Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-8-9908-100, 91-432-5-2, Satamakatu 1, Katajanokanlaituri 4, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

Yhteyshenkilö: Piia Häkkinen, piia.hakkinen@hel.fi

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 8. kaupunginosassa (Katajanokka) kiinteistöillä 91-8-9906-100 ja 91-432-5-2, jotka omistaa Helsingin kaupunki. Helsingin Satama Oy on vuokrannut osan kiinteistöstä 91-432-5-2.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 29.11.2024.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet:

- Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Satamakatu ja Katajanokanlaituri, Helsinki, Ramboll Finland Oy, 27.11.2024.
- Liite 1: Yhteenveto maanäytteiden tuloksista
- Liite 2: Laboratorion analyysitodistukset
- Piirustus: 01Tutkitut alueet.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikön antama päätös 244 §, 3.11.2021 (HEL 2021-010102) pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Katajanokanlaituri 4.

Kiinteistöllä 91-8-193-1 ja osalla kiinteistöistä 91-432-5-2 ja 91-8-9906-100 kunnostettiin pilaantunutta maaperää alkaen marraskuussa 2021. Alueelta kaivetuissa massoissa oli todettu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alempien ja ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä ja alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia kuparia, lyijyä ja sinkkiä. Osassa kaivumaissa oli sekalaisia rakennusjätteitä. Kohteeseen sekä päätösalueen ulkopuolelle putkikaivannon alueelle jäi kunnostuksen jälkeen arseenia, lyijyä, kobolttia sekä PAH-yhdisteitä yli kynnysarvon olevissa pitoisuuksissa. Kunnostuksen loppuraportin (Helsingin kaupunki, kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Katajanokanlaituri 4, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportti, 8.8.2023, täydennetty 19.4.2024, Ramboll Finland Oy) mukaan alueelle jääneistä haitta-aineista ei arvioida olevan terveys- tai ekologisperusteista riskiä alueen nykyisessä käytössä. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on tarkastanut loppuraportin ja todennut 22.4.2024 antamassaan kunnostuksen loppulausunnossa, että pilaantuneen maaperän puhdistus osoitteessa Katajanokanlaituri 4 on tehty ilmoituksesta 3.11.2021 annetun päätöksen mukaisesti. Alueelle jääneet haitta-aineiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulee ottaa huomioon mahdollisissa alueen tulevissa kaivutöissä.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen pinta-ala on 3 900 m². Ilmoitusalue on rajattu alla olevassa kuvassa violetilla värillä.

Alue on täytetty satama-alueeksi 1900-luvun alkupuolella. 1930- ja 1940-luvuilla alueella sijaitsi Katajanokan sataman junaraide sekä makasiinirakennuksia. Lisäksi lähialueella on toiminut myös polttonesteen tankkauspiste, joka on voinut aiheuttaa maaperän pilaantumista. 1950-luvulla rantaviiva on täytetty nykyiselle paikalleen.

Helsingin Katajanokalla Satamakadun, Katajanokanlaiturin ja Ankkurikadun alueella tehdään pienimuotoisia hulevesilinjojen ja -kaivojen kaivuutöitä. Kohteessa todettiin rakennustöiden yhteydessä haitta-ainepitoisia maita, joissa ylittyi öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden alempi ohjearvo. Ilmoitusalue on katualuetta. Maankäytön muutosta ei ole tiedossa. Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1895 (kaava 28A) ja asemakaava vuodelta 2021 (kaava 12654). Alueella sijaitsee hotelli- ja liiketoimintarakennuksia.

Ilmoituksen sisältö

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

ilmoitusalue sijaitsee täyttömaalla, jonka paksuus on Helsingin karttapalvelun mukaan yli kolme metriä. Täytön alapuolella on vanha merenpohja.

Pohjaveden pinnankorkeus on ilmoitusalueella noin kahden metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden taso noudattaa alueella likimäärin meren pinnan tasoa.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue, Santahaminan pohjavesialue, sijaitsee noin neljän kilometrin etäisyydellä tutkimusalueesta kaakkoon.

