Kouluterveydenhuollon palvelujen myyminen Helsingin eurooppalaiselle koululle lukuvuonna 2023 - 2024

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja päätti myydä kouluterveydenhuollon palveluja Helsingin eurooppalaiselle koululle kolmena päivänä viikossa lukuvuonna 2023–2024 liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisesti.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 19.6.2018 § 167 myydä kouluterveydenhuollon palveluja Helsingin eurooppalaiselle koululle kolmena päivänä viikossa lukuvuonna 2018–2019.

Samalla lautakunta päätti, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelujen myymisestä kuntalain 127 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla vähäisessä määrin päättää toimialajohtaja.

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti jatkaa sopimusta kouluterveydenhuollon palvelujen myymisestä Helsingin eurooppalaiselle koululle saman sisältöisenä lukuvuonna 2019–2020. Sen jälkeen sopimusta on jatkettu saman sisältöisenä vuosittain.

Helsingin eurooppalainen koulu on valtion ylläpitämä koulu, joka on perustettu 1.1.2008. Koulun oppilaaksi otetaan ensisijaisesti Euroopan unionin henkilöstön lapsia ja mahdollisuuksien mukaan toissijaisesti myös muita lapsia. Eurooppalaisen koulun toiminta Helsingissä on kaupungin kannalta myönteinen asia, joka vastaa tavoitteeseen vahvistaa Helsingin kansainvälistä kilpailukykyä mm. lisääntyneenä vieraskielisen koulutuksen tarjontana. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala haluaa osaltaan olla mukana tukemassa Helsingin eurooppalaisen koulun toimintaa.

Sopimusta kouluterveydenhuollon palvelujen myymisestä Helsingin eurooppalaiselle koululle on tarkoitus jatkaa edelleen saman sisältöisellä sopimuksella lukuvuonna 2022–2023. Sopimuksen mukaan kouluterveydenhuollon palvelut eurooppalaisessa koulussa toteutetaan siten, että työsopimuksen tekee työntekijä ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala, joka myy 60 prosenttia terveydenhoitajan työpanoksesta eurooppalaiselle koululle. Toimiala vastaa kaikista työsuhteen kustannuksista sekä työn johdosta ja valvonnasta. Koululle myydään nimenomaan palvelua, eikä toimiala vuokraa järjestelyssä työvoimaa.

Kuntalain 7 §:n 1 momentin mukaan kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan Uudenmaan hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on ensisijainen vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä asukkailleen sekä muille henkilöille Uudenmaan maakunnassa. Yleisen toimialansa nojalla kunnalla on oikeus ottaa itselleen muita kuin lakisääteisiä asukkaiden yhteisessä intressissä olevia tehtäviä. Kouluterveydenhuollon palvelujen myynti kuuluu kaupungin kuntalain 7 §:ssä säädettyyn toimialaan, kun palvelujen myynti ei loukkaa yhdenvertaisuutta, esimerkiksi kouluterveydenhuollon ja oppilas- ja opiskelijahuollon palvelujen järjestämistä muille helsinkiläisille opiskelijoille. Puhtaasti kaupallisen toiminnan ei katsota kuuluvan kunnan toimialaan. Kouluterveydenhuollon palvelut myydään eurooppalaiselle koululle hinnalla, joka vastaa niiden tuottamisesta ja tarjoamisesta aiheutuneita kustannuksia, joten kyse ei ole kaupallisesta toiminnasta. Ajalle 1.7.2023 – 30.6.2024 laskettuna terveydenhoitajan palkkakustannuksista 60 prosenttia on 27.600,00 euroa.

Kuntalain 126 §:n 1 momentti edellyttää, että kunnan hoitaessa lain 7 §:ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla, sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi. Poikkeuksena tästä yhtiöittämisvelvollisuudesta on lain 127 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella toiminnan vähäisyys.

Vähäisyyttä tarkasteltaessa otetaan huomioon itse toiminta suhteessa sanotun toiminnan markkinoihin eli tässä terveydenhuollon markkinoihin. Tässä voidaan tarkastella terveydenhuollon markkinoita kokonaisuutena, ei siis vain kouluterveydenhuoltoa, koska siinä ei ole sellaisia erityispiirteitä, että se muodostaisi oman erillisen kokonaisuutensa.

Kun otetaan huomioon, että toiminnallisesti ja taloudellisesti kysymys on volyymiltään verraten pienestä osuudesta, on perusteita pitää toimintaa kuntalain tarkoittamana vähäisenä toimintana siten, ettei toimintaa ole tarvetta yhtiöittää.

Sopimus ei synny tällä päätöksellä vaan vasta, kun palvelujen ostaja ja myyjä ovat molemmat allekirjoittaneet sopimuksen.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 24 luvun 1 §:n 3 momentin mukaan viranhaltijan päätöksen perusteella tehtävät sopimukset allekirjoittaa se viranhaltija, joka on päättänyt sopimukseen sitoutumisesta, tai hänen määräämänsä henkilö.