Virkasuhteen täyttäminen, työllisyyspalveluliikelaitos, kohtaantopalvelut, tiimipäällikkö, KANSLIA-01-55-24

HEL 2024-016078
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 65

Työllisyyspalveluliikelaitoksen kohtaantopalveluiden tiimipäällikön määräaikaiseen virkaan ottaminen

Työllisyysjohtaja

Päätös

Työllisyysjohtaja ottaa Satu Marjukka Aaltosen kohtaantopalveluiden tiimipäällikön määräaikaiseen virkaan 31.12.2025 saakka. Virassa on kuuden kuukauden koeaika.

Mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa, eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, on päätös tällaisen henkilön osalta ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä 30 päivän kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Päätöksen perustelut

Työllisyyspalveluliikelaitoksen perustamista koskevan päätöksen (KV 13.3.2024, § 59) mukaan työllisyyspalveluliikelaitoksen tehtävänä on huolehtia julkisten työvoimapalveluiden tuottamisesta, kaupungin työllisyyden edistämisestä sekä niihin liittyvästä kehittämisestä ja koordinaatiosta ja työikäisten kotoutumista edistävien palveluiden tuottamisesta.

Kaupunginhallitus perusti 9.9.2024, § 543 Helsingin kaupungin työllisyyspalveluliikelaitoksen tiimipäälliköiden virat. Niistä yksi on kohtaantopalveluiden tiimipäällikön virka. Virat sijoitetaan väliaikaisesti kaupunginkanslian elinkeino-osastolle ja siirretään 1.1.2025 lukien toimintansa aloittavaan työllisyyspalveluliikelaitokseen

Tehtävänkuvaan kuuluvat työllisyyspalveluliikelaitoksen 1.1.2025 käynnistyvän toiminnan suunnittelu ja valmisteleminen sekä vuoden 2024 loppuun asti käynnissä olevaan työllisyyden kuntakokeiluun liittyvät valvonta-, kehittämis-, seuranta-, tilastointi-, ennakointi- ja ohjaustehtävät.

Kohtaantopalveluiden tiimipäällikön virka oli julkisesti haettavana 30.10.-13.11.2024 kaupungin sähköisessä rekrytointipalvelussa. Hakuilmoitus oli lisäksi esillä Työmarkkinatorin, Joblyn ja Duunitorin työnhakusivustoilla sekä LinkedInin työpaikkajulkaisuissa.

Kansliapäällikön 3.3.2021, 56 §:n tekemän päätöksen toimivallan siirtämisestä keskushallinnossa kanslian henkilöstöasioihin liittyvässä päätöksenteossa mukaan vakituiseen virkaan ottaa ko. viralle määritellyn esihenkilön esihenkilö yksi yli periaatteella siten, että kukaan ei ota vakinaiseen palvelussuhteeseen omia suoria alaisiaan. Tiimipäällikön tehtävän osalta määräaikaiseen virkaan ottaa työllisyysjohtaja.

Virkaa täytettäessä on noudatettava perustuslain 125 § 2 momenttia säädettyjä yleisiä virkanimitysperusteita, jotka ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Tiimipäällikkö, kohtaantopalvelut viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tai muu vastaava osaaminen. Lisäksi viran kelpoisuusvaatimuksena on hyvä suomen ja englannin kielen taito sekä tyydyttävä ruotsin tai muun kielen taito.

Muodollisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hakuilmoituksessa todettiin, että tehtävään etsitään päällikköä, jolla on näyttöjä tuloksellisesta johtamisesta ja vahvaa työmarkkinoiden tarpeiden tuntemusta sekä kykyä ennakoida niihin liittyvää kehitystä. Tehtävään haetaan yhteistyö- ja neuvottelutaitoista johtajaa, jolla on aiempaa osaamista strategisesta johtamisesta ja osaamista julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden sekä kotoutumiseen ohjaavasta lainsäädännöstä. Kohtaantopalveluiden tiimin johtamisessa arvostetaan kokemusta valmentavasta henkilöstöjohtamisesta, verkostojohtamisen taitoja ja vahvaa viestintä- ja vuorovaikutusosaamista. Valittavalla johtajalla tulee lisäksi olla kykyä hankkia uutta tietoa ja soveltaa sitä toiminnan kehittämiseksi sekä kykyä harkita asioita eri näkökulmista mukauttaen toimintaa työmarkkina- ja asiakastilanteet huomioiden. Lisäksi edellytetään hyvää englannin kielen taitoa.