Lähin pintavesistö on Eteläsataman merenlahti, johon ilmoitusalue rajautuu lännessä.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteessa käynnissä olevien maarakennustöiden yhteydessä todettiin Satamakadulla jätteen sekaista maa-ainesta marraskuun 2024 alussa. Maa-aines (n. 45 m³) kuljetettiin 5.–6.11. Kyläsaaren välivarastointikentälle. Siellä kasasta otettiin näyte, jossa todettiin alemmat ohjearvot ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä ja fluoranteenia, sekä kynnysarvot ylittävä pitoisuus bentso(a)antraseenia, bentso(k)fluoranteenia ja fenantreenia. Kaivannosta ei saatu jäännöspitoisuusnäytteitä, sillä kaivanto oli täytetty välittömästi kaivuun jälkeen.

Katajanokanlaiturin rannan hulevesikaivannosta kahdelle eri kasalle kaivetuista maista otettiin kaksi näytettä 19.11.2024. Toisessa näytteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus raskaita öljyhiilivetyjä (C₂₁–C₄₀). Tämän kasan tilavuus on arviolta 15 m³. Kasa on työmaa-alueella peitettynä. Kaivanto, josta kyseinen maa-aines on kaivettu, täytettiin välittömästi kaivuun jälkeen eikä siitä saatu jäännöspitoisuusnäytteitä.

Satamakadun ja Katajanokanlaiturin risteyksen tulevia kaivantoja tutkittiin koekuopin 21.11.2024. Kyseiseltä alueelta otettiin kaksi näytettä, joista toisessa todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus bentso(a)pyreeniä ja kynnysarvot ylittävä pitoisuus bentso(a)antraseenia, bentso(k)fluoranteenia, fenantreenia ja fluoranteenia. Alueet, joilta kaivetaan pilaantuneita maita, on esitetty alla olevassa kuvassa:

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Ilmoitusalueella on todettu bentso(a)pyreeniä, fluoranteenia ja öljyhiilivetyjakeita (C₂₁–C₄₀) alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi alueella on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina bentso(a)antraseenia, bentso(k)fluoranteenia ja fenantreenia. Alla olevassa taulukossa on esitetty kohteessa todetut maksimipitoisuudet, alemmat ja ylemmät ohjearvot sekä SHP-arvot (ekologinen ja terveysperusteinen). Öljyhiilivedyille ei ole asetettu SHP-arvoja, joten niitä ei ole esitetty.

Kohteen viitearvoina voidaan pitää ylempiä ohjearvoja, sillä alue on liikennealuetta. Mikään tutkittujen haitta-aineiden pitoisuuksista ei ylittänyt ylempiä ohjearvoja. Todetut pitoisuudet eivät myöskään ylittäneet suurimpia haitattomia pitoisuuksia (SHPeko ja SHPter).

Todetut haitta-aineet ovat heikosti haihtuvia ja kulkeutuvia. Ne sijaitsevat tiiviin pinnan (asfaltin) alapuolella maakerroksissa, jolloin kosketuksesta johtuvaa altistumista ei voi tapahtua. Maaperän alue ei arvioida olevan ekologisesti merkittävä. Alueen pohjavesi on käytännössä merivettä, jossa ei arvioida olevan merkittäviä ekologisia arvoja.

Alueella ei arvioinnin perusteella ole haitta-aineista johtuvaa puhdistustarvetta nykyisessä käytössä.

Kunnostustavoitteet ja arvio pilaantuneiden maa-ainesten määristä

Tehdyn pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella alueella ei ole kunnostustarvetta. Maarakennustyöt ovat kuitenkin edellyttäneet ja edellyttävät haitta-ainepitoisen maan kaivua kohteessa.

Kunnostuksen tavoitteena on, että alueelta poistetaan haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa.

