Nastarenkaiden käyttökielto, Lönnrotinkatu

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä uuden nastarengaskieltokokeilun käynnistämisen Lönnrotinkadulla siten, että nastarenkailla kiinteistöissä asioinnin salliva lisäkilpi poistetaan. Kokeilu alkaa syksyllä 2025 ja kestää kevääseen 2028.

Helsingin vilkasliikenteisten katujen ympäristössä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousevat erityisesti kevätaikaan ihmisten terveydelle haitalliselle tasolle. Monin paikoin, myös nastarengaskiellon kohteena olevalla Lönnrotinkadulla, uudet EU:n raja-arvot hengitettävien hiukkasten osalta ylittyvät. Hiukkaspitoisuuksien alentaminen edellyttää nastarengasosuuden huomattavaa laskua. Helsingin ilmansuojelusuunnitelmassa asetettu tavoite on vähentää nastarenkaiden osuutta 30 prosenttiin talvikauteen 2030–2031 mennessä. Nastattomien talvirenkaiden yleistymisen kannalta tehokkaimmaksi käytettävissä olevaksi toimenpiteeksi on tunnistettu vuonna 2020 voimaan tulleen tieliikennelain mahdollistamat nastarenkaiden käyttökiellot pölyn kannalta ongelmallisilla katuosuuksilla. Tehokkain keino olisi nastarengasmaksut, mutta Suomen lainsäädäntö ei mahdollista tällä hetkellä nastarenkailla ajoa koskevien maksujen keräämistä.

Pölynsidonta, katujen pesu keväisin ja viestinnälliset toimenpiteet eivät ole riittäneet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lönnrotinkadulla otettiin käyttöön nastarengaskieltokokeilu ensimmäisenä Suomessa syksyllä 2022 ja määräaikainen kokeilukausi päättyy keväällä 2025. Nykyinen kielto on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi valvoa kiinteistössä asioinnin sallineen lisäkilven takia, joten suurin osa nastarenkaita käyttävistä autoilijoista ei ole noudattanut kieltoa. Nastarenkaiden osuus on tehdyn seurannan mukaan laskenut Lönnrotinkadulla kokeilun aikana noin 45 prosenttiin, kun se lähtötilanteessa oli 70 prosenttia. Kielto ei siis ole ollut nykymuodossaan tarpeeksi tehokas alentamaan hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia Lönnrotinkadulla. Vaikutus katupölyn määrään ja ilmanlaatuun on ollut kuitenkin positiivinen.

Koko kaupungin tasolla nastarengasosuus on laskenut 70 prosentista (vuonna 2022) noin 60 prosenttiin vuonna 2024. Lönnrotinkadun kiellon osuutta muutoksessa ei voida yksilöidä, mutta on arvioitu, että kokeilu on yhdessä kaupungin aktiivisen kitkarengasviestinnän kanssa vaikuttanut kitkarenkaiden käyttöön tavoitteiden mukaisesti.

Jotta nastarengaskiellolla voitaisiin saavuttaa nykyistä suurempia vaikutuksia nastarengasosuuteen ja siten ilmanlaatuun, esitetään Lönnrotinkadun nastarengaskieltoa jatkettavaksi kokeiluna seuraavat kolme vuotta siten, että nastarenkailla kiinteistössä asioinnin sallinut lisäkilpi poistetaan. Nastarenkaiden kieltomerkki sallii ajon tonteille (myös nastarenkailla), mutta kadunvarteen nastarenkailla ei voi enää pysäköidä kiellon vaikutusalueella, kun lisäkilpi poistetaan. Tämä helpottaa kiellon valvomista huomattavasti ja tekee siitä tehokkaamman. Nastarenkaiden vähentymisen lisäksi ilmanlaatua parantavat tehokkaat kadun pölynsidonta- ja kunnossapitotoimenpiteet, kuten katujen kevätpuhdistus.

Siinä missä lisäkilven poistamisella on positiivisia vaikutuksia kitkarenkaiden yleistymiseen ja siten ilmanlaatuun, on sen haittapuolena suuremmat liikenteen siirtymät vaihtoehtoisille reiteille sekä pysäköinnin ja huoltoliikenteen vaikeutuminen kadun varrella nastarenkaallisille moottoriajoneuvoille. Vaikutusten alueen saavutettavuuteen ja alueen yritysten toimintaedellytyksiin voidaan arvioida olevan kokonaisuutena vähäiset, mutta suuremmat kuin aiemmalla nastarengaskiellolla. Vaikutusten voimakkuutta määrittelee myös yleinen kitkarengasosuuden kehittyminen kiellon aikana 2025-2028.

