Vahingonkorvaus, tievaurio, 12.10.2019, Jollaksentie 14

HEL 2019-010881
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 304

Vahingonkorvausvaatimus, muu vahinko

Yksikön päällikkö

Päätös

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Päätöksen perustelut

Hakija on 17.10.2019 esittänyt kaupungille vielä yksilöimättömän vahingonkorvausvaatimuksen kaupungin puolelta tulvineen veden aiheuttaneista vaurioista hakijan pihatielle 12.10.2109 osoitteessa Jollaksentie 12-14. Hakija on esittänyt kaupungille vielä yksilöimättömän korvausvaatimuksen pihatien korjauskuluista. Vaatimuksen mukaan sateesta johtuva vesi tulvi kaupungin ylläpitämältä tieltä, jonka seurauksena pihaan johtava tie vaurioitui käyttökelvottomaksi. Myös aiempina vuosina on ollut vastaavia ongelmia.

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Lisäksi kaupungin tehtävänä on huolehtia hulevesien hallinnan järjestämisestä maankäyttö- ja rakennuslain 103 §:n mukaisesti. Kadun kunnossapitoon luetaan katualueiden ja rakenteiden huolto ja puhtaanapito. Kaivojen tärkein huoltotoimenpide on sakkapesän tyhjentäminen hiekasta ja muista roskista. Tällä estetään kiintoaineksen kulkeutuminen putkistoon ja varmistetaan veden esteetön virtaus putkistoon. Lisäksi hoitotehtävään kuuluu hulevesi- ja kitakaivojen kunnossapito- ja hoitotarpeen seuranta, kaivojen kansien paikalleen asettaminen ja kaivojen puhdistusohjelman tekeminen.

Ilmatieteenlaitoksen mukaan vahinkopäivänä Kaisaniemen mittausasemalla tehdyissä mittauksissa sademäärä on vahinkopäivänä ollut 12.10.2019 yhteensä 0,1 mm. Vahinkoa edeltäneenä päivänä sademäärä on ollut yhteensä 33,8 mm, jota voidaan pitää hyvin runsaana määränä. Esimerkiksi vuonna 2018 Kaisaniemen mittausasemalla mitattiin koko lokakuun aikana sataneen yhteensä 40 mm vettä.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan tonttiliittymä on sorapintainen ja vauriot ovat syntyneet kohtiin, jossa on ajoneuvon renkaiden sekä painon aiheuttamaa kulumaa. Tonttiliittymästä ei löydy hulevedenohjaukseen liittyviä rakenteita. Jollaksentie 12-14 kiinteistöjen liittymäkohdassa sijaitsee kolme kaivoa, jotka ohjaavat katualueelle kertyneet hulevedet runkolinjaan. Runkolinjoista vastaa HSY. Toisella puolella katualuetta samassa liittymässä sijaitsee myös yksi kitakaivo. Kaivoissa on ollut vihreä tarkastusmerkki, mikä tarkoittaa sitä, ettei niissä ole havaittu puhdistusohjelman mukaisessa puhdistuksessa ongelmia. Kaivoissa ei myöskään ole havaittu kunnossapidollisia tarpeita 25.10.2019 suoritetussa tarkastuksessa.

Katualueelle, missä myös vahinkopaikka sijaitsee, kertyy vesiä Jollaksentien ja Sarvastonkaaren risteysalueelta aina Jollaksentien ja Laajasalontien risteykseen asti. Osittain hulevesiä ohjautuu myös Laajasalontien risteysalueelta Jollaksentielle, ja tällä ohjausreitillä sijaitsee ainakin kaksi kaivoa vahinkopaikan risteysalueen kaivojen lisäksi.

Hulevesien ohjautuvuutta on parannettu vahinkopaikalla aiemmin liittämällä kohtaan kaksi hulevesikaivoa. Nykyisin kohdassa sijaitsee kolme kaivoa. Tavanomainen mitoitus vastaavissa kohteissa on yksi kaivo.

