Asunnon terveyshaitta, Helsingin Eurooppalaisen koulun aiheuttama meluhaitta

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti hylätä asukas ********** oikaisuvaatimuksen kaupunkiympäristön toimialan palvelut- ja luvat –palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikön päällikön 16.8.2019 § 30 tekemästä päätöksestä.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös

Oikaisuvaatimus kohdistuu ympäristöterveysyksikön päällikön 16.8.2019, § 30 tekemään päätökseen. Päätöksen mukaan ympäristöpalveluiden tekemän asunnontarkastuksen ja melumittauksen perusteella asunnossa osoitteessa ********** ei ole todettu terveydensuojelulain (763/1994) 1 §:n ja 26 §:n mukaista terveyshaittaa eikä siten lisätutkimuksille tai terveydensuojelulain 27 §:n tai 51 §:n mukaisen määräyksen antamiselle ole perusteita. Ympäristöterveysyksikön päällikkö katsoi, että asian käsittelyn jatkamiselle ympäristöpalveluissa ja määräyksen tai kiellon antamiselle ei ole siten perusteita.

Oikaisuvaatimus

Asukas on säädetyssä ajassa 29.8.2019 tehnyt oikaisuvaatimuksen ympäristöterveysyksikön päällikön 16.8.2019 § 30 tekemästä päätöksestä. Oikaisuvaatimuksen tekijä ilmaisee tyytymättömyytensä päätökseen ja pyytää asian käsittelyä kaupunkiympäristölautakunnassa. Oikaisuvaatimuksen tekijä tarkoittanee kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostoa.

Oikaisuvaatimuksen tekijä perustelee pyyntöään sillä, että useampi viranomainen on käsitellyt asiaa, mutta kokonaisuus ei ole tullut huomioiduksi. Lyhytkestoinen (30 min) melumittaus asunnossa viikon hiljaisimpana hetkenä (klo 12.00-12.30) ei anna lainkaan kokonaiskuvaa melusta. Tehty 30 minuutin mittainen melumittaus suhteuttaa sen klo 7-22 ajanjaksoon koko viikon ajalle. Tämä ei anna rehellistä kuvaa tilanteesta. Lisäksi piha-alueen melumittausta ei tehty ollenkaan. Kyse on nimenomaan koulun sijainnista nykyisessä ympäristössä, jossa on asuinrakennuksia välittömässä läheisyydessä, mistä aiheutuu merkittävää haittaa naapurustolle.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että ainoa toimiva ratkaisu on koulun siirtäminen sille paremmin soveltuvampaan paikkaan ja pyytää toimenpiteitä tämän suhteen.

Kuuleminen

Ympäristöpalvelut ovat varanneet asianosaisille, Helsingin eurooppalaiselle koululle ja Senaatti-kiinteistöille tilaisuuden lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun 10.9.2019 päivätyllä kirjeellä. Asianosaiset eivät antaneet vastineita.

Päätöksen perustelut

Terveydensuojelulain (763/1994) 56 §:n mukaan kunnan viranhaltijan päätöksestä oikaisuvaatimus tehdään kunnan terveydensuojeluviranomaiselle ja se on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 2 luvun 10 §:n mukaan Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toimii, ellei toisin ole määrätty kunnan terveydensuojeluviranomaisena.

Terveydensuojelulain tarkoituksena on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja edistäminen sekä ennalta ehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa (terveydensuojelu).

Terveydensuojelulain 26 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 27 §:n mukaan, jos asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyy melua, tärinää, hajua, valoa, mikrobeja, pölyä, savua, liiallista lämpöä tai kylmyyttä taikka kosteutta, säteilyä tai muuta niihin verrattavaa siten, että siitä voi aiheutua terveyshaittaa asunnossa tai muussa tilassa oleskelevalle, toimenpiteisiin haitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä viipymättä. Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa sen, jonka vastuulla haitta on, ryhtymään viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan ja siihen johtaneiden tekijöiden selvittämiseksi, poistamiseksi tai rajoittamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. asumisterveysasetuksen 4 §:n mukaan mittaus ja näytteenotto tulee tehdä ensisijaisesti asunnon tai muun oleskelutilan tavanomaista käyttöä vastaavissa oloissa. Terveyshaittaa selvitettäessä on mittauksessa ja näytteenotossa käytettävä standardoituja menetelmiä tai vastaavia muita luotettavia menetelmiä. Mittaus- ja näytteenottolaitteiden pitää olla valmistajan ohjeiden mukaisesti kalibroituja.

Mittaus- ja analyysituloksia sisältävässä lausunnossa on aina ilmoitettava käytetty mittaus-, näytteenotto- ja analysointimenetelmä sekä määritysraja ja tulosten tulkinnassa noudatetut periaatteet.

Toimenpiderajan ylittymistä arvioitaessa on tehtävä mittaus- tai näytteenottotapahtumaa ja jatkoanalyysiä koskeva epävarmuustarkastelu. Toimenpideraja ylittyy, jos tässä asetuksessa tarkoitettujen altisteiden numeeriset arvot ylittyvät mittausepävarmuus huomioon ottaen.

