Poikkeamispäätöshakemus, Vartiokylä tontti 45196/12, Metrovarikonkuja 4, liikenneliikelaitos

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin 45196 tonttia 12 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11806 seuraavasti:

Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

Hakija

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos

Rakennuspaikka

45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin 45196 tontti 12

Hakemus

Hakija hakee lupaa varikkorakennuksen (753 k-m2) ja pysäköintialueen rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 11806 siten, että

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 26.8.2009 vahvistettu asemakaava nro 11806. Asemakaavan mukaan

Helsingin yleiskaavassa (2016) rakennuspaikka on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, jota kehitetään yhdyskuntateknisen huollon, tietoliikenteen ja liikenteen käyttöön. Alueelle saa rakentaa liikenteen hoidon ja yhdyskuntateknisen huollon kannalta tarpeellisia tiloja ja laitteita.

Nykytilanteessa tontin pohjoisosassa on asfaltoitua varasto- ja liikennealuetta. Tontin eteläosa on rakentamaton. Siellä on osin umpeen kasvanutta ruohokasvillisuuden peittämää aluetta ja nuoria lehtipuumetsiköitä.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (7.3.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot pelastuslaitokselta, Helsingin liikenneliikelaitokselta (HKL), Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY), Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helen Oy:ltä, Helsingin seudun liikenteeltä (HSL), Gasum Oy:ltä, Auris Kaasunjakelu Oy:ltä ja Suomen Kaasuenergia Oy:ltä.

Helsingin seudun liikenne (HSL) toteaa lausunnossaan (8.4.2019), että HSL kannattaa poikkeamisluvan myöntämistä. Jotta bussiliikenteen tehokas liikennöinti mm. runkolinjalla 550 voidaan taata, tulee Raide-Jokerin varikon rakentamisen myötä poistuvalle Vartiokylän bussivarikolle luoda vaihtoehtoinen sijainti.

HSL on lausunut tästä Kauppamyllyntien ympäristön kaavamuutoksesta 21.3.19. Tässä yhteydessä esitettiin huomio siitä, että tulevaisuutta ajatellen suunnittelussa kiinnitetään huomiota Itä-Helsingin bussivarikkokokonaisuuteen ja varmistetaan varikkotilojen toimivuus ja riittävyys myös jatkossa. HSL:n mielestä on tärkeää, että kuntien ja kaupallisten toimijoiden hankkeilla varmistetaan riittävä bussivarikkojen määrä seudun eri puolilla. Toimivat varikkojärjestelyt ovat tärkeä edellytys myös HSL:n joukkoliikenteen tulevia kilpailutustilanteita ajatellen.

Metrovarikonkujalle toteutettava 49 bussin varikko toimii poistuvan Vartiokylän varikon korvaajana, mutta ei kokonsa puolesta vastaa yksin näihin tulevaisuuden tarpeisiin. Varikon toteutuksessa ei tule tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka estävät mahdollisen varikon laajentamisen tulevaisuudessa.

Mikäli kaavamuutoksen voimaantuloa odotettaisiin, raitiovaunuvarikon rakentamisen alkaessa ja bussivarikon poistuessa nykyisen bussiliikenteen liikennöinti hankaloituisi merkittävästi ja sen kustannukset tulisivat kasvamaan.

Vaihtoehtoisesti Raide-Jokerin liikennöinnin aloitus tulisi viivästymään suunnitellusta, mikäli edes raitiovaunuvarikon rakentamista voida aloittaa vuonna 2019. Suunnitellun liikennöinnin aloittamisen ajankohdan edellytyksenä on se, että varikon rakentaminen aloitetaan vuonna 2019. Raide-Jokerin uusien pikaraitiovaunujen toimitus uudelle varikolle on tarkoitus aloittaa vuonna 2022. Varikon tulisi pystyä vastaanottamaan Raide-Jokerin vaunut ensimmäisestä valmistuvasta vaunusta lähtien.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Hakijalle on toimitettu saapuneet lausunnot (sähköposti 17.4.2019). Hakija ilmoittaa vastineessaan, että poikkeamishakemuksessa ehdotettu ratkaisu ei sulje pois mahdollisuutta kehittää bussivarikkotoimintaa Itä-Helsingin alueella tulevaisuudessa, tarpeen mahdollisesti kasvaessa. Nykyisen suunnitelman mukaisella sijainnilla ei ole laajentamismahdollisuuksia.

Perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska sen ei voida katsoa aiheuttavan haittaa asemakaavoitukselle, Alueella on vireillä asemakaavanmuutos (osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.2.2019), jonka tavoitteet ovat poikkeamispäätöksen mukaiset. Haettu toimenpide on myös Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen. Yleiskaavassa rakennuspaikka on osoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi, jota kehitetään yhdyskuntateknisen huollon, tietoliikenteen ja liikenteen käyttöön. Lisäksi hanke vastaa Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 tavoitteisiin, joiden mukaan liikenneinvestoinneilla huolehditaan koko liikennejärjestelmän toimivuudesta ja kestävien liikennemuotojen kulkumuoto-osuutta kasvatetaan.

