Pohjois-Pasilan Eteläisen Postipuiston asemakaavan (nro 12565) muuttaminen oikaisukehotuksen johdosta
V 5.4.2023, Pasilan Eteläisen Postipuiston asemakaavan muutos (nro 12565)
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila, Keski-Pasila) kortteleiden 17097–17102 ja katu-, puisto- ja rautatiealueiden asemakaavan muutoksen 12.3.2019 päivätyn ja 25.2.2020 muutetun piirustuksen nro 12565 mukaisena ja asemakaavaselostuksesta ilmenevin perustein (muodostuvat uudet korttelit 17135-17142).
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kaavaratkaisun keskeinen sisältö
Eteläisen Postipuiston alue koostuu asuin- ja työpaikkarakentamisesta. Kaavaratkaisu mahdollistaa asuntoja noin 3 800 asukkaalle ja toimistotilaa noin 2 000 työntekijälle. Kaava-alue on osa Pohjois-Pasilan nauhakaupunkia, joka jatkuu Metsäläntielle saakka. Alue sijaitsee Hakamäentien ja Rantaradan pohjoispuolella ja rajautuu pohjoisessa postinlajittelualueeseen, lännessä Keskuspuistoon ja idässä Ilmalan ratapihaan, jossa huolletaan junia.
Eteläinen Postipuisto on suunniteltu Helsingin yleiskaavan 2016 mukaisesti sekoittuneeksi liike- ja palvelukeskustaksi sekä asuntopainotteiseksi kantakaupunkialueeksi.
Asemakaava-alueen eteläosassa on alueen liikekeskusta. Alueen päivittäistavarakauppa sijaitsee Sähketorin laidalla, ja sen päällä on asuinrakentamista. Lähinnä asemaa sijaitsevissa rakennuksissa tulee maantasokerroksessa olla liiketiloja. Tuleva toimitilarakentaminen sijoittuu tiiviisti aseman yhteyteen ja radan varteen.
Asuinkorttelit sijoittuvat alueen keskiosaan ja Keskuspuiston reunaan. Lähes umpinaiset korttelit henkivät kantakaupunkimaisuutta. Rakennukset ovat vaihtelevan korkuisia korostaen katutilan näkymiä ja päätteitä. Asuinkortteleissa on kansipihoja, joiden alla on pysäköintiä. Kortteleissa on myös maanvaraisia pihan osia, joille voi istuttaa suuria puita.
Alueen keskellä kulkee kävelypainotteinen katu (Kustinpolku), joka ulottuu Ilmalan asemalta koko Pohjois-Pasilan nauhakaupungin halki pohjoiseen.
Kustinpolulta johtaa hoidettu puistoakseli, Eckerönpuisto, Keskuspuistoon. Puiston eteläreunalla on päiväkoti, jonka leikkipiha rajautuu puistoakseliin. Ympäröivät korkeammat korttelit reunustavat puistoa, matalaa päiväkotirakennusta sekä leikkipihaa.
Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 6923). Sen mukaan alueen katuverkko rakentuu ratapihan reunaa kulkevan alueellisen kokoojakadun eli Postiljooninkadun, asemalle ja palveluihin johtavan paikallisen kokoojakadun eli Sähkekadun ja alueen sisäosassa kiertävän Filatelistinkatu-Postisoudunkatu -tonttikatulenkin varaan. Alueella varaudutaan raitiotiehen Sähkesiltaa ja Sähkekatua pitkin Postiljooninkadulle. Alueen eteläreunalla on pyöräilyn laatukäytävä, joka johtaa etelästä Rantaradan vartta kohti Haagaa ja Pitäjänmäkeä.
Postin toimistotalo säilyy nykyisellä paikallaan. Kaavamerkintä muuttuu Y-1:stä KTY:ksi, joka sallii talon käyttötarkoituksen nykyisten postitoimintojen sijaan laajemmin kaikkeen toimistotyyppiseen käyttöön.
Asemakaava-alueen eteläosassa Sähketorin ja Ilmalan aseman kohdalla on kiinnitetty erityistä huomiota luontevien jalankulkuyhteyksien järjestämiseen asemalaiturille, samoin kuin Sähketorin ja Postiljooninkadun välille.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 14,4 ha, josta kaupunki omistaa 48 %, Posti Kiinteistöt Oy 43 % ja VR-Yhtymä Oy 9 %. Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on AK-tonttien osalta e=3,0 ja KTY-tonttien osalta e= 5,5. Asukasmäärän lisäys on noin 3 800 uutta asukasta.
