Valtuustoaloite, väärinpysäköinnin ja väkijoukkoon ajamisen estäminen keskustassa pollareita lisäämällä

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan selvittämään pollareiden eli ajoestelaitteisiin kuuluvien ajoestetolppien käytön merkittävää laajentamista ehkäisemään autojen väärinpysäköinnistä aiheutuvaa haittaa jalankulkijoille sekä estämään ihmisjoukkoon ajamista ajoneuvolla. Aloitetta on käsitelty alueellisen liikenneinsinöörin toimesta yhteistyössä muiden kaupunkiympäristön toimialan palvelujen, pelastuslaitoksen ja kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön kanssa. Kaupunki on hiljattain laatinut selvityksen ajonestotolppien käytöstä väkijoukkoon ajamisen estämiseksi. Niitä käytetään aina, kun niistä on enemmän hyötyä kuin haittaa.

Tieliikennelain mukaan kaupunki vastaa tienpitäjänä ajoesteiden asettamisesta katualueilla. Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu on laatinut periaatteet ajoesteiden käytöstä. Lähtökohtaisesti väylät pyritään rakentamaan niin, että ne eivät houkuttele luvattomaan liikennekäyttäytymiseen. Ajoesteitä käytetään hankalimmissa tapauksissa, joissa liikennesääntöjä rikotaan toistuvasti aiheuttaen vaaraa jalankululle tai pyöräliikenteelle. Ajoesteillä voi olla kielteisiä vaikutuksia liikenteen turvallisuuteen ja sujuvuuteen sekä kaupunkikuvaan, kunnossapitoon ja pelastusliikenteeseen. Lisäksi niistä koituu investointi- ja ylläpitokustannuksia. Ajoesteistä tulevan hyödyn tulee olla suurempi kuin niistä aiheutuva haitta.

Helsingissä ajoesteitä käytetään lähinnä kadunkatkaisun tukena, kun kohtuullisella ajoesteiden lukumäärällä rajaus saadaan mahdollisimman aukottomaksi ja saavutetaan tehokas vaikutus. Uusissa tai perusparannettavissa kohteissa kadun katkaisua lähtökohtaisesti tehostetaan ajoestelaitteilla tai toiminnallisesti vastaavilla rakenteilla, kuten kiinteästi asennetuilla pyörätelineillä tai penkeillä. Saadun palautteen ja havaintojen perusteella ajoesteitä asennetaan säännöllisesti myös jälkikäteen, kuten vuonna 2024 Konepajalle ja Näkinkujalle.

Ajoestelaitteita ei juuri käytetä kadunsuuntaisesti, sillä tällöin alueen rajaaminen tehokkaasti muuttuu huomattavasti vaikeammaksi kuin kadun poikki rajatessa. Esimerkiksi Yrjönkadun jalkakäytävä on rajattu kymmenin ajoestein, mutta rajaus "vuotaa" päädyistä sekä lukuisten tonttiliittymien ja suojateiden kohdalta. Tämän vuoksi ajoneuvoilla ajetaan jalkakäytävällä pidempiä matkoja kuin ilman ajoesteitä luultavasti ajettaisi, vaikka tämä on tieliikennelain vastaista. Lopputulema voi siis olla jopa huonompi kuin ajoesteiden käyttämättä jättäminen. Aukkojen tilkitseminen taas tekisi koneellisen kunnossapidon mahdottomaksi.

Kaupungin ylläpitämien väylien on oltava koneellisesti kunnossapidettäviä. Monet kantakaupungin jalkakäytävät ovat niin kapeita, ettei niille mahtuisi ajoestetolppia jalkakäytävää leventämättä siten, että jalkakäytävä säilyisi koneellisesti kunnossapidettävänä. Jos tällaisessa kohteessa toteutettaisiin ajoesteet erillishankkeena, se tarkoittaisi herkästi katusuunnitelman laatimista ja kasvattaisi rakentamiskustannuksia. Maanalaiset johdot ja rakenteet rajoittavat ajoesteiden sijoittamista, mikä rajoittaa erityisesti jälkikäteen asennettavien ajoesteiden toteuttamista, kun maanalaisia rakenteita ei ole muutoin tarkoitus siirtää. Kaikissa tapauksissa ajoesteille pitäisi varata tilaa kadun poikkileikkauksessa, mikä veisi tilaa joko jalkakäytävän kulkuleveydestä tai muilta toiminnoilta.

Ajoestelaitteiden pääasiallinen tarkoitus on estää sellaista luvatonta ajoa, johon ei liity tietoista vahingoittamistarkoitusta. Tämän vuoksi tavalliset ajoestetolpat eivät täysin estä väkijoukkoon ajamista, koska niiden ei edellytetä kestävän ajoneuvon törmäystä suurella nopeudella. Törmäyksenkestävät ajoesteet ovat järeämpiä ja vaativat enemmän tilaa sekä maan päällä että alla kuin yksinkertaisemmat, normaalitapauksissa käytettävät ajoesteet. Siksi kaikkia ajoesteitä ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa törmäyksenkestäviksi.