Asumisterveysasetusta sovelletaan terveydensuojelulain nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 §:ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä. Asetuksen soveltamisalaan ei kuulu piha-alueet. Altisteen toimenpiderajaa käytetään terveydensuojeluvalvonnassa kynnysarvona sille, milloin melu saattaa aiheuttaa terveyshaittaa ja milloin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi on ryhdyttävä toimenpiteisiin. Haittojen esiintymisen todennäköisyys on sitä suurempi, mitä enemmän ja useammin toistuvaa toimenpiderajojen ylittyminen on. Lisämittauksia ja selvityksiä tehdään usein tilanteissa, joissa tulokset ovat lähellä toimenpiderajoja tai taustamelu on ollut niin voimakasta, että tutkittavan melun voimakkuutta ei voida mitata luotettavasti.

Sovellettaessa toimenpiderajoja terveyshaitan arviointiin ja päätettäessä mahdollisista haitan poistamis- tai vähentämisvelvoitteista on otettava huomioon ns. asumisterveysasetuksen 3 §:n yleiset periaatteet, mikä tarkoittaa, että otetaan huomioon altistumisen todennäköisyys, toistuvuus ja kesto, mahdollisuudet välttyä altistumiselta tai poistaa haitta sekä poistamisesta aiheutuvat olosuhteet ja muut vastaavat tekijät. Viranomainen voi siten katsoa asunnossa tai muussa oleskelutilassa esiintyvän terveyshaittaa, vaikka mikään toimenpideraja ei ylittyisi, jos kokonaisarvioinnin perusteella terveyshaitta on ilmeinen. Olosuhteiden arvioinnissa on otettava huomioon pitkän ajan vaikutusten lisäksi myös eri altisteiden akuutit vaikutukset.

**********

Mittausten aikana pihalta kuului selvästi välituntia viettävien lasten ääniä. Tarkastusajankohdasta oli sovittu asukkaan kanssa. Mittaukset tehtiin asumisterveysasetuksen mukaisesti. Asumisterveysasetuksen mukaan asunnon tai muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden todentamiseen sisämelun päivä- ja yöajan keskiäänitasoon sovelletaan asetuksen liitteen 2 taulukon 1 toimenpiderajoja. Toimenpideraja asuinhuoneissa ja oleskelutiloissa päiväajan (klo 7-22) keskiäänitasona on 35 dB ja yöajan (klo 22-7) on 30 dB. Välitunnin aikana mitatut keskiäänitasot makuuhuoneessa vaihtelivat 23-26 dB:n välillä eivätkä toimenpiderajat siten tarkastuksen perusteella ylittyneet. Toimenpideraja on koko päiväajan keskiäänitasolle, jota alentavat ne ajanjaksot klo 7.00 - 22.00 välillä, jolloin häiritsevää ääntä ei kuulu. Toimenpiderajat eivät siten ylittyisi moninkertaisesti kovemmillakaan välituntiäänillä, kuin mitä tarkastuksella todettiin. Toimenpiderajaan verrattava päiväajan (klo 7-22) laskennallinen keskiäänitaso on 19 dB, jos laskennassa käytetään koko vuorokauden välituntien ajalle suurinta mitattua keskiäänitasoa, joka oli 26 dB.

**********

Koulun välituntiajat kevätlukukaudella 2019 olivat joka arkipäivä klo 9:00-9:35, 11:20-12:45, 13:20-13:45 ja 14:20-14:35, lisäksi pihalla voitiin pitää liikuntatunteja ja iltapäiväkerho (klo 14.30- 17.30) saattoi ulkoilla pihalla säiden mukaan. Helsingin keskustan alueella on kymmeniä kouluja ja usein piha-alue rajautuu suoraan johonkin asuinrakennukseen.

Normaaleja kaupunkielämän ääniä, kuten ulkoa sisään kuuluvia lasten ääniä, ei yleensä käydä mittaamassa, koska niiden ei katsota aiheuttavan yleisesti ottaen terveyshaittaa. Ympäristöpalvelut on kertonut 29.10.2018 päivätyllä kirjeellä asukkaalle, että koulun toiminta on asemakaavan mukaista ja koulun sekä iltapäiväkerhon toiminta-ajat huomioiden asumisterveysasetuksen mukaisen toimenpiderajan ylittyminen on erittäin epätodennäköistä. Opetus- ja kulttuuriministeriö kuitenkin kirjeessään ohjeisti asukasta laittamaan toimenpidepyynnön ympäristöpalveluille asian tutkimiseksi ja valituskelpoisen päätöksen saamiseksi asiasta. Asukkaan toimenpidepyyntö mittausvaatimuksineen saapui 24.4.2019.

Helsingin kaupungin ympäristö- ja lupajaosto saattaa tämän päätöksen tiedoksi opetushallitukselle.

Sovelletut oikeus- ja muut ohjeet

Hallintolaki (434/2003) 34, 49 a, 49 b, 49 e ja 49 g §

Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 26 ja 56 §

Terveydensuojeluasetus (1280/1994) 15 §

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015), ns. asumisterveysasetus 1, 3, 4, 11 ja 12 §

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje, osa II, 8/2016, Valvira

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi oikaisuvaatimuksen tekijälle saantitodistuskirjeenä ja muille postitse kirjeenä.