Vahingonkorvausvaatimus, autovaurio

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Vahingonkorvausvaatimuksen mukaan hakijan auto on ollut pysäköitynä Eteläinen Makasiinikatu 8:a vastapäätä sijaitsevalla asukaspysäköintipaikalla, jolloin liikennemerkki on kaatunut auton päälle rikkoen auton takalasin ja naarmuttaen autoa. Hakija on vaatimuksessaan ilmoittanut tapahtuma-ajaksi 17.11.2017 kello 11.00. Asiasta 17.11.2017 kirjatussa asiakaspalautteessa hakija on kuitenkin ilmoittanut vahingon tapahtuneen 16.11.2017 kello 22.15 ja 17.11.2017 kello 11.00 välillä. Vahingonkorvausvaatimuksessa on vaadittu kaupunkia korvaamaan vielä yksilöimättömät auton korjauskulut.

Katujen kunnossapitolain mukaan kadun kunnossapitoon luetaan myös katualueella olevien liikennemerkkien kunnossapito. Kunnossapitopiiriltä saadun selvityksen mukaan liikennemerkki on kaatunut tuntemattomasta syystä ja merkki on korjattu vahinkotapahtuman jälkeen. Kunnossapitopiirin antaman lausunnon mukaan liikennemerkkien rakenne on tarkkaan standardisoitu. Vaatimuksia asetetaan ainakin eurooppalaisissa standardeissa ja Liikenneviraston antamassa ohjeessa, joka on laadittu eurooppalaisten standardien pohjalta. Uusien merkkien asennuksissa ja kunnossapitotöissä käytetään Liikenneviraston ohjeiden mukaisia liikennemerkkiputkia, jotka kestävät hyvin ympäristön aiheuttaman tavanomaisen kuormituksen. Standardien mukainen putki ei saa kuitenkaan olla täysin katkeamaton, ettei se aiheuta hengenvaaraa esimerkiksi kolaritilanteessa. Liikenneviraston ohje antaa liikennemerkin pystytysputken käyttöiäksi 50 vuotta, mutta käytännössä kaupunkiympäristössä merkkejä uusitaan useammin niihin kaupunkiolosuhteissa kohdistuvien erityisrasitusten vuoksi. Tällaista erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.

Helsingissä on arviolta 70 000-80 000 liikennemerkkiä. Suuren lukumäärän vuoksi liikennemerkeille ei tehdä erityisiä mittauksia, eikä merkkeihin kaupunkiolosuhteissa kohdistuvan erityisrasituksen tarkka seuranta ole myöskään teknisesti mahdollista. Lähtökohtaisesti liikennemerkki korjataan silloin, kun siinä on näkyvä korjaustarve. Kunnossapitopiiri seuraa liikennemerkkien kuntoa ja uusii merkkejä aina tarvittaessa. Kunnossapitotoimenpiteitä tehdään myös saapuneiden ilmoitusten perusteella. Hakijan toimittamien valokuvien perusteella vahingon aiheuttaneen liikennemerkin putki on ollut hyväkuntoinen, eikä siinä näy minkäänlaista päällepäin näkyvää vikaa. Kyseisestä liikennemerkistä ei ole myöskään tullut kaupungille yhtäkään ilmoitusta ennen hakijan vahinkotapahtuman jälkeen tekemää ilmoitusta.

Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää toiminnan tahallisuutta tai tuottamuksellisuutta. Kaupungin käyttämät liikennemerkit ovat tiukkojen laatuvaatimusten mukaisia. Kaatuneessa liikennemerkissä ei ole asiassa saadun selvityksen perusteella ollut myöskään mitään sellaista vikaa, joka olisi vaatinut kunnossapitotoimenpiteitä. Se on kaatunut tuntemattomasta syystä. Näin ollen vahinko ei ole aiheutunut kaupungin laiminlyönnin seurauksena, eikä se olisi ollut kaupungin toimenpitein estettävissä.

Edellä esitetyin perustein kaupunki katsoo, ettei ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57