Röntgentoiminnan ulkoistaminen, Työterveys Helsinki

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Nykytila
Työterveys Helsingin röntgentutkimukset toteutetaan tällä hetkellä omana toimintana omalla laitteella ja omissa tiloissa. Ultraäänitutkimukset tuottaa ulkopuolinen palveluntuottaja työterveysliikelaitoksen tiloissa omilla laitteillaan. Röntgenkuvausten määrä on vähentynyt viimeisen neljän vuoden aikana noin 26% ollen nyt noin 6000 kappaletta / vuosi. Ultraäänikuvauksia tehdään noin 2000 kappaletta / vuosi. Toiminta edellyttää yhden röntgenhoitajan työpanoksen, mutta loma-, sijaistus- ja sairastapauksia varten tarvitaan kaksi röntgenhoitajaa.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus terveydenhuollon valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista (1257/2015) edellyttää röntgen-ja ultraäänikuvien tallentamista kansalliseen Kanta-arkistoon ja tietojen käyttöä tiedonhallintapalvelun kautta 31.12.2020 mennessä. Tämän rajapinnan rakentaminen Työterveys Helsingin potilastietojärjestelmästä kanta-arkistoon on merkittävän suuri investointi suhteessa Työterveys Helsingin röntgen-ja ultraäänitutkimusten määriin nähden. Rajapinta on rakennettava röntgenlaitteiston sekä Acute-potilastietojärjestelmän ja Kanta-arkiston välille.

Tavoite
Tavoitteena on röntgen-ja ultraäänitutkimusten jatkuminen kustannustehokkaammin Työterveys Helsingin tiloissa huomioiden lainsäädännön muutos koskien kuvien tallentamista (Laki asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007 sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus valtakunnallisista tietojärjestelmäpalveluista 1257/2015.)

Henkilöstön siirtyminen
Toiminnan ulkoistamista on käsitelty henkilöstötoimikunnassa 24.1.2020 sekä erikseen samana päivänä röntgen-henkilöstön kanssa. Lisäksi toimitusjohtajan viestissä henkilöstölle 27.1.2020 oli tieto asiasta. Työterveys Helsingin molemmat röntgenhoitajat ovat irtisanoutuneet ja toiminta hoidetaan toistaiseksi vuokrahenkilöstöllä. Liikkeenluovutuksen yhteydessä ei siirry henkilökuntaa.

Asian valmistelu
Kyseessä tulee olemaan julkisista hankinnoista annetussa laissa (1397/2016) tarkoitettu palveluhankinta ja siihen liittyvä liikkeenluovutus. Asia koskee toiminnallisen kokonaisuuden luovutusta. Järjestelyn yhteydessä osapuolten välillä solmitaan palveluhankintaa ja liikkeenluovutusta koskevat sopimukset.

Luovutuksensaajalle luovutetaan järjestelyssä tuotantovälineitä ja tiloja.

Kaupunginvaltuusto päättää hallintosäännön 7 luvun 1 § 14-kohdan mukaisesti perusterveydenhuollon osa-alueen, erikoissairaanhoidon erikoisalan tai tietyn suuruudeltaan merkittävän väestönosan terveyspalvelujen tuottamisen aloittamisesta ja lopettamisesta omana toimintana. Tällaiseksi on vakiintuneesti katsottu muun muassa terveystoimea koskevat, liikkeenluovutuksen mukaiset ulkoistusratkaisut.

Kaupunginhallitus vastaa hallintosäännön 2 luvun 2 § mukaisesti kaupunginvaltuuston päätösten valmistelusta.

Vaikka työterveyshuollon osalta kyse on kansanterveyslain 1 § mukaan kansaterveystyön piiriin kuuluvasta perusterveydenhuollon palvelusta, ei kuvantamisen ulkoistaminen koske kuntalaisille tarjottua perusterveydenhuollon osa-aluetta. Kyse ei ole myöskään erikoissairaanhoidon kokonaisen erikoisalan ulkoistamisesta. Ulkoistaminen koskee ainoastaan kuvantamista, ei työterveyshuoltoa. Ulkoistamista ei voida pitää siten suuruudeltaan merkittävää väestönosaa koskevana terveyspalvelujen lopettamista omana toimintana koskevana ratkaisuna. Kyseessä ei ole myöskään asia, joka kuuluisi hallintosäännön 7 luvun 1 § 1-kohdan mukaisesti kaupunginhallituksen päätettäväksi merkittävänä ja taloudellisesti laajakantoisena kaupungin hallinnon järjestämisen periaatteisiin kuuluvana asiana. Näin ollen, koska toimivaltaa asiassa ei hallintosäännön mukaan ole määrätty kaupunginvaltuustolle, työterveysliikelaitoksen johtokunta voi päättää asiasta.

Päätös tullut nähtäväksi 14.04.2020

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin työterveysliikelaitoksen johtokunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.