Hallintosäännön 12 luvun 3 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan henkilöstöjohtaja päättää tehtävien vaativuusluokittelusta ja tarkastusjohtajaa lukuun ottamatta siihen perustuvasta palkasta.

Tiimipäälliköiden virkojen tehtäväkohtaiset palkat on määritelty kunta-alan yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) määräysten ja tehtävän arvioinnin perusteella. Tehtäväkohtaiseksi palkaksi on määritelty 4600 euroa kuukaudessa.

Hakijat ja rekrytointiprosessi

Virkaa haki hakuaikana 33 henkilöä. Hakijoista kaikki täyttivät virkaan asetetut kelpoisuusvaatimukset. Vaikka hakijoiden työkokemus ja osaaminen vaihtelevat, heillä kaikilla on kokemusta usealla viran vastuulle kuuluvalla osa-alueella. Katsottiin, että hakemuksista videohaastatteluihin edenneillä hakijoilla oli vahvempaa työmarkkinoiden tarpeiden tuntemusta ja johtamiskokemusta.

Seuraava vaihe toteutettiin videohaastatteluna. Videovastaukset pyydettiin Helbit-rekrytointijärjestelmän videohaastattelutyökalulla 15.-17.11.2024. Videohaastattelun vastauksia arvioivat yksikön johtaja Tuomas Järvinen ja asiantuntija Susanna Laakkonen.

Kaikki videovaiheeseen yltäneet olivat kokeneita ja osaavia ammattilaisia. Arvioinnissa painotettiin videoiden perusteella välittynyttä johtamisotetta, ja videohaastatteluun kutsutut hakijat toivat vastauksissaan palvelut laajemmin esiin kuin vain yksittäisinä tilanteina, hahmottivat hyvin sidosryhmiä, ja osasivat tunnistaa asiakasryhmän tarpeita. Lisäksi heidän osaamisensa vastasi parhaiten ilmoituksessa esitettyjä kriteerejä. Videohaastatteluista jatkoon kutsuttiin 10 hakijaa, joiden aiempi kokemus sekä videovastaukset antoivat vakuuttavimman kuvan soveltuvuudesta virkaan.

Seuraava haastattelukierros toteutettiin ryhmähaastatteluina 20.11.2024. Kohtaantopalveluiden tiimipäällikön ryhmähaastatteluun kutsuttiin Marjukka Aaltonen, Aki Ahlroth, Carola Fagernäs, Tiina Heino, Maija Heinonen, Teemu Kairamo, Tomi Makkonen, Mikko Rajala, Eemeli Salomäki ja Harri Tiainen.

Ryhmähaastattelussa hakijoita arvioivat yksikön johtaja Tuomas Järvinen ja asiantuntija Henna Heikkinen.

Marjukka Aaltonen on suorittanut vajaamielishoitajan tutkinnon Helsingin Diakoniaopistossa vuonna 1985. Aaltonen on työskennellyt palveluesihenkilönä Helsingin kaupungin työllisyyspalveluissa vuodesta 2021, tehtävinään muun muassa työnjohdollisen asiantuntijatiimin johtaminen ja siihen liittyvä viranomaistoiminta sekä uusien asiakkaiden strategiasta vastaaminen. Ennen tätä Aaltonen on työskennellyt Avire Oy:n toimitusjohtajana, johtaen työikäisten kuntoutus- ja hyvinvointipalveluita tuottavan Kiipulasäätiön omistamaa tytäryhtiötä.

Aki Ahlroth on suorittanut liiketalouden ylemmän ammattikorkeakoulutukinnon Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa vuonna 2013. Ahlroth on työskennellyt vuodesta 2024 vanhempana neuvonantajana tehden freelance-toimeksiantoja kevytyrittäjänä henkilöstöjohtamisen saralla. Ennen tätä hän on työskennellyt henkilöstöjohtajana Sparta Consulting:issa, jossa hänellä on ollut kokonaisvastuu yhtiön henkilöstöhallinnosta ja sisäisestä viestinnästä, ja jossa hän on toiminut johtoryhmän jäsenenä.

Carola Fagernäs on suorittanut Bachelor of Arts in Social Sciences alemman korkeakoulutukinnon Tallinnan teknillisessä yliopistossa vuonna 2010. Fagernäs on työskennellyt palveluesihenkilönä Uudenmaan TE-toimistolla eri toiminnoissa vuodesta 2020. Tehtävässä Fagernäsin työtehtäviin on kuulunut muun muassa erilaisia lähiesihenkilön tehtäviä sekä muutoksen johtamista ja palveluprosessien kehittämistä. Tätä ennen Fagernäs on työskennellyt Uudenmaan TE-toimistolla ostopalveluasiantuntijana ja asiantuntijana.

Tiina Heino on suorittanut kasvatustieteen ylemmän korkeakoulututkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2019. Lisäksi Heino on suorittanut esihenkilötutkinnon Ava-Instituutissa vuonna 2010. Heino on työskennellyt palveluesihenkilönä Uudenmaan TE-toimistossa vuodesta 2024, johtaen Helsingin työllisyyspalveluissa osaamisen ja uraohjauksen aikuisten kokea-asteen tiimiä yhdessä esihenkilökollegansa kanssa. Ennen tätä Heino on työskennellyt asiantuntijana Uudenmaan TE-toimistossa.

Maija Heinonen on suorittanut yhteiskuntatieteiden ylemmän korkeakoulututkinnon Åbo Akademissa vuonna 2002. Heinonen on työskennellyt projektikoordinaattorina ja hallinnollisena esihenkilönä Uudenmaan TE-toimistossa vuodesta 2021. Hänen työtehtäviinsä on kuulunut muun muassa Helsingin työllisyyden kuntakokeilujen TE-taustaisen henkilöstön hallinnollinen esihenkilötyö, kokeilussa työskentelevien esihenkilöiden rekrytointi ja perehdytys, asiantuntijuus työllisyyden kuntakokeiluja koskevasta lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta sekä asiakassiirtoja koskevat hallintopäätökset. Ennen tätä Heinonen on työskennellyt suunnittelijan Uudenmaan TE-toimistossa.

Teemu Kairamo on suorittanut tradenomin alemman korkeakoulututkinnon Laurea-ammattikorkeakoulussa vuonna 2015. Kairamo on työskennellyt palveluesihenkilönä Helsingin kaupungin työllisyyspalveluiden neuvontapalveluissa vuodesta 2023. Tehtävässään hän on johtanut muun muassa kolmea matalan kynnyksen neuvontapalvelupistettä, ohjaamon monialaista työtä ja palvelupisteitä, työllisyyspalveluiden yleistä puhelinpalvelua, ryhmämuotoisia palveluita ja verkostoyhteistyötä ja kumppanuuksia sekä Ohjaamon että työllisyyspalveluiden näkökulmasta. Ennen tätä Kairamo on työskennellyt asiantuntijana ja suunnittelija Helsingin työllisyyspalveluissa.

Tomi Makkonen on suorittanut valtiotieteiden ylemmän korkeakoulututkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 2009. Makkonen on työskennellyt palveluesihenkilönä Uudenmaan TE-toimistossa/Helsingin työllisyyspalveluissa vuodesta 2024 ja asiantuntijana työnhaun alun ja rekrytoinnin palveluissa vuodesta 2022. Tehtävissä hänen työtehtäviinsä ovat kuuluneet esihenkilötehtävät, toiminnan tuloksellinen suunnittelu ja kehittäminen sekä ohjauksellinen asiakaspalvelu, yhteistyötahojen yhteistyö, rekrytointitapahtumiin osallistuminen ja kokonaisvaltainen asiakasprosessin hoitaminen yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti. Ennen tätä Makkonen on työskennellyt asiantuntijana Helsingin kaupungin työllisyyspalveluissa.

Mikko Rajala on suorittanut musiikin ylemmän korkeakoulututkinnon Sibelius-Akatemissa vuonna 2011. Rajala on työskennellyt palveluvastaavana Uudenmaan TE-toimistossa vuodesta 2022. Tehtävässä hän on toiminut esihenkilönä Länsi-Uudenmaan yritys- ja rekrytointipalvelussa. Ennen tätä Rajala on työskennellyt palveluvastaavan Uudenmaan TE-toimiston Helsingin yritys- ja rekrytointipalveluissa Palvelut- ja HoReCa-toimialatiimissä sekä asiantuntijana Helsingin yritys ja rekrytointipalveluissa.

Eemeli Salomäki on suorittanut tradenomin ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon LAB-ammattikorkeakoulussa vuonna 2023. Salomäki on työskennellyt aluepäällikkönä SunUra Oy:lla vuodesta 2018. Tehtävässä hänen työtehtäviinsä ovat kuuluneet muun muassa tulosvastuulliset esihenkilötehtävät, johtoryhmätyöskentely, henkilöstöhallinto, rekrytointi, myynti, laskutus, työsopimukset, työhönvalmennus, hankehallinto, hankesuunnittelu, kilpailutukset, työvoimalainsäädäntö ja työehtosopimukset. Ennen tätä Salomäki on työskennellyt yksilövalmentajana Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:ssä.

Harri Tiainen on suorittanut tradenomin alemman korkeakoulututkinnon Laurea-ammattikorkeakoulussa vuonna 2011. Tiainen on työskennellyt esihenkilönä Helsingin työllisyyspalveluissa vuodesta 2021, jossa hänen tehtäviinsä on kuulunut muun muassa toiminnan kehittäminen, tulosten ja tavoitteiden johtaminen tiimissä, sekä yhteistyö sisäisten ja ulkoisten verkostojen kanssa. Ennen tätä Tiainen on työskennellyt esimiehenä Uudenmaan TE-toimistossa.

Kaikilla ryhmähaastatteluun kutsutuilla arvioitiin olevan hyvää, keskenään erilaista johtamisosaamista monipuolisesti erilaisista organisaatioista. Ryhmähaastatteluissa hakijoita arvioitiin haettavana olevan viran substanssiin liittyvän ryhmä- ja yksilötehtävän perusteella. Rekrytointiryhmä arvioi, kuinka hyvin hakijat pystyivät tuomaan ryhmähaastattelutilanteessa esiin tuloksellista johtamisotetta, moderneja johtamisen keinoja sekä yhteistyökykyä ryhmässä. Jatkoon valitut toivat myös parhaiten esiin johtamisen näkökulmaa operatiivisen ja kehittämisnäkökulman lisäksi ja pystyivät tuomaan keskusteluun johtotehtävässä vaadittavaa strategisen tason näkemystä. Jatkoon valitut esittivät sanomansa vakuuttavimmin ja onnistuivat tekemään sen kiteytetysti ja niin, että se kutsuu ihmisiä mukaan.

Jatkoon kutsutuille hakijoille tehtiin Factors+ toimintatyylikartoitus ajalla 21.-23.11.2024 ja toiselle haastattelukierrokselle kutsuttiin Marjukka Aaltonen, Aki Ahlroth, Carola Fagernäs, Teemu Kairamo ja Harri Tiainen.

Toisen kierroksen haastattelut pidettiin 25.-29.11.2024. Toisessa haastattelussa hakijoita haastattelivat työllisyysjohtaja Annukka Sorjonen, yksikön johtaja Tuomas Järvinen sekä asiantuntijat Susanna Laakkonen 25.–28.11. ja Anne-Mari Mourukoski 29.11.

Arviointi

Työllisyyspalveluliikelaitoksen tiimipäälliköillä on merkittävä rooli uuden liikelaitoksen toiminnan alkuun saamisessa ja siihen kohdistuviin suuriin odotuksiin vastaamisessa. Kohtaantopalveluiden tiimipäällikkö vastaa henkilö- ja työnantaja-asiakkaille tarjottavien palveluiden ja toimintojen johtamisesta, kehittämisestä ja niihin liittyvästä valmistelutyöstä tiiminsä osalta. Valitun päällikön vastuulla on vastata tiimin päivittäisestä johtamisesta. Tiimipäällikön tehtävänä on varmistaa palvelutuotannon sujuvuus ja tuloksellisuus työllisyyden edistämistä koskevan lainsäädännön puitteissa ja hänen vastuullaan on työllisyyspalveluiden palvelustrategian mukaisten tavoitteiden edistäminen yli tiimirajojen sekä kaupunkiyhteisellä tasolla. Tiimipäällikkö osallistuu toiminnan suunnitteluun, seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen omalla vastuualueellaan.

Lopullinen vertailu suoritettiin viiden kärkihakijan Marjukka Aaltonen, Aki Ahlroth, Carola Fagernäs, Teemu Kairamo ja Harri Tiainen välillä.

Tehtävässä menestyminen edellyttää näyttöjä tuloksellisesta johtamisesta ja osaamista julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden sekä kotoutumiseen ohjaavasta lainsäädännöstä. Kaikki kärkihakijat toivat prosessin aikana esille kokemustaan tuloksellisesta johtamisesta ja eteenpäin katsovia ajatuksia sekä näkemyksiä työttömyyden ennalta ehkäisemisen keinoihin. Lisäksi kärkihakijat osoittivat prosessin aikana osaamistaan lainsäädännöstä, joka liittyy työvoima- ja yrityspalveluihin sekä kotoutumisen ohjaukseen. Kuitenkin kärkihakijoista Marjukka Aaltonen kykeni rekrytointiprosessin aikana tuomaan esille vakuuttavimmin ja konkreettisemmin monipuolisia näkemyksiään ja omaa osaamistaan palvelun kehittämiseksi, toimintaa vakuuttavasti visioiden ja aktiivisella tavalla uudistaen. Aaltosen aiempi työskentely työllisyyden edistämisen tehtävissä esihenkilönä ja johtamistehtävissä nähdään hyvänä osaamisen näyttönä viran hoidon kannalta.

Työssä onnistuminen edellyttää kokemusta valmentavasta henkilöstöjohtamisesta ja päälliköltä edellytetään verkostojohtamisen taitoja. Marjukka Aaltosella on vahvaa johtamiskokemusta ja hän on osoittanut olevansa ihmisorientoitunut johtaja, joka pyrkii inspiroimaan ja luomaan aktiivisesti innokkuutta muissa. Lisäksi hän on näyttäytynyt johtajana, joka ajattelee ja etsii jatkuvasti tapoja motivoida muita. Aki Ahlrothilla on vahvaa johtamiskokemusta ja hän on osoittanut uskovansa omiin kykyihinsä ottaa johdon ja ohjata toisia. Lisäksi Ahlroth on osoittanut inspiroivansa johtamistyössään ja hän toimii aktiivisesti luoden innokkuutta muissa. Carola Fagernäsillä on aiempaa kokemusta valmentavasta henkilöstöjohtamisesta, ja rekrytointiprosessin aikana hän on onnistuneesti nostanut esiin konkreettisia esimerkkejä johtamistyylistään, jonka myötä hänen tiimiläisensä ovat myös onnistuneet saavuttamaan toivotut tulokset. Teemu Kairamolla on hyvää johtamiskokemusta ja hänet nähdään helposti lähestyttävänä ja inspiroivana johtamistyyliltään. Harri Tiaisella on hyvää johtamiskokemusta ja hän on osoittanut johtamisessaan sen, että hän selviää hyvin uusista tilanteista ja hänet nähdään helposti lähestyttävänä.

Kaikilla haastatelluilla kärkihakijoilla arvioitiin olevan hyvää johtamiskokemusta sekä viranhoidon kannalta riittävää ymmärrystä ja kokemusta valmentavasta henkilöstöjohtamisesta. Kärkihakijoista Aaltonen kykeni rekrytointiprosessin aikana tuomaan esille vahvimmin innovatiivisuutta ja konkreettisia kehittämisen aihioita tiimin ja palvelujen kehittämisessä. Aaltosen arvioitu tuloksellinen johtamistapa, osoitettu halukkuus johtamistyöhön ja innovatiivinen lähestymistapa palvelun ja toiminnan kehittämiseen arvioidaan tässä suhteessa ennakoivan vahvimmin tehtävässä onnistumista.

