Turvapaikanhakijoiden ja paperittomien henkilöiden palvelutarpeita koordinoivan työryhmän selvitys

Kaupunginhallitus merkitsee tiedoksi selvityksen paperittomiin henkilöihin liittyvistä haasteista, palvelutarpeista ja toimenpiteistä.

Kaupungin eri virastojen aloitteesta tehtiin keväällä 2017 esitys työryhmästä, joka koordinoisi turvapaikanhakijoiden ja paperittomien palvelutarpeita Helsingissä. Kaupunginjohtaja päätti työryhmän perustamisesta johtajistokäsittelyssä 3.5.2017, § 40. Työryhmän tehtävänantona oli kartoittaa turvapaikanhakijoiden ja paperittomien henkilöiden tuomia haasteita ja palvelutarpeita ja tehdä esitys kaupungin yhteisistä linjauksista niihin vastaamiseksi. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli valmistella asiassa tarvittavia ohjeita tai esityksiä yhteistyötarpeista muiden kaupunkien, järjestöjen ja valtion kanssa.

Työryhmän helmikuussa 2018 valmistuneessa selvityksessä on kuvattu paperittomille henkilöille tarjottavat palvelut Helsingissä, palvelujen järjestämiseen liittyvää lainsäädäntöä, sosiaali- ja terveystoimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan linjauksia tai linjaustarpeita sekä valtion ohjeistuksia ja politiikkaohjelmia. Selvitys tarkastelee paperittomuutta myös eurooppalaisten kaupunkien käytänteiden, turvallisuuden, pääkaupunkiseudun yhteistyön sekä vapaaehtoisen paluumuuton näkökulmasta. Työryhmän selvityksessä on arvioitu kaupunginvaltuuston 29.11.2017, § 426 hyväksymät paperittomiin henkilöihin liittyvät toimintaesitykset ja otettu ne huomioon selvityksen toimenpiteissä sekä ohjeistus- ja linjaustarpeissa.

Helsingissä on laittomasti maassa olevia, toisin sanoen paperittomia henkilöitä arviolta noin 1 000. Tämän lisäksi Euroopan unionin alueelta, Romaniasta ja Bulgariasta tulevia niin sanottuja EU-liikkuvia henkilöitä arvioidaan olevan noin 500. Paperittomien henkilöiden määrä voi kaksin- tai kolminkertaistua Helsingissä vuoden 2018 aikana. Tämä johtuu siitä, että kuluvana vuonna noin 8 500 turvapaikanhakijan turvapaikkaprosessi ja valitukset eri oikeusasteissa saadaan päätökseen. Vaikka osa kielteisen päätöksen saaneista turvapaikanhakijoista tullaan palauttamaan, tulee paperittomien henkilöiden määrän kasvuun Helsingissä varautua.

Edunvalvonnan näkökulmasta on tärkeää seurata paperittomien henkilöiden palvelujen käyttöä ja kustannuksia. Haasteena on asiakaskäyntien tilastoinnin puute ja se, että kustannuslaskenta perustuu arvioihin. Kaupungin tulee kehittää asiakastietojärjestelmiään siten, että kustannusvaikutuksia pystytään seuraamaan oikea-aikaisesti ja kustannuksista saatavat korvaukset pystytään hakemaan systemaattisesti. Paperittoman asiakkaan tunnistekeino helpottaisi seurantaa. Paperittomille henkilöille tarjottavien palvelujen kokonaiskustannus on tällä hetkellä arviolta 1,2 miljoonaa euroa. Kustannukset voivat nousta 2–4 miljoonaan euroon riippuen siitä, kuinka moni henkilö asettautuu paperittomana Helsinkiin ja ohjautuu palvelujen käyttäjäksi. Tämän lisäksi on varauduttava tulkkauskustannusten kasvuun.

Kaupungin tulee myös kehittää tiedonkeruuta rakentamalla kokonaiskuvaa paperittomien henkilöiden tilanteesta, keräämällä ilmiöstä tietoa systemaattisesti ja seuraamalla kehitystä koordinoidusti myös asuinalueilla, esimerkiksi jalkautuvan työn keinoin yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Kaupungille tulee määritellä taho, joka ottaa vastuulleen paperittomien henkilöiden tilanteen systemaattisen seurannan. Sosiaali- ja terveystoimiala on luontevin taho.

Löytääkseen kestäviä ratkaisuja tilanteeseensa tulee paperittomille henkilöille olla tarjolla riittävästi oikeudellista neuvontaa. Kun lisäresurssitarve on selvitetty, tulee kaupungin varautua suuntaamaan järjestöavustuksia oikeudelliseen neuvontaan.

Yhteistyötä päiväkeskustoimintojen ja jalkautuvan työn kanssa tulee kehittää niin, että samalla pystytään arvioimaan muun muassa yksityismajoituksissa yöpymistä ja toisaalta neuvomaan majoitusvaihtoehdoista ja turvallisuusriskeistä.

Valtiolta tarvitaan tarkennukset kiireellisen sosiaalipalvelun kestosta ja sisällöstä, toimeentulon myöntämisestä paperittomille henkilöille sekä välttämättömän hoidon määritelmästä ja kestosta. Vastaanottokeskuksiin tarvitaan valtakunnallinen paperittomien henkilöiden palveluohjausohjeistus. Myös pääkaupunkiseudulla tarvitaan yhdenmukaiset ohjeistukset ja toimintaperiaatteet palveluihin ohjaamiseen, jotta palvelun käyttö ei keskittyisi yksinomaan Helsinkiin erityisesti tilanteessa, jossa asiakkuus ei määrity kotikunnan mukaan.

Kaupunginkanslia Kaupunginjohtaja/J 03.05.2017 § 40

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Kristina Westerholm, asiantuntija, puhelin: 310 25143

Päätös tullut nähtäväksi 28.05.2018

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §