Ympäristölupa, Kaarelankuja 2, Senaatti-kiinteistöt

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Senaatti-kiinteistöjen betonimurskeen hyödyntämistä maarakentamisessa koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Senaatti-kiinteistöt, PL 237, 00531 Helsinki

Y-tunnus 1503388-4

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Betonimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa on ympäristöluvan varaista toimintaa ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 1 momentin kohdan 12 b mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle 17.4.2019. Toiminnanharjoittaja anoo lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Toiminnan sijaintipaikka, ympäristö ja kaavoitustilanne

Toiminnan sijaintipaikka on Kaarelan kaupunginosan Maununnevalla tonteilla 33079/5 ja 33079/6 osoitteessa Kaarelankuja 2, 00430 Helsinki. Tonteilla toimii Helsingin Suomalais-venäläinen koulu. Välittömästi sijaintipaikan etelä- ja länsipuolella on Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän liittymä. Pohjois- ja itäpuolella alue rajautuu Maununnevan pientaloalueeseen.

Lähimmät asuintalot sijaitsevat välittömästi Kaarelankujan itäpuolella noin 15 metrin päässä koulutonteista. Viereisellä tontilla 33079/4 toimii Suomalais-venäläinen päiväkoti Kalinka.

Sijaintipaikka ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä alueen pohjavettä hyödynnetä. Pohjaveden virtaussuunta on hakemuksen mukaan alueella idästä länteen. Lähin luonnonsuojelualue on Maununneva, joka sijaitsee noin 1200 metrin päässä.

Koulun käytössä olevat tontit 33079/5 ja 33079/6 on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO). Tonttien omistaja on Senaatti-kiinteistöt. Uudisrakennushankkeen vuoksi tonteille on vireillä kaavamuutos, koska rakennusten sijoittuminen tonteilla muuttuu.

Toiminnan kuvaus

Tonteilta tullaan purkamaan vanhat, vuosina 1964 ja 1985 valmistuneet koulurakennukset ja korvaamaan ne uudisrakennuksilla. Purettavien rakennusten betonia on tarkoitus hyödyntää koulun piha-alueiden, pysäköintialueiden ja urheilukenttien maarakenteissa jakavassa ja kantavassa kerroksessa sekä yleistäytöissä. Hyödyntämisalue kattaa lähes koko tontin 33079/5 uudisrakennuksen ympärille jäävän piha-alueen. Kantavan kerroksen betonimurskeena käytetään Rakennustieto Oy:n Infra-RYL liitteen T18 luokituksen BeM II mukaista mursketta. Jakavan kerroksen betonimurskeen tulee olla luokitukseltaan BeM I – BeM II mukaista. Yleistäytöissä käytetään vähintään luokan BeM IV betonimursketta. Kantavien kerrosten paksuus on 150 mm ja jakavien kerrosten 340-700 mm.

Betonimursketta käytetään maarakenteissa yhteensä noin 16 000 tonnia. Murskekerrokset erotetaan pohjamaasta suodatinkankaalla. Murskekerroksen etäisyys pohjaveden pinnan enimmäiskorkeudesta on vähintään 1 metri. Murskekerrokset peitetään tai päällystetään alueen käyttötarkoituksen mukaisella pinnoitteella tai päällysteellä.

Vanhojen rakennusten purku tehdään lajittelevalla purkutekniikalla. Asbestipurkutyöt tehdään ennen varsinaisen purkutyön aloittamista. Haitta-ainepitoiset pintamateriaalit lajitellaan erilleen purun yhteydessä. Hyödynnettävä betoni murskataan ja välivarastoidaan tontilla 33079/6. Murskauksesta tehdään erillinen ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen ilmoitus (meluilmoitus).

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Betonimurskeen käyttö maarakentamisessa ei lisää itse rakentamisen ympäristövaikutuksia. Murskatun betonin sijoittaminen purkukohteen läheisyyteen vähentää purkujätteen kuljettamisesta aiheutuvia päästöjä sekä neitseellisen maarakentamisaineksen tarvetta kohteessa.

Betonimurskeen hyödyntämiskelpoisuus selvitetään valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017 mukaisin haitta-ainemäärityksin ja hyödynnettävän murskeen tulee alittaa em. asetuksessa kenttärakenteissa käytettävälle murskeelle annetut haitta-aineiden raja-arvot sen mukaisesti, peitetäänkö vai päällystetäänkö mursketta sisältävä rakenne. Tällöin murskeen käytöstä ei aiheudu merkittävästi päästöjä maaperään tai pohjaveteen.

Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy

Betonimurskekerroksen läpi suotautuva vesi saattaa muuttua emäksiseksi. Betonimursketta sisältävät rakennekerrokset sijoitetaan vähintään metrin verran pohjaveden pinnan enimmäistason yläpuolelle ja rakenteet peitetään tai päällystetään muulla materiaalilla, jolloin betonin kanssa kosketuksiin joutuva vesimäärä on vähäinen. Suunnitelman mukaan asfaltilla päällystettävillä alueilla päällystekerroksen paksuus on 50 mm ja laatoitettavilla alueilla laatta- ja tasaushiekkakerroksen paksuus on yhteensä 100 mm. Leikkialueiden pinnoitemateriaalit ja niiden paksuudet toteutetaan valmistajan ohjeiden mukaan.

Purkutyöstä ja betonin murskauksesta aiheutuvaa pölyämistä ehkäistään suojaamalla välivarastointikasat sekä tarvittaessa kostuttamalla betonia purku- ja murskausvaiheissa.

Betonin murskauksesta laaditaan erillinen meluilmoitus, jossa selvitetään ratkaisut murskaustoiminnan aiheuttamien meluhaittojen vähentämiseksi.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Betonimurskeen laadunvalvonta toteutetaan, kuten valtioneuvoston asetuksessa 843/2017 määrätään, kenttärakenteissa käytettävän betonimurskeen osalta. Hyödynnettävän betonimurskeen määrä, laatu ja sijoituspaikat dokumentoidaan. Hyödyntämisen päätyttyä laaditaan em. asetuksessa määritelty loppuraportti toteutuneesta jätteen hyödyntämisestä.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Hakemuksessa ei ole esitetty mitään poikkeuksellisia tilanteita, joihin olisi syytä varautua.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Betonimurskeen hyödyntäminen purkukohteeseen sijoitettavan uudisrakennuskohteen täytöissä tukee kiertotalousperiaatetta ja pienentää rakentamisen päästöjä sekä muiden materiaalien tarvetta.

Toiminnan energiatehokkuutta ei ole tarpeen arvioida, koska kyseessä on kertaluonteinen jätteen sijoittaminen maaperään.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja verkkosivuilla 29.4. – 28.5.2019 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja Kaarela-seura ry:lle.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö on tehnyt tarkastuksen toiminnan sijaintipaikalla 24.5.2019.

Hakemusta koskevat muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia eikä mielipiteitä.

Lausunnot

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveys-yksikön päällikkö, jolle kunnan terveydensuojeluviranomaiselle kuuluvien lausuntojen antaminen on delegoitu (kaupunkiympäristölautakunta 18.5.2018, 103 §), toteaa, että ympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikön kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston päätettäväksi valmistelemassa asiassa on terveydensuojeluun liittyvät näkökohdat otettu riittävästi huomioon eikä erillisen lausunnon antamista ole pidettävä tarpeellisena.

Ympäristölupahakemuksesta ei ole pyydetty muita lausuntoja.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää myöntää Senaatti-kiinteistöille ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan betonimurskeen hyödyntämiselle maarakentamisessa osoitteessa Kaarelankuja 2 00430 Helsinki hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

Toiminta:

1. Kohteen maarakentamisessa saa hyödyntää enintään 16 000 tonnia purettavan Suomalais-venäläisen koulun rakenteista valmistettavaa betonimursketta (17 01 01). Mursketta ei saa käyttää uudisrakennusten alapuolisissa täytöissä. (YSL 52 ja 58 §)

2. Toiminnanharjoittajan tulee nimetä betonimurskeen hyödyntämisestä vastuussa oleva henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa ympäristönsuojeluyksikölle. (YSL 52 §, JäteL 141 §)

3. Betonimurskeen maarakentamisessa hyödyntämisen aloittamisesta tulee ilmoittaa ympäristönsuojeluyksikölle vähintään viikkoa ennen töiden aloittamista. (YSL 52 §, JäteL 122 §)

Ympäristöhaittojen ehkäiseminen:

4. Hyödynnettävän betonimurskeen haitallisten aineiden pitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 843/2017 liitteessä 2 kenttärakenteissa käytettävälle betonimurskeelle annettuja raja-arvoja sen mukaisesti, pinnoitetaanko vai peitetäänkö rakenne. Betonimurskeen laadunhallinta tulee toteuttaa valtioneuvoston asetuksen 843/2017 liitteessä 3 kuvatun mukaisesti. (YSL 52 §, VNA 843/2017)