Kokeilun jatkokauden arvioinnissa kiinnitetään huomiota mm. kiellon noudattamiseen, valvottavuuteen, autoliikenteen määriin vaihtoehtoisilla reiteillä, pysäköinnin ja huoltoliikenteen sujuvuuteen sekä yleiseen mielipiteeseen katukohtaisen nastarengaskiellon tarkoituksenmukaisuudesta. Mahdollisia muita kohteita selvitetään jo kokeilun aikana, mikäli kiellon Lönnrotinkadulla arvioidaan tuottaneen positiivisia vaikutuksia kitkarenkaiden suosioon ja vastaavasti liikenteelliset negatiiviset vaikutukset arvioidaan kohtuullisiksi.

Kokeilun kustannusarvio on 30 000 euroa, käsittäen Lönnrotinkadun liikenne- ja rengasosuuslaskennat sekä liikennejärjestelyiden toteuttamisen kokeilun ajaksi.

Lähtökohdat

Helsingissä katujen ilmanlaatu on koetuksella erityisesti kevätaikaan, kun katupöly aiheuttaa kohonneita hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksia. Kaupunki on viimeksi vuonna 2006 laatinut selvityksen EU:n komissiolle hiukkaspitoisuuden raja-arvon ylityksestä. Aktiivisella pölynsidonnalla, katujen tehostetulla puhdistamisella ja hiekoituksen vähentämisellä vuorokausiraja-arvon ylitykset on saatu pysymään EU:n aiemman raja-arvon mukaisesti alle 35 ylityksessä per vuosi.

Vuonna 2024 EU:n neuvosto ja parlamentti hyväksyivät uudet raja-arvot PM10 pitoisuuksille ja sallituille ylityskerroille. Vuoden aikana vuorokausikeskiarvo saa olla enintään 20 µg/m3, kun aiemmin raja oli 40 µg/m3. Uusi vuosiraja-arvo ei ylity Helsingissä. Sen sijaan EU raja-arvot ovat päivittyneet myös suurimman vuorokaudessa sallitun raja-arvon ja sallittujen ylityspäivien lukumäärän osalta. Tämä raja-arvo ylittyy Helsingissä monin paikoin, myös nastarengaskiellon kohteena olevalla Lönnrotinkadulla. Vuodessa saa 2030 lähtien olla enintään 18 vuorokautta, jolloin mitattu PM10 pitoisuus ylittää 45 µg/m3. Aiemmin ylitettävä raja oli 50 µg/m3 ja ylityspäiviä sai olla 35 vuodessa. Lönnrotinkadulla uusi raja-arvo 45 µg/m3 ylittyi vuonna 2023 yhteensä 27 kertaa ja vuonna 2024 29 kertaa. Ylityspäivien lukumäärä vuodessa pitäisi saada laskettua Lönnrotinkadulla noin kymmenellä, jotta uusiin raja-arvoihin päästäisiin vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi sama ongelma raja-arvojen ylittämisestä koskee muitakin vilkasliikenteisiä katuja, kuten Teollisuuskatua ja Mannerheimintietä. Mikäli tulevat raja-arvot ylittyvät vuosina 2026–2029, tulee EU:n sääntelyn mukaan kaupungin laatia laaja etenemissuunnitelma, jolla osoitetaan keinot, joilla raja-arvot tullaan saavuttamaan. Mikäli raja-arvot ylittyvät vielä 2030 jälkeen, voidaan kaupungille määrätä 2030-luvun alussa rahallisia sanktioita.

Vilkasliikenteisten ja huonosti tuulettuvien katujen ympäristössä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet nousevat ihmisten terveydelle haitalliselle tasolle. Hiukkaspitoisuudet aiheuttavat hengitystieoireita etenkin vanhuksille, lapsille ja astmaatikoille. Lönnrotinkadun pitoisuudet ovat kadun liikennemäärään nähden korkeita kadun huonon tuulettuvuuden vuoksi. Lönnrotinkadun pitoisuudet ylittävät EU:n asettamien raja-arvojen ohella myös maailman terveysjärjestö WHO:n päivitetyt ohjearvot.

Katupölyn määrän alentaminen edellyttää nastarengasosuuden huomattavaa laskua edelleen nykyisestä noin 60 % osuudesta. Helsingin ilmansuojelusuunnitelmassa asetettu tavoite on vähentää nastarenkaiden osuutta 30 prosenttiin talvikauteen 2030–2031 mennessä. Selvityksessä Nastarenkaiden käytön rajoittaminen (liite 3) on tarkasteltu katukohtaisten nastarengasrajoitusten ja kitkarenkaiden yleistymisen vaikutuksia mm. ilmanlaatuun, meluun ja liikenneturvallisuuteen. Selvityksen perusteella nastarenkaiden käytön rajoittamisella voidaan merkittävästi vaikuttaa hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin, sillä mitattujen näytteiden perusteella keskimäärin 40–50 % katupölystä on peräisin päällysteestä, jota pääosin nastarenkaat irrottavat.

