Valtuustoaloite, autoliikenteen salliminen Kruunuvuoren sillalla

HEL 2024-012666
Asialla on uudempia käsittelyjä
21. / 688 §

Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Juhani Strandénin ym. valtuustoaloitteesta koskien autoliikenteen sallimista Kruunuvuorensillalla

Kaupunkiympäristölautakunta

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Aloitteessa esitetään, että autoliikenne sallittaisiin Kruunuvuorensillalla Kulosaarensillan uusimisen aikana.

Autoliikenteen salliminen raitiotiellä johtaisi kriittisen tärkeän joukkoliikenneyhteyden hidastumiseen ja luotettavuuden heikkenemiseen, heikentäisi hälytysajoliikenteen toimintavarmuutta ja aiheuttaisi vastavalmistuneelle infrastruktuurille rakenteellisia vaurioita sekä lisäksi ylimääräistä häiriötä reitin varren asukkaille sekä Korkeasaaren eläintarhalle ja sen asiakkaille. Reittiä käyttävä autoliikenne ruuhkauttaisi Hakaniemenrannan, Hakaniemensillan ja Merihaankadun liittymää ja siten heikentäisi keskustan ja Eteläsataman liikenneyhteyksiä. Myös Laajasalossa reitille kulkeva autoliikenne kuormittaisi katuverkkoa tavalla, johon ei ole varauduttu. Siksi autoliikenteen salliminen raitiotieyhteyttä pitkin ei ole perusteltua.

Kruunusillat-hankkeen toteutuksen tilanne

Kruunusillat-hankkeen toteutusvaihe käynnistettiin kaupunginvaltuuston 25.8.2021 päätöksen jälkeen. Rakennustyöt ovat käynnissä kaupunginvaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti, siten että yhteyttä Hakaniemen ja Kruunuvuorenrannan välillä saavat käyttää vain raitiovaunut, pyöräliikenne ja jalankulkijat, joiden lisäksi reittiä voivat käyttää hälytysajoneuvot kiireellisissä tehtävissä. Yhteyttä ei ole siis suunniteltu eikä rakenneta jatkuvan autoliikenteen kestäväksi ja mahdollistavaksi.

Hakaniemen ja Nihdin yhdistävä Merihaansilta on tarkoitus avata jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden käyttöön kesällä 2025. Kruunusillat-hankkeen tavoitteena on, että Nihdin ja Korkeasaaren välinen Finkensilta sekä Korkeasaaren ja Laajasalon välinen Kruunuvuorensilta voitaisiin avata jalankululle ja pyöräliikenteelle vuonna 2026. Raitiotien matkustajaliikenteen on tarkoitus alkaa vuonna 2027 kaikkien näiden kolmen sillan kautta. Uudet raitiolinjat kulkevat Hakaniemen ja Yliskylän välillä ja Pasilan ja Kruunuvuorenrannan välillä.

Kulosaaren siltaremontin aikataulu ja arvioidut vaikutukset

Kulosaarensillan uusiminen on ohjelmoitu vuosille 2027–2029, eli Kruunusillat-hankkeen valmistumisen ja Laajasalon raitioliikenteen käynnistymisen jälkeen. Siten Laajasalosta on vaihtoehtoinen joukko- ja pyöräliikenteen reitti kantakaupunkiin siltaremontin aikana.

Sillan uusimisesta aiheutuu pitkäkestoinen liikennehaitta, joka koskee kaikkia kulkumuotoja. Itäväylän kaistamäärät vähenevät Kulosaaren ja Sörnäisten välillä, mikä vaikuttaa heikentävästi sekä autoliikenteen että Itäväylää kulkevan bussiliikenteen sujuvuuteen. Metron kulkuun sillan uusiminen ei suoraan vaikuta, mutta muun liikenteen rajoittaminen tuo metroliikenteeseen ylimääräistä kuormituspainetta.

Mahdollisuudet sallia autoliikennettä Kruunuvuorensillalla

Ehdotettu autoliikenteen salliminen Kruunuvuorensillalla tarkoittaisi käytännössä autoliikenteen sallimista koko yhteydellä Kruunuvuorenrannasta Koirasaarentieltä Hakaniemeen Merihaankadun, Hakaniemensillan ja Hakaniemenrannan liittymään.

Reitti kulkisi Kruunuvuorenrannasta Koirasaarentien päästä viherraitiotietä pitkin Kruunuvuorensillalle, siltaa pitkin Korkeasaareen, Mierizrinrannan viherraitiotietä pitkin Mischan ja Maschan aukiolle Korkeasaaren tulevan pääsisäänkäynnin eteen ja raitiotiepysäkin läpi. Tämän jälkeen reitti jatkuisi Finkensiltaa pitkin Nihtiin, Konttisatamankadun viherraitiotietä pitkin Nihdin raitiopysäkin läpi Merihaansillalle, jonka jälkeen Merihaan edustalla Hakaniemenrannan viherraitiotietä pitkin Merihaankadun ja Hakaniemensillan risteykseen. Mahdollinen autoliikenne pitäisi ohjata Hakaniemeen, koska Nihdin ja Kalasataman katuverkko ei ole mitoitukseltaan läpiajoliikenteen mahdollistava.