Päätökset kaavaratkaisun pohjana
Helsingin yleiskaavassa 2016 alueella on merkinnät kantakaupunki C1 ja kantakaupunki C2. Alueen eteläisin kärki on merkitty liike-ja palvelukeskustaksi merkinnällä C1 ja pohjoisempi osa toiminnallisesti sekoittuneeksi kantakaupunkialueeksi. Alueelle on merkitty myös radan viertä seuraileva pyöräliikenteen nopea runkoverkko (baana) ja viheryhteystarve Ilmalan aseman suunnalta Keskuspuistoon. Helsingin maanalaisen yleiskaavan 2021 mukaan alue on suurelta osin esikaupunkien pintakallioaluetta (0-20 m). Maanalaisessa yleiskaavassa alueella ei ole tilavarauksia. Kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen mukainen.
Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista tiivistämällä kaupunkirakennetta ja huolehtimalla asuntotuotannon edellytyksistä tuottamalla lisää asuntokerrosalaa hyvien raideliikenneyhteyksien varrelle.
Alueen lähtökohdat ja nykytilanne
Alueella sijaitsee nykyisin Postin pääkonttori ja matalia varastohalleja. Alue on nykyisin pääosin asfaltti- ja sorakenttää.
Alueella sijaitsi vuosina 1949–1963 Helsingin puhtaanapitolaitoksen pääkaatopaikka ja ennen vuotta 1949 VR:n kaatopaikka. Alueen maankäytön kehittäminen asuinpainotteiseksi keskusta-alueeksi edellyttää maaperän perusteellisia puhdistustöitä.
Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 2010, joka ei ole toteutunut. Kaavan mukaan alue on toimitilarakennusten korttelialuetta KTY. Asemakaavaan on toimitilatonttien lisäksi merkitty katuja ja puisto. Postin pääkonttorin kaavamerkintä on voimassaolevassa asemakaavassa postitoimintojen korttelialuetta.
Kaavoitus on tullut vireille maanomistajien aloitteesta. Alueen suurin maanomistaja on kaupunki. Muut maanomistajat ovat Posti Kiinteistöt Oyj, VR-Yhtymä Oy. Kaupunki on myöhemmin hankkinut omistukseensa Senaattikiinteistöt Oy:n omistuksessa kaavamuutosta haettaessa olleet olevat maa-alueet. Kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijoiden kanssa.
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Asemakaavan toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia (01/2019, Alv 0 %) seuraavasti:
| Katualueet ja aukiot | 16 milj. euroa |
| Julkiset palvelut / rakennukset | 7 milj. euroa |
| Sillat ja kansirakenne yhteensä | 15–20 milj. euroa |
| Puistot sekä virkistysalueet | 2 milj. euroa |
| Kaatopaikan kunnostus | 20–25 milj. euroa |
| Yhteensä | 60–70 milj. euroa |
Katu-alueet ja aukiot sisältävät kaava-alueen katujen sekä aukioiden kustannukset. Julkiset palvelut sekä rakennukset sisältävät kaavoitettavalle alueelle toteuttavan päiväkodin kustannukset.
Sillat ja kansirakenne sisältävät Sähkekadun sillan, Sähketorin kansirakenteen, baanan pyöräilysillan sekä Ilmalan asemansillan toteuttamisen arvioidut kustannukset.
Puistot sekä virkistysalueet sisältävät kaava-alueelle toteutettavien puistojen sekä virkistysaluevyöhykkeiden kustannukset.
Väliaikaisjärjestelyt sekä raitiotien kustannukset eivät sisälly kustannusarvioon. Kustannusarvio ei myöskään sisällä Keskuspuistossa sijaitsevan hulevesiputken eikä huleveden viivytysrakenteen kustannuksia, niiden kustannukset tarkentuvat myöhemmin.
Kaupungille aiheutuu lisäksi vähäisiä kustannuksia yhdyskuntateknisen huollon johtosiirroista.
Maaperän pilaantuneisuuden kunnostuksesta johtuvat kustannukset on kaavaa laadittaessa arvioitu olevan noin 50 miljoonaa euroa. Kustannukset jakaantuvat maanomistuksen mukaisesti, jolloin kaupungin osuus maaperän kunnostuskustannuksista on yhteistyösopimuksen perusteella noin 22,1 milj. euroa.
Kaavaratkaisusta aiheutuu maanomistajille merkittävää arvonnousua, joten sen johdosta on käyty maapoliittiset neuvottelu. Kaupungin ja VR:n kesken neuvoteltu maankäyttö- ja kiinteistökaupan esisopimus on hyväksytty kaupunginhallituksessa 12.12.2022 § 864 ja sopimus on allekirjoitettu ehdollisena 7.12.2022. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kaupungin ja Posti-Kiinteistöt Oy:n välisen maankäyttö- ja kiinteistökaupan esisopimuksen 18.1.2023 § 10 ja tämä sopimus on allekirjoitettu ehdollisena 2.12.2022. Osapuolten kesken on neuvoteltu lisäksi erillinen yhteistyösopimus, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 18.1.2023. Sopimuksia koskevat päätökset ovat lainvoimaisia.
Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)
Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 19.3.–17.4.2019.
Kaavaehdotuksesta tehtiin yksi muistutus, jossa edellytettiin tutkimaan tarkemmin korttelin 17140 pysäköintilaitoksen, sen päälle sijoitettavan asuinrakennuksen sekä päivittäistavarakaupan, asumisen ja pysäköinnin toteutettavuutta sekä hallinnointia. Päivittäistavarakaupan vaatima pysäköinti esitettiin sijoitettavaksi Sähketorin tason alapuoliseen tilaan. Lisäksi tonttijakoon pyydettiin kiinnittämään huomiota vaiheistusta silmälläpitäen. Perheasuntovaatimuksesta haluttiin poikkeamismahdollisuutta mm. vuokra-asuntotuotannon osalta. Polkupyöräpaikkojen vapaammasta sijoittamisesta mm. pihakansien alle esitettiin toivomus ja huomautettiin, että julkisivujen materiaali- ja rakennevaatimuksia ei tulisi esittää liian sitovina.
Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:
- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
- Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY)
- Väylävirasto
- Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
- sosiaali- ja terveystoimiala.
Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat maaperän pilaantuneisuuteen, meluntorjuntaan, raitiotieliikenteen luonteeseen ja toteutukseen, sujuviin kävely-yhteyksiin, jätevesihuoltoon sekä Ilmalan aseman liityntä- ja saattoyhteyksiin sekä palveluasumistarpeeseen.
Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy ja Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/kaupunginmuseo.
Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen
Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saadusta muistutuksesta ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.
Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.
Kaava-alueesta on vuoden 2019 aikana teetetty hule- ja pohjavesiselvitys, jota on hyödynnetty kaavamääräyksissä ja selostuksessa.
Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.
Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianosaisten tahojen kanssa.
Tarkemmat perustelut
Kaavaratkaisun vaikutukset ja tarkemmat perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.
Kaupunkiympäristölautakunta 25.02.2020 § 98
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunta esitti kaupunginhallitukselle
- 12.3.2019 päivätyn ja 25.2.2020 muutetun asemakaavan muutosehdotuksen nro 12565 hyväksymistä. Asemakaavan muutos koskee 17. kaupunginosan (Pasila, Pohjois-Pasila, Keski-Pasila) kortteleita 17097–17102 ja katu-, puisto- ja rautatiealueita (muodostuvat uudet korttelit 17135-17142).
Lisäksi lautakunta päätti
- ettei ehdotusta aseteta uudelleen nähtäville
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Sörnäistenkatu 1, sekä internet-sivuilla: Päätöksenteko
- ilmoittaa päätöksestään ja vuorovaikutusraportista muodostuvan MRL 65 §:n mukaisen kunnan perustellun kannanoton niille kaavasta muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat arkkitehti Sakari Pulkkinen ja projektinjohtaja Harri Verkamo. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
12.03.2019 Ehdotuksen mukaan
31.10.2017 Ehdotuksen mukaan
24.10.2017 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Sakari Pulkkinen, arkkitehti, puhelin: 310 37276
Anna-Maija Sohn, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37448
Kaarina Laakso, diplomi-insinööri (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 310 37250
Harri Verkamo, projektinjohtaja (liikenne), puhelin: 310 37127
Lankiniemi Valtteri, insinööri, puhelin: 310 22467
Inka Lappalainen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 21344
Sosiaali- ja terveystoimiala 16.1.2020
Asemakaavoituspalvelu pyytää lausuntoa: Pohjois-Pasila, Eteläisen postipuiston asemakaavan muutosehdotus.
Sosiaali – ja terveystoimiala pyytää huomioimaan ikääntyneiden palveluasumisen tarpeen alueella. Tätä tarkoitusta varten tulisi varata kaavassa AKS-tontti tai tonttiryhmä jonka rakennusoikeus olisi n. 15 000 kem2. Perusteena tähän ovat ikäihmisten määrän kasvu, alueen saavutettavuus Ilmalan seisakkeen vieressä sekä keskuspuiston ulkoilualueen läheisyys.
Lisätiedot
Anne Jaakkola, arkkitehti, puhelin: 310 24504
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 3.1.2020
Asemakaavoitus Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta on pyytänyt kaupunginmuseolta lausuntoa hankkeesta Pasilan (17.ko) Eteläisen Postipuiston asemakaavan muutosehdotus. Museo tarkastelee hanketta kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta ja lausuu kantanaan seuraavaa.
Eteläisen Postinpuiston aluetta suunnitellaan Helsingin yleiskaavan mukaisesti sekoittuneeksi liike- ja palvelukeskustaksi sekä asuntopainotteiseksi kantakaupunkialueeksi.