Nastattomien talvirenkaiden yleistymisen kannalta tehokkaimmaksi nykylainsäädännön mahdollistamaksi toimenpiteeksi on tunnistettu uuden tieliikennelain mukaiset nastarenkaiden käyttökiellot pölyn kannalta ongelmallisilla katuosuuksilla. Myös Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 esittää yhdeksi katupölyn vähentämisen toimenpiteeksi nastarengasrajoitusten selvittämistä tietyillä alueilla.

Muissa pohjoismaissa nastarengasrajoituksia on käytössä Norjassa ja Ruotsissa. Norjassa Oslo ja useat muut kaupungit ovat 2000 –luvun alusta rajoittaneet nastarenkaiden käyttöä lupamaksujen avulla. Ruotsin suurimmissa kaupungeissa on puolestaan otettu käyttöön katukohtaisia nastarengaskieltoja. Esimerkiksi Tukholma näkee nastarengaskiellot välttämättömänä keinona saavuttaa kansalliset ilmanlaatutavoitteet ja on asettanut kiellot kolmelle pääkadulle. Kaupunki on kuitenkin voimakkaasti ajanut Ruotsin lainsäädäntöön muutosta, joka mahdollistaisi nastarengaskieltojen korvaamisen lupamaksuun perustuvalla hinnoittelulla. Tukholmassa nastarenkaiden osuus oli ennen vuoden 2016 nastarengaskieltojen käyttöönottoa 60–70 %. Rajoituksen jälkeen nastarenkaiden osuus laski 30–40 %:iin sisääntuloväylillä ja rajoituskaduilla noin 15-20 prosenttiin. Oslossa nastarenkaiden osuus oli vuonna 2010 laskenut 14 %:iin maksujen käyttöönoton myötä.

Katukohtaisesti asetettujen nastarengaskieltojen oletetaan Tukholman kokemusten perusteella vaikuttavan yleisesti nastarenkaiden vähenemiseen, jolloin myönteiset ilmanlaatuvaikutukset heijastuvat koko katuverkolle. Lisäksi nastattomien talvirenkaiden yleistyminen vähentäisi vilkasliikenteisten katujen uudelleenpinnoituksen aiheuttamia kustannuksia ja meluhaittoja, mahdollistaen lisäksi hiljaisen asfaltin nykyistä laajemman käytön.

Kitkarenkaiden pito on saavuttanut nastarenkaiden jääpitoa viime vuosina, vaikka parhaat nastarenkaat pitävät yhä parhaita kitkarenkaita paremmin jäällä. Kitkarenkaiden lumipito on puolestaan parempi kuin nastarenkaiden. Helsingissä vaikeat jääkelit ovat kuitenkin huomattavasti muuta maata harvinaisempia, ja tiepinnan jäätymistä ehkäisee suolaukseen perustuva liukkaudentorjunta. Norjassa tutkijat ovat päätelleet, etteivät nastarengasrajoitukset ole lisänneet tieliikenteen onnettomuuksia (Vehmas & Räsänen 2013). Lisäksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden tekemän selvityksen mukaan Norjan kaupungeissa nastamaksut ja kitkarenkaiden yleistyminen ei ole lisännyt tarvetta liukkaudentorjuntaan eli suolaukseen tai hiekoitukseen. Päinvastoin kunnossapidossa on saavutettu säästöjä, kun katujen puhdistusta ja pölynsidontaa ei ole ollut tarvetta tehdä yhtä usein.

Kokeilukadun valinta

Nastarengaskiellolle soveltuvia kohteita kartoitettiin edellisessä valmisteluvaiheessa arviointimenetelmällä, jonka lähtökohtana oli toimenpiteen kohdistaminen todelliseen katupölyongelmaan. Kadun tuli olla ensisijainen pölynsidonnan kohde, jossa liikennemäärä on suuri ja kadun tuulettuvuus heikko.

Kohteiden valinnassa huomioitiin myös liikenteelliset reunaehdot, ja arvioinnin aikana kohteita karsittiin sen perusteella, että kadun liikennemäärät ja siten siirtymät vaihtoehtoisille reiteille olisivat olleet liian suuret. Kieltokadulle tuli olla myös tarpeeksi intuitiivinen ja suora vaihtoehtoinen reitti. Arvioinnin perusteella nastarengaskieltokokeilun nähtiin soveltuvan parhaiten Lönnrotinkadulle. Muista kohteista ainoa kaikki kriteerit täyttävä toinen vaihtoehto oli Kaisaniemenkatu.

Koska nastarengaskieltoon soveltuvien kohteiden määrä on hyvin rajallinen eikä tiukennetun kiellon vaikutuksista autoliikenteen siirtymiin ole saatu vielä tuloksia, ehdotetaan tiukennettua kieltoa jatkettavaksi Lönnrotinkadulla. Tiukennetun kiellon vaikutuksista on hyvä saada ensin kokemusta Lönnrotinkadulta ennen kuin arvioidaan tarkemmin sen laajentamista muihin kohteisiin. Mahdollisia muita kohteita selvitetään jo kokeilun aikana, mikäli kiellon Lönnrotinkadulla arvioidaan tuottaneen positiivisia vaikutuksia kitkarenkaiden suosioon ja vastaavasti liikenteelliset negatiiviset vaikutukset arvioidaan kohtuullisiksi.

Vaikutukset ilmanlaatuun

Lönnrotinkadulla tehtiin nastarengaskieltokokeilun aikana ilmanlaadun mittauksia sekä mallinnus kokeilun vaikutuksista ilmanlaatuun. Mittauksia tekivät HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut), Metropolia ammattikorkeakoulu ja SYKE (Suomen ympäristökeskus). Mallinnuksesta vastasi SYKE. Sekä mittausten että mallinnuksen mukaan nastarenkaiden osuus laski Lönnrotinkadulla niin vähän, ettei vaikutus näkynyt selvästi ilmanlaadussa. Vaikutus oli vähäisen positiivinen. Pölykuorman määrä laski kokeilun alkamisen myötä, mutta tuloksista ei voida vetää liian voimakkaita johtopäätöksiä, sillä ilmanlaatuun vaikuttavat nastarenkaiden osuuden ohella lukuisat muut tekijät.

Nastarenkaiden aiheuttaman kuluman lisäksi hiekoituksella on luultavasti merkittävä rooli katupölyn pitoisuuksiin Lönnrotinkadulla. Liukkautta torjutaan hiekoituksella jalkakäytävillä ja hiekoitusta tarvitaan hieman myös risteysalueilla ja suojateillä. Pölyä kulkeutuu jalkakäytäviltä ajoradoille ja sieltä liikenne nostaa katupölyä ilmaan. Lönnrotinkadulla on 1–2 ajokaistaa ja sen vuoksi jalkakäytävien rooli korostuu katupölyssä verrattuna monikaistaisiin pääkatuihin. Kadun kunnossapitoa ja kevätpuhdistusta vaikeuttaa autojen pysäköinti kadun reunassa. Tehdyn kyselyn perusteella alueen asukkaista suurin osa (30 %) kärsii vähän keväisin katupölyn aiheuttamista oireista, 21 % kärsii niistä kohtalaisesti ja 7 % erittäin paljon ja 23 % ei kärsi oireista ollenkaan. Yritysten edustajista suurin osa (35 %) ei kärsi oireista ollenkaan, 30 % vähän, 19 % kohtalaisesti, 11 % melko paljon ja 6 % erittäin paljon.

Johtopäätöksenä ilmanlaadun tutkimuksista voidaan todeta, että vaikuttavampien ilmanlaatutulosten saavuttamiseksi tarvitaan sekä voimakkaampaa nastarenkaiden vähentymistä että tehokkaita kadun pölynsidonta- ja kunnossapitotoimenpiteitä, kuten katujen kevätpuhdistusta.

Vaikutukset liikenteeseen, liikenneturvallisuuteen ja rengasvalintoihin

Lönnrotinkadun nastarengaskielto käsittää Mannerheimintien ja Hietalahdenkadun välisen osuuden (n. 900 m), josta muodostuu tienkäyttäjälle looginen katukohtainen kieltoalue. Katuosuus on yksisuuntainen keskustasta länteen, ja palvelee läpiajoa Pohjoisesplanadilta Ruoholahden suuntaan sekä ajoyhteytenä Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin. Vaihtoehtoinen läpiajoreitti Ruoholahteen kulkee ensisijaisesti Mannerheimintien ja Pohjoisen Rautatiekadun kautta, muodostaen noin 300 m ylimääräistä kiertomatkaa. Kampin ja Punavuoren kaupunginosiin suuntautuvilla matkoilla vaihtoehtoisena reittinä palvelee Bulevardi, jonka kautta ylimääräistä kiertomatkaa kertyy enimmillään 200 m.