Liittymän kohdalta reunakivet on madallettu kiinteistöille suuntautuvaa ajoliikennettä varten. Ajoradan ja kiinteistön väliseen yhdistetyn jalka- ja pyörätien kaato on ajorataan päin. Hulevedet on siten tässä kohtaa ohjattu menemään näihin kolmeen kohdalla sijaitsevaan hulevesikaivoon. Mikäli reunakivilinjaa nostettaisiin ulko- tai sisäreunasta, aiheuttaisi se ongelmia tonteille ajoon, mikä ilmenisi esimerkiksi ajoneuvojen pohjan rikkoutumisena.

Urakoitsijalta saadun tiedon mukaan vahinkopaikalla on edellisen kerran suoritettu imulakaisu 10.10.2019 klo 18.17 ja tätä ennen 8.10.2019 klo 15.52. Vahinkopaikalla on tehty katutarkastus 9.10.2019, jonka yhteydessä ei ole havaittu kaivojen ritiläkansien tukkeumia. Kohde on näin ollen ollut urakoitsijan puolelta säännöllisesti puhtaana pitämä.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon sekä kaupungin hulevesijärjestelmään liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Maankäyttö- ja rakennuslain 88 §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kustannuksellaan tonttiliittymän rakentamisesta rakennetun kadun ajoradan reunasta kiinteistölleen. Lain 103 §:n mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistön hulevesijärjestelmästä sekä siihen kuuluvista laitteistosta ja rakenteista edellä mainittuun rajakohtaan asti. Järjestelmän, laitteiston ja rakenteiden on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä ja turvallisia olosuhteita. Näin ollen kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Tämä käy ilmi myös Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 16 §:stä. Tämän lisäksi pelastuslain 14 §:ssä mainitaan, että rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa. Tällainen vaaratilanne voi olla esimerkiksi tulviminen.

Hakija on vaatinut kaupunkia korvaamaan kaupungin ylläpitämältä tieltä valuneen veden vaurioittaman tien kunnostuskustannukset. Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikan kaivoissa ei ole todettu mitään rakenteellista vikaa ja puhdistukset on suoritettu asianmukaisesti. Vahinkopaikalle on sijoitettu kolme hulevesikaivoa sekä vastakkaiselle puolelle yksi kitakaivo. Vastaavissa kohteissa on tavallisesti vain yksi kaivo. Tonttiliittymästä ei ole löytynyt maankäyttö- ja rakennuslain vaatimia huleveden ohjaukseen liittyviä rakenteita. Reunakivilinja on madallutettu liittymän kohdalta sen vuoksi, että tontille ajaminen voisi tapahtua aiheuttamatta ajoneuvolle vaurioita. Tästä syystä sen korottaminen ei olisi tarkoituksenmukaista. Vahinkopäivää edeltäneenä päivänä on satanut vettä poikkeuksellisen paljon, yhteensä 33,8 mm vettä. Tässä tapauksessa todennäköinen syy tulvimiselle on ollut se, että runkolinjat ovat täyttyneet suuresta vesimäärästä, eikä kaikki vesi ole päässyt valumaan heti pois kadulta. Runkolinjojen kapasiteetti on rajallinen, eikä tulviminen ole tästä syystä ollut kaupungin estettävissä. Tämä on todettu myös oikeuskäytännössä.

Asiassa on jäänyt näyttämättä se että vahinko olisi johtunut Helsingin kaupungin hulevesijärjestelmän toimimattomuudesta tai muista puutteista. Näin ollen asiassa saatujen selvitysten ja vallitsevan oikeuskäytännön (KKO 1980-II-20) mukaisesti sekä vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Kaupunki ei ole laiminlyönyt maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132) 88 §, 103 §

Pelastuslaki (29.4.2011/379) 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 21.6.2017 § 57

Päätös tullut nähtäväksi 12.12.2019

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Katriina Pönkä, lakimiesharjoittelija, puhelin: 09 310 22765

kymp.korvausasiat@hel.fi

Päättäjä

Kaisu Tähtinen
vs. yksikön päällikkö