiden ja työmaavalvonnasta vastaavan tahon yhteystiedot työn aikana. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172)

10. Puhdistustyön aikana tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkkailunäytteiden tulokset niiden valmistuttua.

11. Toteutetusta puhdistamisesta on laadittava loppuraportti karttaliitteineen. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa seurannan päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Viranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Kyseessä on pohjaveden puhdistaminen alueella, jonka tuleva käyttö ei ole vielä täysin selvillä. Puhdistuksella on tarkoitus vähentää haitta-aineiden määrää pohjavedessä. Näin ollen puhdistukselle ei ole tarve asettaa tässä vaiheessa puhdistustavoitteita.

Puhdistustyön laadunvalvonta ja seuranta

2. Ympäristölle haitallisten aineiden aiheuttama riski ei saa kasvaa puhdistuksen seurauksena esimerkiksi niin, että pohjaveteen jää korkeampi pitoisuus haitta-aineita kuin puhdistusta aloittaessa tai että käytettävistä kemikaaleista aiheutuisi muuntumisen seurauksena haitallisia seurauksia ympäristölle.

3. Tieto tarkkailusuunnitelman muutoksista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Oikeat menetelmät ja välineet takaavat osaltaan tulosten luotettavuuden. Riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

5. Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

6. Määräys on tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

7. Kemikaalien varastointia koskevalla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

8. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Tiedottaminen ja raportointi

9. Aloitusilmoituksen toimittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa

10. Tulosten toimittaminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa

11. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 7, 135, 136, 172, 209 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 13 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.