Poikkeamispäätöshakemus, kiinteistö 91-29-9903-2, Eliel Saarisen tie 27, Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga) kiinteistöä nro 91-29-9903-2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12392 siten, että asemakaavassa osoitetulle puistoalueelle (VP) sijoitetaan Raide-Jokerin pikaraitiotien sähkönsyöttöasema.

Hakija

Helsingin kaupunki / Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu

Rakennuspaikka

29. kaupunginosan (Haaga) kiinteistö nro 91-29-9903-2

Hakemus

Hakija hakee lupaa Raide-Jokerin pikaraitiotien sähkönsyöttöaseman rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12392 siten, että sähkönsyöttöasema rakennetaan puistoalueelle (VP).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Raide-Jokerin pikaraitiotie edellyttää toimiakseen Helsingin alueelle yhdeksän sähkönsyöttöaseman toteuttamista.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 17.3.2017 voimaantullut asemakaava nro 12392. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on puistoa (VP). Asemakaavan laatimisen yhteydessä sähkönsyöttöasema suunniteltiin sijoitettavaksi pikaraitiotien tunnelin viherkatolle. Viherkattoa ei tulla toteuttamaan tässä vaiheessa, joten sähkönsyöttöasemalle on etsitty uusi sijainti puistoalueelta.

Rakenteilla oleva pikaraitiotie tarvitsee toimiakseen yhdeksän sähkönsyöttöasemaa pikaraitiotieradan varteen tietyin välimatkoin. Raide-Jokerin kehitysvaiheen aikana Raide-Jokeri-allianssi on yhteistyössä kaupungin kanssa selvittänyt sähkönsyöttöasemille parhaiten soveltuvat sijaintipaikat. Sähkönsyöttöasemarakennus sijoittuu pienen puistoalueen keskelle. Nykyisiä puita säilyy alueen koillispäässä. Lounaisreunan pyörätien kautta on huoltoajoyhteys sähkönsyöttöasemalle, jonka pitkälle ovisivulle on varattu tila pakettiautolle. Puiston halki kulkevan pyörätien valaisinpylväs siirretään samalle kohdalle raitin lounaislaidalle.

Helsingin yleiskaavassa (2016) rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi A3. Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön.

Nykytilanteessa rakennuspaikka on puistoa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (2.7.2019). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia saatiin 2 kpl. Muistuttajan mielestä sähkönsyöttöasema sekä sen takana oleva, nykytilanteessa metsittynyt puistikko ovat otollisia aiheuttamaan ilkivalta- ja graffitiongelmia sekä lisäämään paikalla jo nykytilanteessa ilmenevää huumerikollisuutta. Muistuttaja esittää, että haittavaikutusten ehkäisemiseksi sähkönsyöttöasema tulee suunnitella ympäristöltään avoimeksi, ja että rakennus tulee valaista hyvin joka puolelta. Lisäksi muistuttaja edellyttää, että Asunto Oy Orapihlajatie 4:n tontilla sijaitsevat kahdeksan maalämpöporausreikää huomioidaan suunnittelussa.

Hakijalle on toimitettu saapuneet muistutukset ja lausunnot (sähköposti 13.8.2019 ja 16.8.2019). Vastineessaan hakija ilmoittaa, että Huopalahdessa esitetty sijainti pienellä puistoalueella on käytännössä ainoa toimiva paikka sähkönsyöttöasemalle. Raide-Jokerin pikaraitiotien kaikki sähkönsyöttöasemat ovat arkkitehtuuriltaan samanlaisia. Julkisivut ovat ruosteenruskeat ja ne käsitellään graffitinsuoja-aineella, mikä tekee mahdollisten graffitien poistamisen helpommaksi. Rakennettaessa nykyinen puusto kaadetaan rakennuksen kohdalta ja muutaman metrin etäisyydeltä sen seinälinjoista. Uusia puita tai pensaita ei olla istuttamassa, vaan rakennusten seinustat joka puolelta jäävät avoimiksi. Viereisen tontin maalämpökaivot huomioidaan suunnittelussa ja rakentamisessa. Sähkönsyöttöaseman suunnitelmien mukaan rakentamisessa ei ole tiedossa työvaiheita, jotka voisivat vaurioittaa maalämpökaivoja. Jos maalämpökaivot vaurioituvat sähkönsyöttöaseman rakentamisen takia, on toteuttaja velvollinen korvaamaan vauriot.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pelastuslaitokselta, Helsingin kaupungin liikennelaitokselta, Helen Sähköverkko Oy:ltä, Helen Oy:ltä sekä Helsingin seudun liikenteeltä (HSL).

Helen Sähköverkko Oy toteaa lausunnossaan (5.8.2019), että sähkönsyöttöaseman rakennusalueen läheisyydessä puistoalueella on Helen Sähköverkon käytössä olevia kaapelirakenteita. Etäisyys tulevasta rakennuksesta kaapelirakenteisiin on noin 2,5 metriä. Syöttöasema liitetään 20 kV jakeluverkkoon nykyisestä pyörätien reunassa olevasta kaapelista.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Toimenpide voidaan toteuttaa, koska sähkönsyöttöaseman rakentamisella ei ole merkittävää kaupunkikuvallista vaikutusta ja se edistää Raide-Jokerin toteuttamista.

Poikkeamisen erityisiä syitä ovat liikenneolojen parantaminen ja teknisen huollon verkoston tarpeet.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2019, 8 §

Maksu

1 000 euroa

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Kuulutusteksti kirjaamoon