Vahingonkorvaus, työsuhteeseen liittyvät korvausvaatimukset

Yksikön päällikkö päätti hylätä ********** (jäljempänä hakija) sosiaali- ja terveystoimialalle osoittaman korvausvaatimuksen.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Teon tai laiminlyönnin tulee olla syy-yhteydessä vahinkoon.

Korvaushakemuksessaan (liite 1) hakija viittaa eduskunnan oikeusasiamiehen 30.10.2020 antamaan päätökseen, jossa on ollut kyse hakijaa koskevien suositustietojen pyytämisestä ja hakijavertailuun liittyvän asiakirjapyynnön käsittelystä. Hakija on päätöksen perusteella vaatinut korvausta ja hyvitystä 20 000 euroa. Hakijan mukaan Kustaankartanon seniorikeskuksen ja Puistolan palvelutalon esihenkilöiden ja johtajien työskentely ei mene Helsingin kaupungin ohjeiden ja Suomen lain mukaan.

Pohjoisen palvelualueen johtajan ja Kustaankartanon seniorikeskuksen johtajan antaman lausunnon 9.4.2021 (liite 2) mukaan eduskunnan oikeusasiamies on päätöksessään 30.10.2020 todennut, että suositustietojen pyytämisessä ja asiakirjapyynnön käsittelyssä on kaupungin osalta ollut puutteita. Lausunnon mukaan yksikössä on oikeusasiamiehen päätöksen jälkeen muutettu toimintatapoja.

Huolimatta siitä, että hakijaa koskevien suositustietojen pyytämisessä ei ole toimittu täysin Helsingin kaupungin ohjeistuksen eikä työelämän tietosuojalain (laki yksityisyyden suojasta työelämässä) edellyttämällä tavalla, hakija ei ole voinut osoittaa, että hänelle olisi aiheutunut vahinkoa suositustietojen pyytämisestä. Hakija ei ole voinut osoittaa, että hän olisi tullut valituksi hakemaansa tehtävään, mikäli suositustietoja ei olisi pyydetty. Työnantajalla on oikeus valita avoinna olevaan tehtävään parhaiten sopiva hakija haastattelusta, työkokemuksesta ja suosituksista tehtävän kokonaisarvion perusteella. Valintapäätökset eivät koskaan perustu yksinomaan hakijasta saatuihin suosituksiin. Haussa ollut lähihoitajan toimi jätettiin kyseisessä haussa täyttämättä, koska hakijoiden joukosta ei löytynyt tehtävään sopivaa hakijaa. Näin on voitu toimia, eikä kenelläkään ei ole ehdotonta oikeutta tulla valituksi hakemaansa tehtävään. Hakija ei ole hakemuksessaan voinut myöskään osoittaa, että asiakirjapyynnön käsittelystä olisi aiheutunut hänelle vahinkoa.

Asiassa saatu selvitys ei siten osoita, että sosiaali- ja terveystoimialan työntekijä olisi aiheuttanut hakijalle vahingon, joka olisi aiheutunut virheellä tai laiminlyönnillä. Koska korvausvastuun perustetta ei ole näytetty, sosiaali- ja terveystoimiala ei ole vahingonkorvausvelvollinen asiassa.

Edellä todetun perusteella hakijalla ei ole vahingonkorvauslakiin perustuvaa oikeutta saada korvausta.

Päätöksenteon tuen päällikön toimivalta päättää vahingonkorvauksesta perustuu sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan päätökseen 23.8.2018 § 121.