Vahingonkorvaus, henkilövahinko, 2.7.2024, Marjaniemen siirtolapuutarha

Rakentamispalveluliikelaitoksen johtokunta päättää hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen, koskien kaupunkitekniikan ylläpidon päätöstä 21.11.2024 § 36, jolla yksikönjohtaja hylkäsi korvaushakemuksen henkilövahingosta.

Kuntalain 134 §:n 1 ja 2 momentin mukaan viranomaisen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen laissa mainitulle toimielimelle.

Oikaisuvaatimus on kuntalain 138 §:n mukaan tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ellei muuta näytetä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen postittamisesta.

Hakija on toimittanut Helsingin kaupungin kirjaamoon 3.12.2024 oikaisuvaatimuksen kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtajan päätöksestä 21.11.2024 § 36, jolla yksikönjohtaja hylkäsi asianosaisen korvaushakemuksen.

Korvauksenhakijalle on lähetetty sähköpostitse edellä mainittu viranhaltijapäätös muutoksenhakuohjeineen 21.11.2024. Oikaisuvaatimus on saapunut yleisen määräajan kuluessa kaupungin kirjaamoon.

Oikaisuvaatimus ja korvaushakemus ovat liitteinä 1 ja 2.

Korvauksenhakijan oikaisuvaatimuksen perusteluista

Kaupunkitekniikan ylläpidon yksikönjohtaja on 21.11.2024 § 36 päätöksellä hylännyt korvausvaatimuksen henkilövahingosta, jonka hakija epäilee aiheutuneen Staran tuottamuksesta, kun Marjaniemen siirtolapuutarhan Omenatien puista kävelysiltaa korjattiin 2.7.2024.

Hakija on vaatinut alkuperäisessä korvausvaatimuksessaan tapaturmaisesta henkilövahingosta vahingonkorvausta hoito- ja matkakustannusten osalta kokonaisuudessaan 526,78 euroa toimitettuja maksukuitteja vastaan. Korvausvaade on edelleen sama.

Hakija perustelee oikaisuvaatimuksessaan kyseisen päätöksen kumoamista vedoten seuraaviin seikkoihin. Hakijan saamaan päätökseen oli liitetty kuva (liite 1) tapahtumapaikasta, joka ei vastaa vahingonkärsijän mielestä tilannetta tapahtumahetkellä, koska kuva on otettu työmaan siivoamisen jälkeen ja kaikki ylimääräinen materiaali on poistettu kulkureitiltä.

Stara on myös päätöksessään ilmoittanut, ettei kaikkea materiaalia ole voitu pitää työalueella koko ajan. Hakija mainitsee, että toinen puoli sillasta oli tarkoitettu kulkemiseen ja toisella puolella tehtiin korjaustyötä. Kulkemiseen varatulle sillan osalle oli jätetty työkaluja, rakennustarvikkeita ja irtolauta, joka aiheutti kyseisen tapaturman. Hakijan mielestä työmaa ei siten ollut erityisen siisti.

Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että Stara on syyllistynyt kyseisellä työmaalla huolimattomuuteen, koska he eivät olleet erikseen varoittaneet kulkijoita työmaalla ja sillalla olleista ylimääräisistä rakennustarvikkeista. Tämä olisi ollut kohtuullista huomioiden erityisesti iäkkäät ihmiset.

Hakija jatkaa, että Omenatien siltatyömaalla ei myöskään ole huomioitu riittävästi kunnossapitolain (HE 281/2004) mukaisia velvoitteita turvaamalla jalankulun turvallisuus ja esteettömyys. Se, ettei lautaa ollut poistettu kulkureitiltä, oli selkeä laiminlyönti, joten syy-yhteys laiminlyönnin ja vahingon välille on selvä hakijan mielestä.

Edellä mainituin perusteluin hakija vaatii, että yksikönjohtajan päätöstä oikaistaan siten, että hakijan vaatimus sille aiheutetun vahingon korvaamisesta hyväksytään ja korvataan tapaturmasta aiheutuneet kustannukset. Vahingonkärsijä pitää korvausvaadettaan kohtuullisena, vaikka tapaturmasta aiheutui muutakin haittaa.

Oikeudellinen arviointi ja tapahtumista saatu selvitys

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu. Saman lain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.

Yleisen vahingonkorvausoikeudellisen periaatteen mukaan vahingonkärsijän on vahingon määrän lisäksi osoitettava vahingonaiheuttajaksi epäillyn toiminnan ja mainitun vahingon välinen syy-yhteys.

Vahinkoasiassa on pyydetty selvitystä alueen työnjohdolta, ja ohessa vastineet hakijan oikaisuvaatimukseen:

1. Yleistiedot vahinkopaikasta

Vahinko on tapahtunut Marjaniemen siirtolapuutarha-alueella Omenatien sillalla, jossa on uusittu sillan kansilaudoitusta. Työn tilaaja on ollut Kaupunkiympäristön toimiala (KYMP) ja sen palveluskokonaisuuteen kuuluva Rakennukset ja yleiset alueet (RYA). Työn on suorittanut Staran kaupunkitekniikan ylläpito ja kunnossapidon (KP2) aliurakoitsija.