Kohtaantopalveluiden tiimipäälliköltä edellytetään aiempaa kokemusta strategian johtamisesta sekä hyviä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja. Kaikki kärkihakijat ovat osoittaneet prosessin aikana jonkin verran osaamista strategian johtamisesta käytäntöön ja heillä on vaihdellen jonkin verran kokemusta strategian johtamisesta. Lisäksi kärkihakijoilla on haastatteluvastausten ja aiempien kokemusten kautta osoitettuja näyttöjä yhteistyö- ja neuvottelutilanteista. Aaltosen aiempi kokemus paikantuu julkisen ja yksityisen sektorin kanssa johdettuihin yhteistyötilanteisiin. Ahlrothin monipuolinen aiempi kokemus pohjautuu yksityissektorille ja hän on näyttänyt vahvasti osaamistaan muun muassa henkilöstöjohtamisen saralla. Ahlroth on esittänyt osaamistaan erilaisista yhteistyötilanteista työn tilanteiden kautta. Fagernäsillä on hyvää johtamiskokemusta valtiosektorilta ja vahvaa tuntemusta työllisuudenhoidon palveluista yhdistettynä hänen vakuuttavaan esiintymiseensä sekä hänen haastattelussaan esiintuoma asioiden ja tilanteiden moniulotteinen arviointi luovat edellytykset menestymiseen erilaisissa yhteistyö- ja neuvottelutilanteissa. Kairamon aiempi kokemus on julkissektorilta, ja hän on osoittanut haastatteluvastausten perusteella hyviä yhteistyö- sekä vuorovaikutustaitoja ja valmentavan johtamisen toimintamalleja, joita hän pystyy hyödyntämään myös neuvottelutilanteissa. Tiaisen vahva kokemus työllisyydenhoidon palveluissa on kartuttanut hänen substanssiosaamistaan, joka toimisi vahvana pohjana neuvottelutilanteissa.

Valittavalla henkilöllä tulee olla myös vahvaa viestintä- ja vuorovaikutusosaamista sekä hyvää englannin kielen taitoa sekä vakuuttava tapa tuoda ajatuksiaan esille. Kaikilla kärkihakijoilla arvioidaan olevan erinomaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot ja kyky tuoda ajatuksiaan esille vaikuttavasti, kuulijoita innostaen. Kaikkien kärkihakijoiden englannin kielen taito on hyvällä tasolla viran hoidon kannalta. Kärkihakijoista erityisesti Aaltonen kykeni tuomaan prosessin aikana vakuuttavammin esille ajatuksiaan kohtaantopalveluiden työttömyyttä ennalta ehkäisevästä toiminnasta, kumppanuuksista ja verkostojen rakentamisesta.

Hakuasiakirjoihin, haastatteluihin ja henkilöarviointiin perustuvan kokonaisarvion perusteella katsotaan, että Marjukka Aaltonen on hakijoista parhaat edellytykset hoitaa edellä kuvattuja virkaan kuuluvia tehtäviä. Hänen valintaansa puoltaa rekrytointiprosessin aikana esiin tuotu vahva näyttö kyvystä johtaa tiimipäällikkönä rakentaen motivoitunutta ja innostavaa ilmapiiriä. Hänellä on lisäksi vahva ja monipuolinen kokemustausta työllisyyden edistämisestä erilaisissa kohderyhmissä. Aaltonen tunnistaa hyvin taloudellisesti tuottavan johtamisen merkityksen. Hänellä on hyvät valmiudet viedä asioita eteenpäin muuttuvassa toimintaympäristössä tuloksellisella ja inhimillisellä otteella, joka mahdollistaa tehtävässä onnistumisen. Arvioidaan, että Aaltonen pystyy hyödyntämään hyviä ihmisjohtamisen valmiuksiaan ja innovatiivista työotetta sekä tiimin johtamisessa että yhteistyörakenteissa, ja siten vaikuttamaan positiivisesti kohtaantopalveluiden tiimin onnistumiseen.

Päätös tullut nähtäväksi 13.12.2024

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Susanna Laakkonen, asiantuntija, puhelin: 09 310 33418

susanna.m.laakkonen@hel.fi

Tuomas Järvinen, yksikön johtaja, puhelin: 09 310 35339

tuomas.jarvinen@hel.fi

Päättäjä

Annukka Sorjonen
työllisyysjohtaja

Liitteet (pdf)

1. Hakijaluettelo
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.