Nastarengaskiellon käyttöönoton myötä Lönnrotinkadun autoliikenne väheni. Vuodesta 2022 autoliikenteen määrä laski 21 % vuoteen 2023 verrattuna ja 26 % vuoteen 2024 verrattuna. Lönnrotinkadulta ei ollut laskentatuloksia saatavilla vuodelta 2019, joten koronaa edeltäneeseen aikaan ei voida tehdä vertailuja. Vastaavasti autoliikenteen määrä kasvoi Bulevardilla vuodesta 2022 37 % verrattuna vuoteen 2023. Vuoteen 2019 verrattuna Bulevardin liikennemäärä oli 20 % korkeampi vuonna 2023. Vuosien 2022 ja 2024 liikennemääriä verrattaessa kasvu oli ainoastaan 8 %, mutta pienempää eroa selittää keskustan laskeneet liikennemäärät. Liikennemääriä Lönnrotinkadulla, Bulevardilla ja Pohjoisella Rautatiekadulla vuoden 2024 laskentojen aikana ovat laskeneet alueen työmaat ja varsinkin Lönnrotinkadulla Esplanadin kokeilu. Pohjoisella Rautatiekadulla liikennemäärät kasvoivat vuodesta 2022 vuoteen 2023 15 %, mutta vähenivät vuotta 2022 ja 2024 vertailtaessa 6 % johtuen pitkälti samasta keskustan laskeneista liikennemääristä ja etenkin Mannerheimintien työmaasta.

Lönnrotinkadulta Bulevardille nastarengaskiellon myötä siirtynyt autoliikenne ei ole HSL:n tietojen mukaan heikentänyt raitioliikenteen sujuvuutta. Ajoajoissa ei ole tapahtunut muutoksia kiellon käyttöönoton myötä.

Kiellon aikana tehtyjen liikennelaskentojen tulokset vastaavat hyvin aiemman nastarengaskiellon valmistelun yhteydessä tehtyä liikennemallinnusta siirtyvän autoliikenteen kohteiden osalta. Mallinnuksen mukaan kielto siirtäisi suuren osan läpiajavasta liikenteestä Bulevardille ja Pohjoiselle Rautatiekadulle. Mallinnuksessa oletettiin, että kaikki nastarengasautoilijat noudattavat kieltoa. Koska kieltoa noudatettiin huomattavasti vähemmän kuin mallinnuksessa oletettiin, olivat liikenteen siirtymät pienempiä. Lönnrotinkadulla nastarenkaiden osuus oli noin 45 % kokeilun aikana. Vuorokausiliikennemäärät olisivat mallin mukaan nousseet Bulevardilla 2 300 autolla, kun ne nyt ne kiellon myötä laskennan mukaan kasvoivat enimmillään noin 700 autolla vuorokaudessa.

Kieltoa noudatettiin heikosti, koska kiinteistöissä asioinnin myös nastarenkaallisella autolla sallinut lisäkilpi teki kiellon valvomisesta mahdotonta. Käytännössä kieltoa rikkonutta nastarenkailla Lönnrotinkadulla ajanutta autoa ei voitu sakottaa, sillä ei ollut keinoa todistaa, ettei henkilö olisi voinut asioida jossain kadun kiinteistössä. Heikosta noudattamisesta huolimatta kiellon käyttöönoton myötä kitkarenkaiden osuus kasvoi Helsingissä. Kielto on voinut yhdessä muun kitkarengasviestinnän kanssa vaikuttaa rengasvalintoihin etenkin kasvaneen näkyvyyden ja tietoisuuden kautta. Ennen kokeilua kitkojen osuus koko kaupungissa oli 30 %, kun se viime vuonna oli 40 %. Kitkojen osuutta on selvitetty sekä Tapaninvainiossa tehdyllä jatkuvalla laskennalla että kolmessa eri pysäköintilaitoksessa tehdyissä laskennoissa. Yksi halleista sijaitsi ydinkeskustassa, yksi Kalasatamassa ja yksi esikaupunkialueella. Kiellon vaikutusta kitkarenkaiden osuuden kasvamiseen ei kuitenkaan voida yksilöidä.

Nastarengaskielto ei ole lisännyt onnettomuuksia Lönnrotinkadulla. Liikenneonnettomuuksien määrä on säilynyt suunnilleen samana vuosina 2020–2021 ja 2023–2024. Myöskään Tukholmassa nastarengaskiellon ei ole havaittu kasvattavan onnettomuusmääriä kieltokadulla tai laajemmin kaupungissa. Bulevardilla onnettomuusmäärissä on ollut kasvua vuositasolla, mutta talvirengaskautena onnettomuusmäärät ovat vastaavia ennen ja jälkeen kokeilun. Monet Bulevardin kolareista olivat raitiovaunun ja bussin tai raitiovaunun ja kuorma-auton välisiä. Raitiovaunu oli mukana lähes kaikissa kolareissa. Nämä onnettomuudet ovat riippumattomia nastarengaskiellosta, sillä raskaissa ajoneuvoissa ei käytetä nastarenkaita.