5. Murskekerrosten tulee olla paksuudeltaan alle 1,5 metriä ja niiden etäisyyden pohjaveden pinnan enimmäistasosta tulee olla vähintään 1 metri. Murskekerrokset tulee peittää puhtaalla maa-aineksella tai kestopäällysteellä. Alueilla, joita ei ole päällystetty asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla materiaalilla, tulee murskekerrosten päällä olla vähintään 10 senttimetrin paksuinen kerros pilaantumatonta luonnon maa-tai kiviainesta. (YSL 52 §, VNA 843/2017)

6. Betonimurskeen hyödyntämisestä aiheutuvien pölyhaittojen ehkäisemiseksi mursketta on tarvittaessa kasteltava tai peitettävä kasat. (YSL 52 §)

Muut määräykset:

7. Hyödynnettävän betonin murskauksesta hyödyntämispaikalla tulee tehdä ympäristönsuojelulain 118 §:n mukainen ilmoitus ympäristönsuojeluyksikön päällikölle vähintään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. (YSL 52, 118 §)

8. Toiminnanharjoittajan tulee kolmen kuukauden kuluessa betonimurskeen hyödyntämisen päättymisestä toimittaa ympäristönsuojeluyksikölle selvitys lopullisesta maarakenteisiin sijoitetun betonin määrästä ja sijoituspaikoista sekä dokumentit hyödynnetyn betonin laadunhallintaan liittyvästä näytteiden analysoinnista. (YSL 52 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Senaatti-kiinteistöjen betonimurskeen hyödyntäminen maarakentamisessa lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus.

Lupamääräysten perustelut

1. Lupa on tarpeen rajoittaa koskemaan vain betonimurskeen hyödyntämistä sekä asettaa enimmäismäärä hyödynnettävälle murskeelle hallitun hyödyntämisen varmistamiseksi.

2. Yhteyshenkilön tiedot ovat tarpeen valvontaa varten.

3. Tieto hyödyntämisen aloittamisesta on tarpeen valvontaa varten.

4. Hyödyntämisen edellytyksenä on, että betonimurske on riittävän puhdasta, jotta sitä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.

5. Murskekerroksen paksuutta, sijaintia ja peittämistä koskevat ohjeet ovat tarpeen betonikerroksen kanssa kosketuksiin joutuvan veden määrän minimoimiseksi.

6. Määräyksen tarkoituksena on vähentää betonimurskeen käsittelystä aiheutuvia pölyhaittoja erityisesti kuivina aikoina.

7. Lupahakemuksessa ei ole selvitetty tarkemmin betonin murskaukseen liittyviä asioita, joten meluilmoituksen tekeminen on tarpeen murskaustoiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen hallitsemiseksi.

8. Loppuraportointi on tarpeen, koska lupahakemuksessa esitetty murskeen hyödyntämissuunnitelma on arvio, joka saattaa poiketa lopullisesta toteutuksesta.

Vakuus

Jätteenkäsittelytoiminnalta vaadittavan vakuuden asettamista ei ole edellytetty, koska kyseessä on kertaluonteinen jätteen sijoittaminen maaperään eikä vakuudella katettavia kustannuksia sen vuoksi ole toimintaa lopetettaessa. (YSL 59 §)

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa toistaiseksi.

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Lupapäätöksen muuttamisen ja peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Päätöksen täytäntöönpano

Päätös annetaan julkipanon jälkeen.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että päätöksen mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Toiminta on vahvistetun asemakaavan mukaista, joten alueen infrastruktuurin rakentaminen on luvallista ilman ympäristölupaa. Betonin hyödyntämisen osalta alue voidaan tarvittaessa saattaa ennalleen poistamalla maaperään sijoitetut massat alueelta, koska betonimursketta sijoitetaan ainoastaan piha- ja kenttäalueiden maaperään eikä rakennusten alle. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei edellytä vakuuden asettamista ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle, koska kyseessä on valtion laitos. (YSL 199 §)

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5, 6 - 8, 9, 16, 17, 27, 34, 43, 44, 48, 49, 52, 58, 59, 70, 83 - 85, 87, 89, 93, 116, 170, 172, 190, 198, 199 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 11 ja 13 - 15 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 122 ja 141 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston 24.11.2017 (88 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 4 410,00 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksesta.

Lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti 28.6.2019 Helsingin kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Pohjoisesplanadi 11 - 13.

Päätös annetaan julkipanon jälkeen 1.7.2019, jolloin sen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon. Päätös julkaistaan internetissä. Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.