Esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteet 1.1.2025 alkaen, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Muutokset voimassa oleviin esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteisiin

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteet 5.3.2024 (§ 9). Muutoksena esitetään, että 1.1.2025 alkaen esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteet sisältävät myös kielikylvyn esiopetusta koskevat valintaperusteet. Samalla oppilaaksiottamisen perusteisen rakennetta on selkeytetty.

Kielikylvyn valintaperusteiden sisältöön ei ole esitetty muutoksia. Kielikylvyn erillisille omille valintaperusteille ei ole kuitenkaan perustetta, koska jo nykyisissä esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteissa on huomioitu esiopetuspaikan osoittaminen kielikylvyssä oleville lapsille. Yhtenäiset valintaperusteet ovat kuntalaisen ja palveluohjauksen kannalta selkeämmät, kun tietoa ei tarvitse etsiä useasta lähteestä. Varhaiskasvatuksen osalta kielikylvyn valintaperusteet esitetään sisällytettäväksi varhaiskasvatuspaikan myöntämisen perusteisiin.

Esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteiden rakennetta esitetään lisäksi muutettavan siten, että jatkossa varsinaiset perusteet on kirjattu erilliselle liitteelle. Näin oppilaaksiottamisen perusteet ovat kuntalaiselle helpommin luettavissa. Myös rakennetta ja lauserakenteita on selkiytetty. Sisällöllisesti oppilaaksiottamisen perusteisiin ei ole tehty muutoksia.

Esiopetukseen liittyvät velvoitteet

Esiopetuksesta säädetään perusopetuslaissa /628/1998). Jos esiopetusta järjestetään päiväkodissa, esiopetuksessa sovelletaan lisäksi varhaiskasvatuslain (540/2018) asetuksia.

Kunta on velvollinen järjestämään esiopetuksen sen alueella asuville lapsille. Kunta on velvollinen järjestämään esiopetusta erikseen sekä suomen- että ruotsinkielisille asukkaille. (Perusopetuslaki 4 §). Lapselle tulee osoittaa esiopetuspaikka esiopetuksen järjestämispaikasta. Esiopetuksen järjestämispaikan tulee sijaita turvallisen ja lyhyen matkan päässä lapsen kotoa. (Perusopetuslaki 32 §).

Esiopetukseen tulee hakea ennen esiopetuksen alkamista opetuksen järjestäjän edellyttämällä tavalla. Opetuksen järjestäjän tulee etukäteen ilmoittaa esiopetuksen järjestämispaikat, opetuksen alkamis- ja päättymisajankohdat sekä miten esiopetukseen haetaan. Lapsen asuinpaikan, huoltajan työ- tai opiskelutilanteen tai muun erityisen syyn vuoksi voi esiopetuspaikkaa hakea myös kunnan ilmoittamaa ajankohtaa myöhemmin. (Perusopetusasetus 23a §).

Hallintosääntö

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää oman kieliryhmänsä osalta oppilaaksioton perusteista.

Opinpolun jatkumo

Esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteet perustuvat periaatteelle, jossa lapsi saa esiopetuspaikan kotiosoitteensa mukaiselta esiopetuksen oppilaaksiottoalueelta siitä toimipaikasta, joka tekee yhteistyötä lapsen tulevan lähikoulun kanssa.

Kielikylvyn osalta lapsen opinpolku alkaa varhaiskasvatuksesta kielikylpypäiväkodissa ja jatkuu siitä esiopetukseen ja lopulta perusopetukseen kielikylpyluokalle. Huoltaja on tietoinen siitä, että valitessaan lapselleen varhaiskasvatuksen kielikylvyssä, hän sitoutuu kielikylpypolkuun koko lapsen opinpolun ajan.

Kielikylpyyn on kuitenkin mahdollista hakea myös esiopetuksen alkaessa esiopetuksen oppilaaksiottamisen perusteissa esitellyn hakumenettelyn mukaisesti.

Lapsivaikutukset

Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle perustan elinikäiselle oppimiselle. Lapsen kasvun ja oppimisen kannalta on merkityksellistä, että lapsi saa esiopetusvuonna monipuolisia oppimisen kokemuksia, jotka vahvistavat hänen käsitystään itsestään oppijana ja antavat valmiuksia kouluun. Lapsi saa esiopetuksesta kokemuksia ryhmään kuulumisesta ja hän muodostaa merkityksellisiä kaverisuhteita. Esiopetuksen oppilaaksioton toteutuessa esitetyllä tavalla varmistetaan, että lapsen esiopetuspaikka tukee lapsen kouluun jatkamista.

Päätös tullut nähtäväksi 27.11.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.