Kruunuvuorensilta ja Finkensilta on asemakaavassa määrätty jalankulun, pyöräliikenteen ja joukkoliikenteen käyttöön. Merihaansilta on asemakaavassa määrätty jalankulun, pyöräliikenteen ja raitioliikenteen käyttöön. Hakaniemenrannan osuus Merihaansillan ja Merihaankadun välillä on määrätty raitioliikenteen käyttöön. Hälytysajoneuvoliikenne on sallittu ja mahdollista koko tulevalla yhteydellä.

Yleinen ajoneuvoliikenne ei ole mainitulla yhteysvälillä mahdollista asemakaavan perusteella. Reitti vaatisi myös rakenteellisia muutoksia esimerkiksi liittymäkohtiin, jotta autoliikenne mahdollistuisi. Viherraitiotien nurmikivirakenne ei kestä jatkuvaa päältä kulkevaa kumipyöräliikennettä, vaikka mahdollistaakin satunnaisen hälytysajon ja radan kunnossapitoon liittyvän liikenteen.

Liittymät ja pysäkkien kohdat on mitoitettu raitioliikenteelle. Liittymät on tarkoituksella muotoiltu niin, että raitiotielle ei ajaudu vahingossa ajoneuvoja. Ajoneuvoliikenteelle ahdas mitoitus ja ajoratamerkintöjen puute lisää konfliktiriskejä jatkuvasti kulkevan raitioliikenteen kanssa, jolloin ajoneuvoliikenteen nopeutta olisi välttämätöntä rajoittaa turvallisuuden vuoksi raitioliikenteelle sallittua nopeutta alemmaksi. Tämä hidastaisi myös raitioliikennettä. Siltoja pitkin tulevan autoliikenteen purkaminen Hakaniemenrannan raitiotiekadulta pois johtaisi Sörnäisten rantatieltä ja Hakaniemensillalta tulevan liikenteen hidastumiseen ja ruuhkautumiseen, liittymäjärjestelyjen ahtauden ja vaadittavien liikennevalomuutosten vuoksi. Vaihtoehtoisesti silloilta tuleva autoliikenne saisi odotella vuoroaan liikennevaloissa pitkään, ja raitioliikenne seisoisi samassa jonossa.

Mahdollinen autoliikenteen reitti houkuttelisi käyttäjiä paitsi Laajasalosta, mahdollisesti myös Herttoniemen puolelta. Tämä toisi Koirasaarentielle ennakoimattomia liikennemääriä, ja vaikuttaisi todennäköisesti Laajasalon ja Herttoniemen välisen bussijoukkoliikenteen sujuvuutta heikentävästi.

Laajasalon ja kantakaupungin välisen raitioliikenteen merkitys kasvaa normaalia suuremmaksi Kulosaarensillan remontin aikana. Jos yhteydelle samanaikaisesti päästettäisiin autoliikennettä, se väistämättä hidastaisi raitioliikennettä, heikentäisi sen luotettavuutta ja lisäisi liikennehäiriöiden määrää. Tämä kasvattaisi painetta Itäväylän varren joukkoliikenteessä metrolla ja siltatyömaan läpi kulkevilla busseilla. Lisäksi autoliikenne kuluttaisi vastarakennetun viherraitiotien pintarakenteet uusimista vaativaan kuntoon.

Myös siltayhteyttä käyttävä hälytysajoliikenne kärsisi autoliikenteen lisääntymisestä tilanteessa, jossa Kulosaarensillan reittikin on ruuhkaantunut. Vaikutus koskee sekä siltayhteydelle pääsyä kantakaupungissa ja Laajasalossa että itse yhteyttä pitkin ajamista.

Autoliikenteen salliminen vain raitioliikenteelle suunnitelluille kaduille Merihaassa, Nihdissä ja Korkeasaaressa aiheuttaisi merkittävää haittaa alueiden viihtyisyydelle ja turvallisuudelle. Nurmikiviratana toteutetun viherraitiotien päällä ajaminen kumipyörillä aiheuttaa myös paljon suurempaa melua kuin asvaltilla ajaminen.

Autoliikenteen salliminen vain yhteen suuntaan kerrallaan ei vähentäisi käytännön ongelmia. Reitti on raitiotieksi rakennettu, eikä sitä voi muuttaa tilapäisesti autoliikenteelle sopivaksi.

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Valtuustoaloite

Valtuutettu Juhani Strandén ja 24 muuta valtuutettua ovat tehneet 25.9.2024 seuraavan valtuustoaloitteen:

"Autoliikenteen salliminen Kruunuvuoren sillalla

Kulosaaren sillan remontti aiheuttaa ruuhkia Itäväylällä. Ruuhkaa pystyttäisiin osittain purkamaan sallimalla autoliikenne tulevalle Kruunuvuoren sillalle. Me allekirjoittaneet valtuutetut kannatamme järjestelyä, kun Kulosaaren siltaremonttia aloitetaan. Mikäli liikenteen toteuttaminen ei onnistuisi molempiin suuntiin, niin toteutettaisiin se yksisuuntaisena.”

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 18.12.2024 mennessä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi. Kaupunginhallituksen vastattavaksi jää myös aloite, jonka on allekirjoittanut vähintään 25 valtuutettua. Saman pykälän 5 momentin mukaan kaupunginhallitus voi 2 momentissa määrätystä poiketen päättää, että aloite jää kaupunginhallituksen vastattavaksi.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 09.12.2024

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Ville Lehmuskoski

Lisätietojen antaja

Niko Setälä, projektipäällikkö: 09 310 37031

niko.setala@hel.fi