Alue rajoittuu pohjoisessa Postin lajittelukeskukseen, lännessä Keskuspuistoon, idässä ratapihaan ja etelässä Hakamäentiehen ja Rantarataan. Alueella sijaitsee Postin 1990-luvulla rakennettu ja 2000-luvun alussa laajennettu pääkonttori, sekä Pohjolan liikenteen entinen pääkonttori.
Aiemmin alueella on sijainnut Helsingin puhtaanapitolaitoksen kaatopaikka vuosina 1949-1963 ja sitä ennen 1949 VR:n kaatopaikka. 1900-luvun alkupuolella Pohjois-Pasilan alueella oli ampumarata.
Avonainen maisema Hakamäentien, Rantaradan, ratapihan ja Keskuspuiston kainalossa tulee rakentamisen myötä voimakkaasti muuttumaan. Rakennusten rivistö tulee reunustamaan alueen ulkoreunoja. Korkeimmat asuinrakennukset ovat kaavaratkaisussa 12-kerroksisia, eteläkärjen hotelli 14-kerroksinen.
Suhteuttaen esitettyä kaavaehdotusta paikan historialliseen käyttöön ja luonteeseen, sekä alueen sijaintiin kaupunkirakenteessa, ei hankkeella ole sellaisia vaikutuksia kulttuuriympäristöön ja maisemaan, että kaupunginmuseolla olisi Eteläisen Postipuiston asemakaavan muutosehdotuksesta huomautettavaa.
Lisätiedot
Juha Vuorinen, tutkija, puhelin: 310 36940
Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 01.02.2019 § 4
Päätös
Yksikön päällikkö päätti hyväksyä asemakaavan 12565 pohjakartan kaupunginosassa 17 Pasila. Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Päätöksen perustelut
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkimittauspalvelut on valmistanut asemakaavan pohjakartan:
Asemakaavan numero: 12565
Kaupunginosa: 17 Pasila
Kartoituksen työnumero: 44/2018
Pohjakartta valmistunut: 13.12.2018
Tasokoordinaatisto: ETRS-GK25
Korkeusjärjestelmä: N2000
Pohjakartta täyttää maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 54a §:n asettamat vaatimukset.
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden asiakkuusjohtaja on päätöksellä (4§/1.6.2017) siirtänyt hallintosäännön 16 luvun 8 § 2 momentin 7 kohdan toimivallan hyväksyä kaavoja varten valmistetut pohjakartat kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden kaupungingeodeetille sekä kartat ja paikkatiedot -yksikön päällikölle.
Lisätiedot
Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 310 31911
Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883
Pelastuslautakunta 29.08.2017 § 5
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Eteläisen Postipuiston (17.ko, Pasila) asemakaavan muutosehdotuksesta:
Asemakaavassa tulee huomioida riittävä sammutusveden saanti alueella. Alueen sammutusvesijärjestelyissä tulisi tukeutua maanpäällisiin paloposteihin ja/tai vesiasemiin.
Alueen Lounaiskulmassa oleva "baana" tulisi merkitä myös pelastustiereitiksi (pp/pel). Tämä monipuolistaisi pelastustoiminnan edellytyksiä alueella.
Pelastusteiden nostopaikkojen sijoittelussa tulee huomioida puiden ja raitiolinjan ajolankojen aiheuttamat "katvealueet". Havainnekuvan perusteella voidaan olettaa, että varsinaisessa rakennussuunnittelussa saattaa tulla haasteita nostopaikkojen riittävän kattavassa sijoittelussa.
Esittelijä
Lisätiedot
Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222
Kaupunkiympäristön toimiala Maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuus Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit Maa- ja kallioperä 19.6.2017
Eteläinen Postipuisto sijaitsee Ilmalan aseman pohjoispuolella ratapihan ja Keskuspuiston välissä. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 0,16 km².
Alue sijaitsee pääasiallisesti Pasilan entisen kaatopaikan alueella. Sinne on tuotu mm. kreosootilla kyllästettyjä ratapölkkyjä, yhteiskuntajätettä ja ilmeisesti myös teollisuus ja ongelmajätettä. Vuonna 2000 alueen eteläosassa havaittiin syanidilla pilaantuneita maa-aineksia.
Alueen maanpinta on suhteellisen tasaista ja vaihtelee välillä noin +21…+27. Korkeimmillaan maanpinta on alueen eteläisimmässä osassa. Entisen kaatopaikan alueella on noin 0,5…2 m paksuinen puhdas pintamaakerros, jonka alla on jätetäyttöä noin 1…4 m ja tämän alla 0…1 m paksu, tiivistänyt turvekerros. Turvekerroksen alla on paksuimmillaan noin 9 m savikerros. Savikerroksen alapuolella on 1…4 m paksu hiekka- tai moreenikerros. Kallionpinnan taso vaihtelee välillä +4…+25, ollen korkeimmillaan etelässä ja lännessä.
Alueella on saven yläpuolella orsivesikerros sekä savikerroksen alapuolella varsinainen pohjavesikerros. Orsivesikerros on osittain nykyisessä jätetäytössä. Alueella on pohjatutkimuksia ja rakenteita tehdessä puhkaistu orsi- ja pohjavettä erottava savikerros, jolloin vedet ovat mahdollisesti päässeet sekoittumaan keskenään. Pohjavedenpinta on vaihdellut vuosina 2011 - 2017 välillä noin +19...+21.
Alueella rakennusten arvioitu perustamistapa on paaluperustus. Etelässä ja lännessä pienillä alueilla anturaperustus. Maan pilaantuneisuus tulee ottaa huomioon ja mm. alapohjat tulee toteuttaa koneellisesti tuuletettuina.
Lisätiedot
Asko Aalto, projektinjohtaja, puhelin: 310 31830
Nimistötoimikunta 05.04.2017 § 29
Nimistötoimikunta käsitteli Pohjois-Pasilassa sijaitsevan nk. Postipuiston eteläosan nimistöä ja päätti esittää alueelle seuraavia uusia nimiä:
Eckerönpolku–Eckeröstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Eckerönpuiston mukaan;
Eckerönpuisto–Eckeröparken
(puisto)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); Ahvenanmaalla Eckerön kunnan länsilaidalla Storbyssä sijaitsevan Eckerön posti- ja tullitalon mukaan, jonka ovat suunnitelleet Carl Ludvig Engel ja Charles Bassi. Posti- ja tullitalo valmistui Tukholmasta Turkuun johtaneen postitien etapiksi vuonna 1828. Puistonnimi on vahvistunut vuonna 2010 asemakaavassa 11395;
Filatelistinkatu–Filatelistgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); filatelisti = postimerkkeilijä;
Filatelistinkuja–Filatelistgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Filatelistinkadun mukaan;
Kustinpolku–Gustensstigen
(jalankulku- ja pyöräily-yhteys)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); perinteisesti postinkulkuun liittyvästä sanonnasta ja riimityksestä "Kusti polkee ja posti kulkee". Ruotsin kielessä Gusten on eräs Gustaf- tai Gustav-nimestä muodostetuista lempinimistä. Polunnimi on vahvistunut alueen pohjoisosassa vuonna 2010 asemakaavassa 11395;
Postiljooninkatu–Postiljonsgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); postiljooni (rinn. posteljooni) = vanh. postinjakaja. Kadunnimi on vahvistunut alueen pohjoisosassa vuonna 2010 asemakaavassa 11395;
Postiljooninkuja–Postiljonsgränden
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Postiljooninkadun mukaan;
Postisoudunkatu–Postroddsgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); Eckerönpuiston mukaan. Tukholman ja Turun välinen vanha postitie kulki Ahvenanmaalla Eckerön kautta 1500-luvulta aina 1900-luvun alkuun saakka. Postiruotulaiset huolehtivat postin säännöllisestä kuljetuksesta. Kadunnimi on vahvistunut alueen pohjoisosassa vuonna 2010 asemakaavassa 11395;
Sähkekatu–Telegramgatan
(katu)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); sähke = telelaitoksen ja postin sähköisesti siirtämä viesti, joka toimitetaan vastaanottajalle lomakkeelle kirjoitettuna tai puhelimitse saneltuna;
Sähkesilta–Telegrambron
(silta)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Sähkekadun mukaan;
ja
Sähketori–Telegramtorget
(aukio)
Perustelu: Ryhmänimi (posti ja postinkulku); liitynnäinen, Sähkekadun mukaan.
Sanojen selitteet on poimittu Kielitoimiston sanakirjasta.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 310 37386
Yleisten töiden lautakunta 31.01.2017 § 47
Lausunto
Yleisten töiden lautakunta antoi kaupunkisuunnitteluvirastolle seuraavan lausunnon:
Ilmalan asemanseudulle Eteläiseen Postipuistoon suunnitellaan asuntoja, toimistoja ja palveluita.
Asuinrakentamisen kerrosalatavoite on 130 000 k-m2 ja uuden toimitilan kerrosalatavoite on 40 000 k-m2. Suunnitteluperiaatteilla ohjataan muun muassa alueen eri toimintojen sijoittumista ja volyymia, katuverkon rakennetta, palveluiden sijoittumista, pysäköinnin perusratkaisuja, alueen suhdetta Keskuspuistoon sekä alueen liittymistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen.
Yleiset viheralueet tulee varata ensisijaisesti yleiseen käyttöön. Mahdollisesti alueelle tuleville yleisille palveluille tulee tehdä riittävät tilavaraukset kortteleihin. Ensisijaisesti päiväkotitoimintaan tarkoitettuja alueita ei tule esittää yleisinä alueina, koska päiväkotitoiminta rajoittaa merkittävästi yleisen alueen käyttöä ja vaatii erillisratkaisuja.
