Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Laura Kolben toivomusponnesta, joka koskee mahdollisuutta säilyttää mahdollisimman moni arvopuu Kumpulanmäen asemakaavan nro 12744 toteutuksessa

Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Hyväksyessään Kumpulanmäen asemakaavan 25.9.2024 kaupunginvaltuusto edellytti samalla selvitettävän mahdollisuutta säilyttää mahdollisimman moni arvopuu, osana kestävää rakennustapaa.

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että viherympäristöä ja puustoa voidaan keskeisimmin säilyttää kaavan puistoalueilla. Asemakaavassa on osoitettu puistoalueita yhteensä 20,9 hehtaaria. Uusi rakentaminen on sijoitettu tiiviisti Kustaa Vaasan tien ja Pietari Kalmin kadun väliselle rinnealueelle, jotta puisto Vallilanlaakson puolella kaava-alueen eteläosassa säilyy mahdollisimman yhtenäisenä ja laajana. Alueen maisemalle leimallista puustoa on säilytetty Vallilanlaaksoon laskevalla etelärinteellä.

Alueella voimassa olevissa asemakaavoissa ei ole osoitettu yksittäisiä säilytettäviä puita eikä niitä ole esitetty kaavaratkaisuun. Kaavalla osoitetaan viheralueita aluevarauksina ja osa-alueina yleisillä ja korttelialueilla. Kaavan viheraluevarausten lähtökohtana ovat voimassa olevan asemakaavan viheralueiden lisäksi luontoinventoinneissa tunnistetut luontotyypit. Helsingin uhanlaiset luontotyypit -kartoituksessa alueelta on inventoitu vaahteralehtojen metsäkuvioita. Näissä kartoituksissa ei ole osoitettu yksittäisiä puita. Kaupungin puurekisterissä on esitetty omenapuita kaavan Kumpulanlaakson kapealla puistoalueella ja katupuurivinä ruotsinpihlajia Pietari Kalmin kadun katualueella.

Nylanderinpuisto kaava-alueen eteläosassa säilytetään mahdollisimman luonnontilaisena ja monilajisena metsäisenä rinteenä. Suojelumerkinnällä (VP/s) korostetaan puistoalueen maisemallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Nylanderinpuiston reitistön kehittämisessä on huomioitu alueen arvokas puusto. Suurella osalla alueesta sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Mahdolliseen puustoon kajoamisesta, suunnitelmien laadinnasta, toteutuksesta ja ylläpidosta vastaa Helsingin kaupunki yhteistyössä museoviranomaisten kanssa.

Kumpulanlaakso / Peter Forsskålin polku, katualueen muutos puistoalueeksi (VP) mahdollistaa aiempaa asemakaavaa paremmin puuston säilyttämistä Kumpulanlaakson alueella, koska nykyisen voimassa olevan asemakaavan mukaista joukkoliikennekatua ei toteuteta.

Jyrängöntien eteläpuolinen alue on osoitettu puistoksi (VP). Alueella on melko vähän nykyistä puustoa, koska alue on pienialainen ja sisältää Jyrängöntien. Puusto reunustaa nykyistä tiealuetta.

Poistuvaa puustoa korvataan uusilla istutuksilla. Asuinkortteleiden piha-alueet on merkitty puin ja pensain istutettaviksi ja kortteleiden väliset porrasyhteydet ja muut katualueet toteutetaan mahdollisimman vehreinä. Maanvaraisten pihojen ansiosta istutettavilla puilla on hyvät edellytykset kasvaa suuriksi. Vain yhdessä korttelissa piha toteutetaan kansiratkaisuna. Päiväkodille varatussa korttelissa (YL) sekä Dynamicumin tontilla (YH-1) on osoitettu vyöhykkeet, joilla olemassa olevaa puustoa voidaan säilyttää. Riittävän tonttikohtaisen viherrakenteen toteutuminen varmistetaan kaavamääräyksellä, jonka mukaan korttelin tonttien muodostaman kokonaisuuden vihertehokkuuden tulee täyttää Helsingin viherkertoimen tavoitetaso.

Puuston säilyttäminen uusilla kortteli- ja katualueilla on vaikeaa maaston tasoerojen takia. Maaston korkeusasemat alueella vaihtelevat noin viidestä metristä 27 metriin meren pinnan yläpuolella. Rakennukset, piha-alueet ja kortteleiden väliin jäävät julkiset ulkotilat asettuvat jyrkkään rinteeseen. Näillä alueilla nykyisen puuston säilyttämiselle ei todennäköisesti ole edellytyksiä, sillä maastoa joudutaan louhimaan ja muokkaamaan voimakkaasti. Etenkin esteettömien kulkureittien, huoltoajo- ja pelastusreittien toteuttaminen johtaa piha-alueiden tasaamiseen pengertämällä ja tukimuureilla. Lisäksi uusi asuinrakentaminen edellyttää, että alueelle toteutetaan uudet vesijohdot, jätevesiviemärit, hulevesiviemärit, kaukolämpöjohdot sekä sähkö- ja tietoliikennekaapelit.

Mahdollisuudet säilyttää korttelialueilla nykyistä puustoa tulee rakennusjärjestyksen mukaisesti arvioitavaksi rakennuslupavaiheessa. Jatkossa sekä rakennusvalvonnan alaisella kaupunkikuvatyöryhmällä että kaupunginkanslian vetämällä alueryhmätyöskentelyllä on mahdollisuus arvioida tonttien rakentamissuunnitelmia ja vaikuttaa niiden sisältöön.

Kaavan yleisille alueille laaditaan katu- ja puistosuunnitelmat, joissa esitetään tarkemmin istutukset ja puusto. Katu- ja puistosuunnitelmat laatii kaupunki ja niistä päättää kaupunkiympäristölautakunta.

Toivomusponsi

Hyväksyessään 25.9.2024 Kumpulanmäen asemakaavan kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan, valtuutettu Laura Kolben toivomusponnen:

"189 §

Kumpulanmäen asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12744, sis. liikennesuunnitelman)

HEL 2019-001535

25.9.2024, Asia 7, § 189

Laura Kolbe

Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta säilyttää mahdollisimman moni arvopuu, osana kestävää rakennustapaa."

"189 §

Detaljplan och detaljplaneändring nr 12744 för Gumtäktsbacken
(omfattar trafikplan)

HEL 2019-001535

25.9.2024, Asia 7, § 189

Laura Kolbe

Stadsfullmäktige förutsätter att staden utreder möjligheten att bevara så många värdeträd som möjligt som en del av ett hållbart byggsätt."

Lausuntopyyntö

Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 30.6.2025 mennessä.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 14 §:n 4 momentin mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava hyväksytystä toivomusponnesta sen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.