Tehdyn kyselyn mukaan nykyisellä nastarengaskiellolla on ollut vähäiset vaikutukset alueen asukkaiden liikkumiseen. Suurin osa asukkaista (56 %) raportoi, ettei nykyisellä kiellolla ole ollut vaikutusta arkeen, positiivista vaikutusta raportoi 14 % ja negatiivista 23 %. Mikäli aineisto painotetaan Kampinmalmin alueen autonomistusasteella positiivisia vaikutuksia arkeen kokee 15 %, 57 % ei ole kokenut vaikutuksia, negatiivisia vaikutuksia on kokenut 14 % ja 13 % ei osannut sanoa. Ainoastaan 28 % kaikista vastaajista raportoi nyt käytössä olevan nastarengaskiellon vaikuttaneen reittivalintoihinsa.

Mikäli nastarengaskieltoa tiukennetaan, kasvavat todennäköisesti myös edellä kuvatut autoliikenteen siirtymät ja sen negatiiviset vaikutukset kaduilla, joihin autoliikennettä siirtyy. Tukholman kokemusten ja aiemman kieltokauden perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että tiukempi kielto yhdessä muun kitkarengasviestinnän kanssa kasvattaa todennäköisesti myös kitkarenkaiden osuutta laajemmin. Tämä puolestaan vähentää liikenteellisten vaikutusten voimakkuutta. Liikenteen siirtymät ovat todennäköisesti suurempia kuin nykyisen kiellon aikana, mutta huomattavasti pienempiä kuin liikennemallinnus ennusti, koska kaikkien nastarenkaita käyttävien siirtyminen muille reiteille ei ole todennäköistä. Myös Tukholmassa nastarengaskieltoa on rikkonut noin kolmannes autoilijoista, vaikka kielto on siellä Lönnrotinkadulle ehdotettavaa uutta kieltoa tiukempi.

On myös todennäköistä, että siirtyvä liikenne etsiytyy kulunutta kieltokautta enemmän Pohjoisen Rautatiekadun reitille ja Bulevardin osuus siirtymistä puolestaan hieman laskee, sillä Bulevardin sujuvuuden heiketessä autoilijat hakeutuvat sujuvammille reiteille. Bulevardilla reitin houkuttelevuutta vähentävät raitiovaunuliikenne, joka kulkee ja myös pysähtyy samalla kaistalla autoliikenteen kanssa sekä liikennevalo-ohjaamattomat suojatiet, jossa autoilijoiden tulee antaa jalankulkijoille esteetön kulku.

Kiellon tiukentaminen vaikuttaisi negatiivisesti asukkaiden mahdollisuuksiin pysäköidä nastarenkaallinen auto Lönnrotinkadun varteen, mutta tilannetta helpottaa rengastyyppien jakautuminen katukohtaisesti siten, että Lönnrotinkadulla on pysäköitynä enemmän kitkarenkaallisia autoja ja lähikaduilla vastaavasti enemmän nastarenkaallisia autoja.

Tehdyn kyselyn mukaan alueen asukkaista kadun varteen pysäköi 42 % ja loput sisäpihalle tai pysäköintihalleihin. Nastarenkaita alueen asukkaiden autoissa on 55 %, eli hieman vähemmän kuin koko kaupungin osuus 60 %. Tiukennettu kielto vaikuttaisi siis vähemmistöön alueelle pysäköivistä asukkaista, sillä kiellolla on pysäköinnin osalta ainoastaan kadun varteen pysäköiville nastarenkaita käyttäville autoilijoille. Asukkaiden näkemykset esitettyyn kiellon jatkumiseen tiukennetusti jakautuivat puolesta ja vastaan keskiarvon asteikolla 1–5 (5 positiivisin) ollessa 2,99. Positiivisesti asiaan suhtautui 41 %, neutraalisti 16 % ja negatiivisesti 42 % ja 1 % ei osannut sanoa. Mikäli aineisto painotetaan Kampinmalmin autonomistusasteella suhtautuu kiellon tiukennettuun jatkumiseen positiivisesti 51 %, 16 % neutraalisti ja negatiivisesti 30 % ja 3 % ei osaa sanoa. Painotuksella keskiarvo on 3,37, eli positiivisempi kuin ilman autonomistuksen painotusta.