Kaupungin periaatteen mukaan ajoesteitä voidaan käyttää estämään väkijoukkoon ajamista poikkeustapauksissa kävelykaduilla tai aukioilla, joissa on usein tai satunnaisesti suuria jalankulkijamääriä. Tämän periaatteen perusteella ajoesteitä on toteutettu esimerkiksi Kansalaistorille. Ajoesteitä toteutetaan väkijoukkoon ajamisen estämiseksi, mikäli poliisi tai pelastusviranomaiset esittävät niitä johonkin kohteeseen.

Liikenne- ja katusuunnittelupalvelu on laatinut yhteistyössä muiden kaupunkiympäristön toimialan palvelujen, pelastuslaitoksen, poliisin ja kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön kanssa selvityksen väkijoukkoon ajamisen estämisestä valtuutettu Matias Pajulan ja 25 muun valtuutetun valtuustoaloitteen pohjalta vuonna 2022. Selvityksessä on esitetty ajoesteitä lisättäväksi muutamiin paikkoihin; lähinnä sellaisiin, joissa esiintyy spontaanisti muodostuvia tapahtumia. Liikenne- ja katusuunnittelu tekee suunnitelmat näiden esteiden toteutuksesta. Ajoesteiden käytön merkittävää laajentamista juuri väkijoukkoon ajamisen estämiseksi ei nähty tarkoituksenmukaisena toimenpiteenä.

Uudet ja perusparannettavat kohteet pyritään suunnittelemaan alusta lähtien siten, että jalankulun käyttämille alueille ajaminen estetään. Myös ajoestetolppia käytetään tähän tarkoitukseen. Kadunsuuntaisessa jalkakäytävän ja ajoradan rajaamisessa niiden käyttöä ei ole tarkoituksenmukaista laajamittaisesti edistää kunnossapitovaatimusten, vaikean toteutettavuuden ja heikon vaikuttavuuden vuoksi. Yksittäisissä kohteissa niiden käyttöä voidaan harkita, jos ajoneuvojen aiheuttama haitta jalankululle on merkittävää ja alue voidaan rajata riittävän aukottomasti.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Aino Tuominen ja viisitoista muuta valtuutettua ovat tehneet 25.9.2024 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen: Väärinpysäköinnin ja väkijoukkoon ajamisen estäminen keskustassa pollareita lisäämällä

"Etenkin ydinkeskustassa väärinpysäköinti jalkakäytävillä ja pyöräväylillä on nykyään jokapäiväinen näky. Ilmiö on yleistynyt huolestuttavasti. Uutena ilmiönä auto jätetään seisomaan jalkakäytävälle hätävilkut päällä, kun kuljettaja poistuu muualle hoitelemaan arkisia asioitaan. Tämä väärinpysäköinti aiheuttaa jatkuvasti vaaratilanteita, kun jalankulkijat joutuvat kulkemaan ahtaista väleistä tai väistämään ajoradan puolelle. Lisäksi meillä on Helsingissäkin nähty tilanteita, joissa autolla on ajettu kovaa vauhtia jalankulkijoiden joukkoon ilmeisenä tarkoituksena vahingoittaa ihmisiä. Vastaava on esimerkiksi Ranskassa tehty terroristi-iskuina.

Keskustassa on jonkin verran paikkoja, joissa väärinpysäköintiä ja jalkakäytävällä ajoa on ehkäisty kiinteiden pollareiden avulla. Pollarit ovat tuttu näky monissa Euroopan kaupungeissa, ja ne toimivat paljon pysäköinnin valvontaa tehokkaammin ja halvemmin. Samalla ne estävät jalkakäytävällä autolla ajamista ja suojaavat jalankulkijoita liikenteeltä. Tukevat pollarit estävät tahallisen väkijoukkoon ajon esimerkiksi terroristisessa tarkoituksessa, ja niitä tulisikin käyttää suojaamaan jalankulkijoita alueilla, joilla tyypillisesti liikkuu paljon ihmisiä.

Pollareiden käyttöä Helsingissä tulisi merkittävästi lisätä. Hyvin suunnitellut pollarit ovat myös miellyttävän näköisiä ja sopivat hyvin kaupunkikuvaan. Joissakin paikoissa pollareita on mahdollista käyttää myös polkupyörien pysäköintiin, kun ne suunnitellaan niin, että niiden läpi voi pujottaa pyörälukon.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki selvittää mahdollisuuksia lisätä pollareiden käyttöä merkittävästi nykyisestä. Pollareiden käyttö tulisi sisällyttää myös kaupungin turvallisuus- ja suunnitteluohjeisiin."

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.

Aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu kaupunkiympäristölautakunnan tai sen alaisen viranomaisen toimivaltaan.