Pelastusreittien- ja paikkojen vaikutukset yleisten alueiden käyttöön tulee tutkia. Pyrkimyksenä tulee olla mahdollisimman vähäiset vaikutukset katu- ja puistoympäristöön. Myös maanalaisen infran sijoitussuunnittelussa tulee ottaa huomioon tavoitteet esimerkiksi hyvän ja miellyttävän kävely- ja muun ympäristön saavuttamiseksi.
Alueen hulevesien hallintaan liittyvä viivyttävän kosteikkorakenteen tilavarauksen tulee perustua mitoitussateen asettamiin vaatimuksiin, jotta rakenne toimii tehokkaasti. Mitoituksellisesti kosteikossa tulee varautua vähintään kerran 10 vuodessa esiintyviin rankkasateisiin. Tilavarauksessa tulee ottaa huomioon myös koneellisen kunnossapidon vaatimukset tilan ja saavutettavuuden suhteen.
Alueen muutokset vaikuttavat suuresti ympäröivien alueiden käyttöön: maankäytön muutos vaikuttaa myös ympäröivien alueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin. Jotta nämä maankäytön muutoksen epäsuorat vaikutukset ympäröiviin alueisiin voidaan selvittää, tulee koko Pohjois-Pasilan alueelle laatia julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma asemakaavatyön pohjaksi. Suunnitelmassa tulee tutkia laajemmalla vaikutusalueella Pohjois-Pasilan maankäytön muutoksen vaikutuksia Keskuspuiston sekä lähialueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin. Yleissuunnitelma avulla näitä vaikutuksia voidaan ohjata suunnitelmallisesti sekä turvata luontoarvojen ja ekosysteemipalveluiden osittainen säilyminen.
Esittelijä
Lisätiedot
Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440
Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977
Pelastuslautakunta 17.01.2017 § 5
Lausunto
Pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon Ilmalan asemanseudun Eteläisen Postipuiston asemakaavan muutoksen suunnitteluperusteista:
Pelastuslautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutoksen suunnitteluperusteista. Jatkosuunnittelussa tulee kuitenkin kiinnittää huomiota pelastustoiminnan edellytysten mahdollistamiseen (mm. pelastusajoneuvojen reitit ja sammutusveden saanti alueella). Näiltä osin suunnittelua tulee tehdä yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa.
Esittelijä
Lisätiedot
Joonatan Suosalo, vanhempi palotarkastaja, puhelin: 31030222
Liikennelaitos -liikelaitos (HKL) Infra- ja kalustoyksikkö 12.12.2016
HKL-liikennelaitos lausuu asiasta seuraavaa:
Alueelle mahdollisesti tulevan raitiotieyhteyden aiheuttamat melu- ja tärinähaitat tulee ottaa huomioon suunnittelussa. Lisäksi mahdollinen raitiotielinjaus tulee suunnitella siten, että suunnitelmilla mahdollistetaan raitiotien tehokas ja häiriötön kulku.
Lisätiedot
Simo Karjalainen, ratatöiden valvoja, puhelin: 310 36888
Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.11.2016 § 402
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti
- hyväksyä seuraavat Eteläisen Postipuiston suunnitteluperiaatteet 1–9 laadittavan asemakaavatyön pohjaksi:
- Alueelle suunnitellaan Ilmalan asemaan tukeutuvia asuntoja ja työpaikkoja.
- Keskitetään toimitiloja aseman välittömään läheisyyteen.
Edellytykset työpaikkarakentamiselle täyttyvät parhaiten aseman välittömässä läheisyydessä, toimitilavaranto suunnataan todennäköisimmän kysynnän alueille. - Suunnittelualueen saavutettavuutta parannetaan kehittämällä alueen liikenneyhteyksiä.
Alueen yhteydet ovat: Ilmalanrinne-Postiljooninkatu, Televisiokatuun liittyvä katu ja raitiotie, hyvät jalankulkuyhteydet asemalaiturille, pyöräilyn laatukäytävä eli baana. - Kustinpolku
Luodaan sellaista ympäristöä, jossa on miellyttävää kulkea jalan. Alueen keskelle tulee kävelykatu, Kustinpolku, joka yhdistää Ilmalan aseman Pohjois-Pasilan nauhakaupunkiin. Tärkeimmät toiminnot ovat Kustinpolun varrella. - Volyymi ja sijainti
Uuden asuinrakentamisen kerrosalatavoite on 130 000 k-m2 ja uuden toimitilan kerrosalatavoite on 40 000 k-m2. Tutkitaan mahdollisuutta tehokkaampaan rakentamiseen. Yleiskaavan toteuttamisohjelman yhteydessä selvitetään koko kaupungin tasolla tulevaisuuden toimitilatarve sekä toimitilojen tarkoituksenmukainen sijoittuminen kaupungissa. Toteuttamisohjelman tarkastelu saattaa aiheuttaa tarkistuksia asumisen ja toimitilojen määrien suhteeseen alueen jatkosuunnittelussa.