Jos kohteessa todetaan rakentamisen yhteydessä sellaista pilaantuneisuutta, joka merkittävästi poikkeaa aiemmin todetusta, arvioidaan näistä haitta-aineista aiheutuva riski työn aikana. Arviointia ei tehdä, mikäli maat poistetaan kohteesta.

Rakentamisen vaatiman kaivun takia kaivettavaa pilaantunutta maata arvioidaan olevan yhteensä noin 120 m³ (240 tn), josta kaivamatta on vielä n. 60 m³ (120 tn).

Kunnostustyön toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla maarakennustöiden yhteydessä. Pilaantuneiden maiden kunnostukseen perehtynyt valvoja ohjaa kaivua ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, johon kirjataan mm. tiedot näytteenotoista sekä poistetuista pilaantuneista massoista, jätteistä ja niiden sijoituspaikoista.

Maat poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja syntyneet kaivannot täytetään tarvittavilta osin puhtailla maa-aineksilla. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan ulkopuoliseen loppusijoituspaikkaan, tarvittaessa kohteen ulkopuolisen luvallisen välivarastoinnin kautta. Osa kohteen haitta-ainepitoisista maa-aineksista on jo kaivettu kasalle. Nämä maat pidetään työmaalla peitettynä kasalla, kunnes päätös pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi on saatu tai ympäristöviranomaiselta on saatu lupa kyseisten maiden toimittamiseen luvalliseen välivarastointiin.

Kaivu suoritetaan pääasiallisesti kuivakaivuna luiskatuista avokaivannoista. Mikäli maaperässä havaitaan selvästi toisistaan erottuvia kerroksia, suoritetaan kaivu kerroksittain maaperän kerrosrakenteet huomioiden.

Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai poikkeavaan pilaantuneisuuteen viittaavaa, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu laboratorioanalyysien avulla.

Massojen välivarastointia vältetään työmaalla. Työmaalla saatetaan ottaa kasalle maa-aineksia niiden tutkimuksia varten. Jos työmaalla joudutaan pitämään maa-aineksia, joissa on todettu haitta-aineita kasalla, ne peitetään haitta-aineiden kulkeutumisen ehkäisemiseksi. Haitta-aineiden kulkeutumista estetään myös tarvittaessa kaivamalla massat suoraan auton kyytiin.

Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia ei hyödynnetä kohteessa, vaan ne toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.

Kaivetut pilaantuneen maat ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. aineksia. Pilaantuneiden maiden ja jätteiden kuormat peitetään ulkopuolisiin käsittelypaikkoihin tapahtuvan kuljetuksen ajaksi. Jätelain (646/2011) 121 § mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat ja kuormat punnitaan vastaanottopaikoissa.

Jos tulevissa kaivannoissa todetaan jäännöspitoisuusnäytteissä yli alemman ohjearvon olevia pitoisuuksia, nämä seinämät / kaivannon pohja merkitään huomioverkolla. Kohteessa ei ole tiedossa eristysrakenteita vaativaa pilaantuneisuutta. Jos sellaista todetaan, suunnitellaan eristysrakenne erikseen työn aikana.

Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla edustava kokoomanäyte alueilta, joissa on todettu yli alemman ohjearvon pitoisuuksia. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä yksi edustava kokoomanäyte maalajikohtaisesti jokaista noin 10 metriä kohden.

Näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Kunnostus lopetetaan, kun kaikilla kaivualueilla saavutetaan rakentamisen tavoitesyvyydet, kaivu lopetetaan kaivuteknisistä syistä, ja mahdolliset huomio- ja eristysrakenteet on asennettu.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin, työsuojelu ja kunnostuksen raportointi on esitetty yleissuunnitelmassa.

Veden tutkiminen ja johtaminen

Meren läheisyyden vuoksi on mahdollista, että kaivantoihin kertyy vettä. Syntyvät kaivantovedet johdetaan tarvittaessa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) jätevesiviemäriin. Vesien jätevesiviemäriin johtaminen tehdään HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti.

Kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan vesinäytteet tarvittaessa HSY:ltä haettavan viemäröintiluvan mukaisesti. Jos vesi ei täytä johtamispaikan laatuvaatimuksia, se käsitellään ennen johtamista esimerkiksi öljynerottimella tai muulla soveltuvalla käsittelymenetelmällä. Mikäli kaivantovedelle tarvitaan esikäsittelyä ennen johtamista, laadunvalvontanäytteet otetaan käsitellystä vedestä.

Puhdistustyön ajankohta

Kunnostus toteutetaan rakennustöiden yhteydessä, alkaen marraskuussa 2024.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen liitteenä on toimitettu kiinteistöllä 91-432-5-2 toimivan vuokralaisen, Helsingin Satama Oy:n valtakirja pilaantuneen maaperän puhdistamistöille.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Satamakatu 1, Katajanokanlaituri 4, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §, Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

2. Jätejakeet on poistettava kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa. (Jätelaki (646/2011) 12, 13 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

5. Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai kenttämittausten perusteella haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

6. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti siten, että kaivantojen pohjilta otetaan edustavat kokoomanäytteet ja lisäksi kaivantojen reunoilta otetaan vähintään yksi edustava kokoomanäyte jokaista 10 metrin matkaa kohden maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

7. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

8. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

9. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

10. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Puhdistustyömaa on mahdollisuuksien mukaan aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

12. Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 17 §)

14. Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

15. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

16. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Maa-ainesten välivarastointi

17. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Voimakkaasti haisevia massoja saa välivarastoida korkeintaan yhden viikon. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

18. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

19. Pilaantuneen maaperän kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). Kaivantovesistä tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisen kaivannon maaperässä on todettu laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 7, 155, 172 §).

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

20. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

21. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, minkä puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

22. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

23. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

24. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi loppuraportissa tulee esittää tiedot aiemmin kaivualueelta kaivetuista ja poisviedyistä maa-aineksista. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Määräykset 1–4.

Maaperän kunnostaminen Katajanokalla Satamakadun, Katajanokanlaiturin ja Ankkurikadun alueella on tarpeen, sillä tiealueilla tehdään pienimuotoisia hulevesilinjojen ja -kaivojen kaivuutöitä. Rakennustöiden yhteydessä alueella todettiin haitta-ainepitoisia maita, joissa ylittyi öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden alempi ohjearvo. Ilmoituksessa esitetyn pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvion mukaan alueella ei ole haitta-aineista johtuvaa puhdistustarvetta nykyisessä käytössä. Kunnostuksen tavoitteeksi on esitetty, että alueelta poistetaan haitta-ainepitoiset maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esitetyt kunnostustavoitteet.

Alueella on todettu jätteensekaista maata. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Määräykset 5–7.

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Määräykset 8–10.

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Määräykset 11–16.

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Maa-ainesten välivarastointi

Määräykset 17. ja 18.

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

Veden tutkiminen ja käsittely

Määräys 19.

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Jos pilaantuneen maaperän kaivantovedet eivät ole laadultaan viemäriin johtamiskelpoisia, on niiden toimittaminen tarpeen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa käsitellä kyseisiä vesiä.

Riittävät tiedot kaivantovesien laadusta ovat tarpeen, sillä maa-aineksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät suoraan vastaa niiden pitoisuuksia vedessä muun muassa haitta-aineiden erilaisen liukoisuuden vuoksi.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Määräykset 20. ja 21.

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella. Valvontaviranomaiselle on tarpeen ilmoittaa esimerkiksi kunnostustyön aikana alueella todetuista haitta-aineiden pitoisuuksista, jotka ovat aiemmin todettuihin pitoisuuksiin verrattuna huomattavasti korkeampia.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi

Määräykset 22–24.

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 875,00 euron maksu. Asian käsittelyn vaatima työmäärä oli huomattavasti keskimääräistä vähäisempi, minkä vuoksi ilmoituksen käsittelymaksua on alennettu 50 %. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.