Vaikutukset alueen yrityksiin

Nykyisen nastarengaskiellon vaikutukset alueen yritysten toimintaedellytyksiin ovat olleet vähäisiä. Kyselyn perusteella vain 28 % yrittäjistä raportoi kiellolla olleen vaikutusta reittivalintoihin. Suurin osa yrittäjistä (61 %) raportoi, ettei kiellolla ole ollut vaikutusta heidän arkeensa, 24 % yrityksistä on sitä mieltä, että kielto on vaikuttanut negatiivisesti arkeen ja 16 % ilmoittaa kiellon vaikuttaneen arkeen positiivisesti.

Mikäli kieltoa tiukennetaan poistamalla kiinteistössä asioinnin sallinut lisäkilpi, merkittävin vaikutus alueen yrityksiin liittyy talvisin alueen pysäköintimahdollisuuksiin sekä henkilö- ja pakettiautoilla tehtävän huoltoliikenteen järjestämiseen. Nyt ehdotettava tiukennus nastarengaskieltoon voi vähentää talvisin nastarenkaallisella autolla liikkuvien asiakkaiden halukkuutta asioida liikkeissä, kun asiointipysäköinti ei Lönnrotinkadulla ole mahdollista nastarenkaallisella autolla. Yritykset suhtautuivat kiellon jatkumiseen tiukennuksin jakautuneesti. Positiivisesti suhtautuu 42 %, neutraalisti 16 % ja negatiivisesti 42 %. 63 % yrittäjistä haluaisi mieluummin nastarengasmaksut kuin katukohtaisen kiellon.

Lönnrotinkadulla nastarengaskiellon osuudella on yhteensä noin 150 kadunvarsipysäköintipaikkaa. Lönnrotinkadun kadunvarren pysäköintipaikoista yli puolet on pysäköintikiellon piirissä arkisin kello 7–15 välillä ja lauantaisin kello 9–15 välillä, joten ne soveltuvat asiointipysäköintiin rajoitetusti iltaisin ja sunnuntaisin. Näitä pysäköintipaikkoja voi hyödyntää rajoitusaikojen ulkopuolella kuka tahansa maksuttomasti pysäköintiin, joten vapaana olevia asiointipysäköintipaikkoja on Lönnrotinkadulla joka tapauksessa rajoitetusti. Noin viidesosa Lönnrotinkadun pysäköintipaikoista mahdollistaa asiointipysäköinnin maksullisesti kello 9–21 arkisin ja kello 9–18 lauantaisin, muuten näille paikoille pysäköinti on maksutonta. Asukas- ja yrityspysäköintitunnuksella saa pysäköidä näillä paikoilla vapaasti. Alle viidesosa pysäköintipaikoista mahdollistaa samoilla maksullisilla ajoilla pysäköinnin enintään tunniksi kerrallaan, mutta myös nämä pysäköintipaikat ovat asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen piirissä ja siten niiden saatavuus asiointipysäköintiin on todellisuudessa hyvin rajallinen ja hyödynnettävissä lähinnä päivisin pysäköintipaikkojen täyttöasteen ollessa matalimmillaan. Hietalahden kauppahallin kohdalla sijaitsee noin 10 asiointipysäköintipaikkaa, jotka olisivat uuden tiukennetun kiellon myötä saavutettavissa talvisin ainoastaan kitkarenkaat valinneille autoilijoille. Koska Lönnrotinkadun kadunvarsipysäköintipaikat ovat jo lähtökohtaisesti heikosti saatavilla asiointipysäköintiin, voidaan nastarenkaallisten autojen asiointipysäköinnin vähenemisen vaikutuksen yrityksiin arvioida olevan lievä.

Tiukentuvan kiellon vaikutukset huoltoliikenteeseen ovat merkittäviä niille yrityksille, joiden tavarantoimitukset nojaavat nastarenkaallisilla paketti- ja henkilöautoilla tehtäviin tavarantoimituksiin. Kaikista alueen yrityksiin tehtävistä tavarantoimituksiin käytettävistä ajoneuvotyypeistä ja ajoneuvojen talvirengasjakaumasta ei ole dataa. Osaan yrityksistä tuodaan enemmän kuormaa raskailla ajoneuvoilla, joissa ei käytetä nastoja ja osaan taas paketti- ja henkilöautoilla, joissa nastarenkaita on todennäköisesti enemmistöllä autoista. Kiellon tiukentuessa nastarenkaallisilla ajoneuvoilla tehtävä huolto tulee jatkossa hoitaa sivukatujen puolelta. Usein kuitenkin muilla kuin raskailla ajoneuvoilla tuotava kuorma on keskimäärin kevyempää ja kuorman määrä vähäisempi. Alueen kivijalassa sijaitsevien yritysten käytössä olevista autoista 67 % on käytössä nastarenkaat ja 33 % kitkat nastarenkaiden osuuden ollessa kaupungin keskiarvoa suurempi. Muiden yritysten osalta nastarenkaiden osuus on hieman matalampi, 64 %. Yritysten käytössä olevia autoja hyödynnetään todennäköisesti paljon muihinkin käyttötarkoituksiin kuin tavaran kuljettamiseen. Mikäli Lönnrotinkadun tiukennettu nastarengaskielto päätetään toteuttaa, voidaan jatkovalmistelussa selvittää kuormauspaikkojen lisäämistä Lönnrotinkadun sivukaduille nastarenkaallisten huoltoajoneuvojen työn helpottamiseksi.