Vahinkopaikka on siirtolapuutarha-aluetta kaavassa, eli se ei ole katualuetta tai puistoa. Kyseessä ei ole liikennemerkeillä osoitettu jalkakäytävä, pyörätie tai näiden yhdistelmä. Alue ei myöskään ole tarkoitettu yleiselle liikenteelle, koska käyttö on pyritty rajaamaan selkeästi vain siirtolapuutarhan asukkaille voimassa olevalla liikenteenohjaussuunnitelmalla.

Liikennöinnin rajattua luonnetta osoittaa myös sulkulaite (ajoeste), sekä alueella oleva 10 km/h aluenopeusrajoitus, jota ei käytetä yleiselle liikenteelle tarkoitetuilla alueilla. Kansilauta, johon vahingonkärsijä on kompastunut, on ollut niin sanottu kakkosnelonen eli puutavarankappale, jonka poikkileikkaus on 50 mm x 100 mm.

2. Toiminta onnettomuustilanteessa

Hakijan mielestä työmaan dokumentointi on tehty vahinkotilanteen jälkeen, koska mm. työmaasta ei ole valokuvaa heti onnettomuushetken jälkeen. Kaikki yleisesti käytetyt toimintaa onnettomuustilanteissa kuvaavat ohjeet (*) sisältävät kuitenkin seuraavan toimintaperiaatteen, mutta järjestyksessä voi olla eroa ohjeen laatijasta riippuen:

(*) mm. Sisäministeriön pelastusosasto, Duodecim, Liikenneturva, Suomi.fi

Vahingon sattuessa on noudatettu tätä toimintamallia asianmukaisesti. Lähtökohta on työmaalla toiminnassa sama kuin muissakin onnettomuustilanteissa. Työmaan tilanne dokumentoidaan sen jälkeen, kun edellä mainitut asiat on suoritettu ja tätä toimintamallia on noudatettu tässäkin tapauksessa.

3. Työmaan merkitseminen

Hakija esittää oikaisuvaatimuksessaan, että työmaa on ollut riittämättömästi merkitty ja työmaasta ei ole erikseen varoitettu työmaan henkilöstön toimesta. Staran mukaan työmaan merkinnässä on noudatettu sekä lakia, että yleisesti sovellettuja periaatteita ja ohjeita (mm. Väyläviraston ohjeet työmaiden merkitsemisestä sekä liikennemerkkien yleisistä käyttöperiaatteista).

Hakijan esittämää työntekijöiden erikseen tekemää varoittamista tienkäyttäjille suullisesti ilmoittamalla, ei käytännössä käytetä työmailla sen enempää kaduilla kuin teillä. Lähinnä erillistä varoittamista voitaneen pitää louhintatyömailla käytettyä räjäytystä ennakoivaa merkkiääntä ja vaara ohi-merkkiä, ja nämäkin on tarkoitettu työmaan henkilöstölle. Työmaan merkitseminen on myös Väyläviraston ohjeistuksen mukaan vahvasti sidoksissa työmaa-alueen liikennemäärään ja ajonopeuksiin, jotka ovat vahinkopaikalla molemmat vähäiset/alhaiset.

Kyseisellä työmaalla ei ole ollut suuria korkeuseroja, eikä putoamisvaaraa. Nämä kaksi tekijää vaikuttavat keskeisesti siihen, millaisilla rakenteilla työmaa-alue rajataan tai voidaan jättää rajaamatta ympäristöstä ja liikenteestä. Työmaa on ollut asianmukaisesti merkitty ja havaittavissa.

Keskeiset lainsäädännön kohdat työmaan merkitsemisestä selostetaan tarkemmin erillisessä liitteessä (liite 3).

4. Työmaan turvallisuussuunnittelu

Työmaa kuuluu osana Kaupunkiympäristön toimialan (KYMP) ja RYA:n taitorakenteiden ja siltojen tilauskokonaisuutta. Tähän liittyen tilaaja (KYMP) on toimittanut Staralle urakan turvallisuusasiakirjan, ja tämän perusteella on tehty lainsäädännön edellyttämät turvallisuussuunnitelmat. Hankkeelle on nimetty niin ikään turvallisuuskoordinaattori.

Staran työmaan vastaava työnjohtaja, sekä urakoitsijan työnjohto ja työntekijät omaavat pitkän kokemuksen siltatöistä: työmaihin liittyviä tapaturmia ei ole tiedossa sen enempää työmaahenkilöstön kuin sivullisten osalta.

5. Työmaan siisteys ja turvallisuus

Hakija esittää, että kyseistä työmaata on siistitty vahingon ja kuvan ottamisen välillä. Staran tällä työmaalla käyttämän aliurakoitsijan työmaat ovat olleet siistejä. Turvallisuutta ja siisteyttä valvotaan yleisesti rakennusalalla käytetyllä MVR-mittarilla viikoittain, alle viikon kestävillä työmailla seurantaa ei tehdä, eikä sitä tarvitse tehdä. Tulokset niiltä työmailta, joilla seuranta tehdään, eivät tue hakijan väittämää epäsiisteydestä ja -järjestyksestä. Työmaan siisteyttä ja materiaaleja yms. arvioitaessa on muistettava, että turvallisuuden lisäksi myös työnteon on oltava mahdollista.