Asuminen painottuu Keskuspuiston laitaan ja Kustinpolun varrelle.Toimitilarakentamisen paikka on alueen eteläosassa, jossa se muodostaa vastaparin Ilmalanrinteelle. Noudatetaan AM-ohjelman mukaista hallintamuotojakaumaa. Postin pääkonttorin olemassa olevat rakennukset säilyvät alueella. Alueen kärjessä on paikka maamerkille. - Puistot
Alueen reunoilla Keskuspuisto ja ratapiha rajataan selkeästi rakentamisella. Alueen sisällä on pieni paikallinen puisto, joka palvelee päiväkotia ja toimii siirtymänä kävelykadulta (Kustinpolulta) Keskuspuistoon.
Alueen hulevesien purkureittinä toimii keskuspuistossa kulkeva Haaganpuroon laskeva uoma. Keskuspuiston maisemaan sovitetaan viivyttävä kosteikkorakenne. - Palvelut
Kaupalliset palvelut sijoittuvat reittien risteyksiin kivijalkaan. Alueelle mitoitetaan päivittäistavarakauppa (noin 2000 k-m2). Liiketilan kokonaismitoitus alueella on noin 5000 k-m2. Alueelle mitoitetaan päiväkoti Keskuspuiston tuntumaan. - Pysäköinti
Keskitetty pysäköinti osin pysäköintitaloissa ja osin pihakansien alla. Hyödynnetään massanvaihdosta syntyvää kellarikerrosta. Pysäköinnin laskentaohje asunnoille: Kun etäisyys linnuntietä lähimmälle metro- tai juna-asemalle on alle 400 metriä. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 145 k-m2. Muille alueille autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 135 k-m2. Pysäköinnin laskentaohjetta toimistoille päivitetään kaavaprosessin kuluessa vastaamaan kaupunkisuunnitteluviraston uusia ohjeita. - Kaatopaikan puhdistustyöt
Pilaantuneet maat poistetaan kokonaan useammassa osassa rakentamisen edetessä. Alueen reunalle rakennetaan pysyvä pystyeristysseinä ja vaiheittain poistettavien massanvaihtoalueiden välille tilapäiset pystyeristysseinät.
- antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin. Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laiturilla, Narinkka 2, sekä kaupunkisuunnitteluviraston internet-sivuilla: kohdassa Päätöksenteko
- että kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää suunnitteluperiaatteista tarvittavat lausunnot.
Esittelijä
Lisätiedot
Anna-Maija Sohn, arkkitehti, puhelin: 310 37448
Sakari Pulkkinen, arkkitehti, puhelin: 310 37276
Dan Mollgren, projektipäällikkö, puhelin: 310 37326
Harri Verkamo, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37127
Pekka Leivo, diplomi-insinööri, puhelin: 310 37388
Kiinteistövirasto Geotekninen osasto 18.3.2016
Kohde sijaitsee Pohjois-Pasilassa, Helsingissä, Ilmalan asemasta luoteeseen. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Alueen koko on noin 222 400 m².
Alue sijaitsee osittain Pasilan entisen kaatopaikan alueella. Sinne on tuotu mm. kreosootilla kyllästettyjä ratapölkkyjä, yhteiskuntajätettä ja ilmeisesti myös teollisuus ja ongelmajätettä. Vuonna 2000 alueen eteläosassa havaittiin syanidilla pilaantuneita maa-aineksia. Kaatopaikan arvioitu rajaus on esitetty liitteessä 1.
Alueen maanpinta vaihtelee välillä noin +20…+33. Korkeimmillaan maanpinta on etelässä Hakamäentiellä (Metsämäentien silta). Pohjoisosan päällystetty pysäköintialue on tasolla noin +21…+24. Entisen kaatopaikan alueella on noin 0,5…1,5 m paksuinen puhdas pintamaakerros, jonka alla on jätetäyttöä noin 1…3 m ja tämän alla 0…1 m paksu, tiivistänyt turvekerros. Turvekerroksen alla on paksuimmillaan noin 9 m savikerros. Savikerroksen alapuolella on 1…4 m paksu hiekka- tai moreenikerros. Kallionpinnan taso vaihtelee välillä +4…+30, ollen korkeimmillaan etelässä ja luoteessa. Alimmillaan kallionpinta on koillisessa. Maaperäkartta on esitetty liitteessä 2.
Alueella on saven yläpuolella orsivesikerros sekä savikerroksen alapuolella varsinainen pohjavesikerros. Orsivesikerros on osittain nykyisessä jätetäytössä.