Alueen kokonaissaavutettavuuteen ja siten yritysten toimintaedellytyksiin kiellolla arvioidaan olevan kokonaisuudessaan vähäiset vaikutukset. Kielto ei vaikuta keskustan saavutettavuuteen kuin nastarenkaita käyttävien autoilijoiden osalta, ja heidänkin matka-aikoihinsa maltillisesti. Keskustan yrityksissä asioivista saapuu noin 11–15 % autolla ja ostovoiman virtauksesta autoilijat vastaavat asiointikohteen mukaan noin 8–18 %. Näin ollen kiellolla voidaan arvioida olevan vähäinen vaikutus yritysten toimintaedellytyksiin ja liikevaihtoon, joskin vaikutukset ovat hieman voimakkaampia kuin aiemmin kadulla kaikilla rengastyypeillä pysäköinnin sallineen nastarengaskiellon.

Yritysvaikutukset kohdistuvat myös kaupungin imagoon kiellon käyttöönoton myötä. Kieltämisen negatiivisia yritysvaikutuksia voidaan kuitenkin ehkäistä tehokkaalla ja oikein ajoitetulla viestinnällä, joka huomioi kiellon ympäristöterveydelliset perusteet.

Vuorovaikutus

Valmistelun aikana toteutettiin kysely alueen asukkaille ja yrityksille. Kyselyyn vastasi 471 asukasta ja 200 yritystä. Kyselyyn vastanneista 72 % oli kotitaloudessa käytettävissä yksi tai useampi auto, mikä on huomattavasti korkeampi osuus kuin Helsingissä keskimäärin (noin 50 % autollisia kotitalouksia). Tästä syystä osaa muuttujista tarkasteltiin myös Kampinmalmin alueen autonomistusastetta (37 % autollisia talouksia) hyödyntäen. Kyselyn tuloksia on avattu ylempänä liikenteellisten, yritys- ja ilmanlaatuvaikutusten yhteydessä.

Seuranta

Mikäli lautakunta ohjeistaa nastarengaskiellon jatkamista, Lönnrotinkadun nastarengaskielto ilman lisäkilpeä toteutetaan liikenteenohjaussuunnitelmalla, josta tehdään toimeenpaneva viranhaltijapäätös.

Kolmivuotisen kokeilun tavoite on selvittää tiukennetun nastarengaskiellon vaikuttavuutta kitkarenkaiden yleistymiseen ja ilmanlaatuun sekä arvioida kiellon seurauksia ja yleistä toimivuutta. Toimivuuden arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa kiellon noudattamiseen, valvottavuuteen ja yleiseen mielipiteeseen katukohtaisen nastarengaskiellon tarkoituksenmukaisuudesta.

Kokeilun aikana seurataan nasta- / kitkarengasjakauman muutoksia kokeilukadulla sekä yleisesti kaupungissa. Vaikutuksia liikennemääriin seurataan kokeilukadulla sekä kaduilla, joille liikennettä arvioidaan siirtyvän. Ilmanlaadun osalta HSY toteuttaa ilmalaatumittauksia kokeilukadulla, kun uusi kielto astuu voimaan talvikaudella 2025–2026. Nastarengaskieltoon liittyvää yleistä mielipidettä arvioidaan kyselyin sekä julkista keskustelua ja palautetta seuraten.

Kustannukset

Kokeilun kustannusarvio on 30 000 euroa, käsittäen Lönnrotinkadun liikennemäärä- ja rengasosuuslaskennat sekä liikennejärjestelyiden toteuttamisen kokeilun ajaksi. Ilmanlaadun mittauksista vastaa HSY. Muut seurantaan kuuluvat mittaukset ja raportointi suoritetaan osana liikenne- ja katusuunnittelupalvelun normaalia työtä.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1§:n 1 momentin 1 kohdan mukaan: ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.