Staran käyttämän aliurakoitsijan henkilöstölle on suoritettu lainsäädännön edellyttämä perehdytys, joiden yksi osa-alue on työmaan siisteys ja järjestys, sekä ajoneuvo- ja henkilöliikenne.

Työmaiden siisteyttä koskevat käytännöt on kuvattu tilaajan (KYMP) toimittamassa turvallisuusasiakirjassa (lakisääteinen), Turvallisuussäännöt ja menettelyohjeet -ohjeessa (KYMP 2018), sekä silta- ja taitorakenteiden Turvallisuussuunnitelmassa (Stara). Näiden suunnitelmien vaatimuksia on noudatettu työmaalla.

Hakija vetoaa oikaisuvaatimuksessaan Hallituksen esitykseen (HE 281/2004) Eduskunnalle laiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain muuttamisesta kohtaan, jonka mukaan ”Kadulla liikkujan on pääsääntöisesti voitava luottaa siihen, että kadulla liikkuminen voi tapahtua turvallisesti ja että katu täyttää sille asetetun palvelutehtävän”.

Hallituksen esityksen kyseinen momentti sisältää kuitenkin heti hakijan siteeraamaa lausetta seuraavassa lauseessa ajatuksen tienkäyttäjän oman toiminnan huolellisuudesta ja mahdollisuuksista onnettomuuksien välttämisessä: ”Myös kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja tiedossaan oleviin kadulla tehtäviin töihin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon.” Tienkäyttäjän huolellisuus- ja varovaisuusvelvoite on puolestaan kirjattu yksiselitteisesti Tieliikennelakiin (3 § Tienkäyttäjän yleiset velvollisuudet 17.12.2020/1040). Kokonaisuudessaan hakijan siteeraama momentti kuuluu seuraavasti:

"Kunnan ja tontinomistajien velvollisuutena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Jos velvollisuus laiminlyödään, siitä voi seurata vastuussa olevalle vahingonkorvausvastuu. Lähtökohtana vastuun syntymisen arvioinnissa on vahingonkorvauslaki (412/1974). Jos kadun kunnossapidosta vastuussa olevan havaitaan laiminlyöneen velvollisuutensa pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa, kuten viivyttelemällä kadulta vaadittavan kunnossapitotason saavuttamisessa, siitä voi seurata vahingonkorvausvastuu."

Lähtökohtana on siis kadun kunnossapidon vahingonkorvausvastuun perustuminen tuottamukselle eli kadun kunnossapidosta vastuussa olevan on täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin tai muuhun virheeseen. Kadulla liikkujan on pääsääntöisesti voitava luottaa siihen, että kadulla liikkuminen voi tapahtua turvallisesti, ja että katu täyttää sille asetetun palvelutehtävän. Myös kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja tiedossaan oleviin kadulla tehtäviin töihin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon. Vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa on kuitenkin selvitettävä vahingonkärsijän oma tuottamus, joka vahingonkorvauslain perusteella voi alentaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuuta.

6. Yhteenveto

Työmaa on ollut asianmukaisessa kunnossa ja merkitty asianmukaisesti niin lainsäädännön ja määräysten, kuin niiden nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti. Työmaasta on tehty tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet siten kuin lainsäädäntö ja hyvä turvallisuussuunnittelukäytäntö edellyttää ja niitä on noudatettu.

Työmaalla on noudatettu tavanomaista ja yleistä toimintaohjeistusta onnettomuustilanteessa, mallissa on keskiössä ihmisten auttaminen ja vahinkojen minimoiminen.

Työmaa-alue on ollut merkitty tietyömerkeillä ja ne ovat olleet selvästi havaittavissa. Työmaan työntekijöiden ilmoituksen mukaan vahingonkärsijä on selkeästi käytöksensä perusteella havainnut työmaan ennen sillalle ja työmaa-alueelle saapumista ja siitä kulkemista. Tietyö-liikennemerkillä osoitetulla työmaalla on tienkäyttäjän oikeuskäytännön mukaan pääsääntöisesti noudatettava erityistä varovaisuutta.

Edellä mainituin perusteluin esittelijä katsoo, että käytettävissä olevien tietojen perusteella kyseessä on valitettava tapaturma, jota ei ole voitu estää tavanomaisilla toimenpiteillä, eikä siinä ole työnsuorittajan eli Staran tuottamuksella osuutta.

Esittelijä katsoo, että oikaisuvaatimuksessa ei ole tuotu esille sellaisia asian ratkaisun kannalta uusia seikkoja tai uutta näyttöä, joiden perusteella Staran korvausvastuuta tulisi arvioida toisin ja yksikönjohtajan päätös kumota.

Keskushallinto Rakentamispalveluliikelaitos Kaupunkitekniikan ylläpito Yksikönjohtaja 21.11.2024 § 36

Päätös tullut nähtäväksi 14.02.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.