Alueella on pohjatutkimuksia ja rakenteita tehdessä puhkaistu orsi- ja pohjavettä erottava savikerros, jolloin vedet ovat mahdollisesti päässeet sekoittumaan keskenään.
Orsivedessä olevien liuenneiden aineiden määrät ovat jätetäytöstä johtuen koholla. Pohjaveteen liuenneiden yhdisteiden kokonaismäärät vain hieman koholla.
Pohjavedenpinta on vaihdellut vuosina 2011 - 2016 välillä noin +19.1…+22.8.
Lisätiedot
Asko Aalto, projektinjohtaja, puhelin: 310 31830
Rakennusvirasto 2.3.2016
Kaupunkisuunnitteluvirasto pyytää rakennusviraston kannanottoa Pohjois-Pasilan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 1147-01/16 (Eteläinen Postipuisto, asemakaavan muutos) 18.3.2016 mennessä.
Muutosalue sijaitsee Hakamäentien ja rantaradan pohjoispuoleisella alueella, joka rajoittuu pohjoisessa postinlajittelukeskukseen, lännessä Keskuspuistoon ja idässä ratapihaan.
Alueelle on suunnitteilla asumista, toimistoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluita. Asuminen painottuu alueen länsiosaan, lähelle Keskuspuistoa. Uudet toimisto- ja liiketilat sijoitetaan lähelle Ilmalan asemaa. Alueen keskelle suunnitellaan puisto- ja aukiosarjaa, joka johtaa Ilmalan asemalta Keskuspuistoon. Tavoitteena on, että alue muodostaa yhdessä maaliikennekeskuksen alueelle ja myöhemmin postinlajittelukeskuksen alueelle suunniteltavien osien kanssa yhtenäisen nauhakaupungin. Alueiden läpi voisi tulevaisuudessa kulkea raitiotie.
Rakennusviraston mielestä raitiotievarauksen linjaus Hakamäentien eteläpuolelle on muuttunut paremmaksi. Tämäkin vaihtoehto edellyttää edelleen toteutuessaan kalliiden siltojen rakentamista. Rakennusviraston mielestä tulee tutkia myös ratkaisua, jossa tukeudutaan nykyiseen katuverkkoon.
Postintaipaleen nykyinen Ilmalan varikolle johtavan yksityisen sillan hallinta-, rakentamis- ja ylläpitovastuut tulee selvittää ennen asemaehdotuksen laatimista. Mahdollisille katupuukujanteille tulee määrittää ja jättää riittävät kasvualustatilavaraukset.
Mahdollisesti alueelle tuleville yleisille palveluille tulee tehdä riittävät tilavaraukset kortteleissa. Pelastusreittien- ja paikkojen vaikutukset yleisten alueiden käyttöön tulee tutkia.
Alueen muutokset vaikuttavat suuresti ympäröivien alueiden käyttöön. Sitä kautta maankäytön muutos vaikuttaa myös ympäröivien alueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin. Jotta nämä maankäytön muutoksien epäsuorat vaikutukset ympäröiviin alueisiin voidaan selvittää ja ohjata, tulee koko Pohjois-Pasilan alueelle laatia julkisten ulkotilojen yleissuunnitelma asemakaavatyön pohjaksi. Suunnitelmassa tulee tutkia laajemmalla vaikutusalueella Pohjois-Pasilan maankäytön muutoksien vaikutukset Keskuspuiston sekä lähialueiden luontoarvoihin ja ekosysteemipalveluihin, jotta näitä vaikutuksia voidaan ohjata suunnitelmallisesti. Yleissuunnitelma on laadittava yhteistyössä rakennusviraston ja liikuntaviraston kanssa.
Rakennusvirastolla ei ole tällä hetkellä muuta huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.
31.3.2014 Lausunto annettu
Lisätiedot
Petri Arponen, aluesuunnittelija, puhelin: 310 38440
Heikki Takainen, suunnitteluinsinööri, puhelin: 310 38977
Helsingin Energia -liikelaitos 7.4.2014
Alueen jatkosuunnistelussa on huomiotavat maanalaisen infran kokonaisuus ja alueen rakentuminen erilaisilla ajoitusvaihtoehdoilla, jotta operaattorit, ml. Helsingin energiaan kaukolämmitys ja kaukojäähdytys välttyvät tilapäisiltä ratkaisuilta mutta kuitenkin ilman ylisuuria etupainotteisia investointeja.
Jatkosuunnittelua onkin vietävä eteenpäin erittäin vahvan yhdessä suunnittelun hengessä kaikkien osallisten kesken.
Lisätiedot
Jouni Kivirinne, Kehityspäällikkö, puhelin: +358 9 617 2936
Päätös tullut nähtäväksi 22.03.2023
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154