Linja-autovarikon toimintojen sijoittaminen tontille poiketen asemakaavassa osoitetusta käyttötarkoituksesta KL on mahdollista hyväksyä, koska jo nykytilanteessa tontti on varikkotoimintojen vieressä. Toiminnaltaan linja-autovarikko soveltuu metrovarikon viereen hyvin. Linja-autovarikolla on autojen tankkaus ja huoltotilat sekä pysäköintialue.

Linja-autovarikon liikennevaikutukset ovat vähäiset. Liikennetuotos koostuu alueella työskentelevien ja linja-auton kuljettajien työmatkaliikenteestä, alueelle suuntautuvasta huoltoliikenteestä sekä vierailuliikenteestä. Linja-autovarikolla on 49 linja-auton pysäköintipaikkaa ja 40 henkilökunnan käytössä olevaa autopaikkaa. Lisäksi on kuusi sähköauton latauspaikkaa autoille, joita kuljettajat käyttävät ajaessaan reitin varrella olevalle pysäkille kuljettajan vaihtoon. Linja-autovarikolla työskentelevät sekä linja-autojen kuljettajat tuottavat noin 100 matkaa vuorokaudessa (saapuvat ja lähtevät yhteensä). Huoltoliikennettä varikolle tulee arviolta noin 10–30 ajoneuvoa vuorokaudessa. Linjaliikenteessä olevaa linja-autokalustoa liikkuu Varikkotien liittymässä arviolta noin 150 autoa vuorokaudessa. Linja-autovarikko aiheuttaa vähäisen määrän moottoriajoneuvoliikennettä Varikkotielle, jonka nykyinen liikennemäärä on noin 9 000 ajoneuvoa/vrk. Jotta Ratasmyllyntien pohjoisosassa sijaitsevalle pientaloalueelle ei aiheudu linja-autovarikosta liikennevaikutuksia, tulee varikon liikenne ohjata Varikkotien kautta Ratasmyllyntielle.

Linja-autovarikosta on tehty hulevesiselvitys, joka on ollut hakemuksen liitteenä. Varikon hulevedet johtuvat lopulta Mustapuron uomaan. Mustapuro on arvokas kaupunkipuro, jossa kutee taimen. Linja-autovarikon tontin halki kulkee avo-oja, joka samoin johtaa Mustapuroon. Avo-oja johdetaan tontilla putkeen ja päällystetään asfaltilla. Tontin hulevesien käsittelyssä ja johtamisessa pyritään viivyttämään sadevettä ja sulamisvesiä. Hulevesien laadusta huolehditaan mm. öljynerotuskaivoilla ja hulevettä suodattavilla rakenteilla. Varikosta ei aiheudu merkittävää vaikutusta Mustapuroon.

Varikon mahdolliset meluvaikutukset ovat asutuksen kannalta vähäiset. Tulevan linja-autovarikon ympärillä on melulta suojaavia rakennuksia ja maaston muotoja sekä selvästi äänekkäämpiä melulähteitä (metroliikenne, varikko ja Itäväylä ja muu tieliikenteen melu). Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 200 metrin päässä.

Linja-autovarikon uuden sijaintipaikan maaperä on pohjoisosassa hiekka- ja silttimaaperää ja eteläosassa savea. Varikon toiminnasta ei ole tunnistettu varsinaisesti tärinää tai runkomelua aiheuttavia toimintoja. Mahdollisen haitan riskiä lisäksi vähentää, ettei tärinälle tai runkoäänelle herkkiä kohteita ole linja-autovarikon välittömässä läheisyydessä.

Alueen maaperän laatua on tutkittu pilaantuneisuustutkimuksin (Sitowise Oy 18.4.2019). Maaperätutkimuksissa todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä olevia arseenipitoisuuksia ja yhdessä näytteessä kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä oleva kobolttipitoisuus. Selvityksen mukaan pitoisuuksista ei aiheudu kulkeutumis-, terveys- tai ekologisia riskejä, kunnostustarvetta tai maankäyttörajoitteita.

Pysäköintialueen laajentaminen ja pysäköimispaikan lehtipuiden istuttamisen kaavamääräyksestä poikkeaminen on perusteltua, koska tontin eteläosa on läpäisevää aluetta ja sinne toteutetaan hulevesien biosuodatusalue. Kokonaisuutena vihreän infran määrä on siis suurempi ja rakentamiseen kuluva maapinta-ala pienempi kuin kaavaratkaisussa. Biosuodatuksen tarve linja-autovarikolla on suurempi kuin raitiotievarikolla, koska se sijaitsee lähempänä Mustapuron päähaaraa ja siihen tulee paljon uutta asfaltoitua pintaa.

Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmassa (kaupunginhallitus 10.12.2018) painotetaan, että uusiutuva energia ja energiatehokkuus pyritään yhdistämään Helsingissä optimaalisella tavalla rakennuksissa ja alueellisesti. Eräs asemakaavoituksen keskeinen toimenpide on uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä kiinteistökohtaisen, alueellisen ja keskitetyn uusiutuvan energian tuotannon edistäminen tarkoituksenmukaisella tavalla. Tästä syystä poikkeamispäätöksessä edellytetään, että geoenergian tai muun uusiutuvan energian hyödyntämistä alueella tulee tutkia.

Poikkeamisen erityinen syy on joukkoliikenteen palvelutason säilyttäminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. 15a kohta

Rakennusvalvontataksa 2019, 8 §

Maksu

1 500 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon