Lausuntopyyntö, merialuesuunnitelma-luonnos, Varsinais-Suomen liitto

Pormestari antoi Varsinais-Suomen liitolle Suomen Merialuesuunnitelma 2030 -luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Merialuesuunnitelma 2030 -luonnoksen tavoitteet ja vaikutusten arviointi ovat perusteltuja. Suunnitelmaluonnos on laadittu riittävän yleispiirteisenä ja siinä esitetyt asiat on otettu huomioon Helsingin yleiskaavassa.

Elinkeinopolitiikan näkökulmasta merialuesuunnitelma on yleisluonteinen, mutta pääosin monia toimintoja mahdollistava.

Suunnitelmissa on otettu hyvin huomioon Helsingille tärkeän merellisen matkailun ja virkistyksen kehittämispotentiaali. Merellisyyden hyödyntäminen matkailun vetovoimatekijänä, merellisten palveluiden ja tapahtuminen kehittäminen sekä merellisten virkistysmahdollisuuksien parantaminen ovat Helsingin merellisen strategian tavoitteita. Merialuesuunnitelmaluonnoksen karttakuvissa huomioidaan Helsingin kannalta keskeinen Pohjanmeri–Itämeri -käytävä siihen liittyvine kehitysmahdollisuuksineen (mukaan lukien mahdollinen Tallinnatunneli) ja Helsingin satama TEN-T-satamana.

Tilannekuvassa meriteollisuuden kuvaus oli hyvin suppea. Meriteollisuus on merkittävää myös innovaatioiden kannalta. Esimerkiksi maailman ensimmäinen LNG-käyttöinen jäänmurtaja valmistui Helsingissä vuonna 2017. Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden näkökulmasta suunnitelmaluonnoksessa tulee huomioida teknologian, digitalisaation ja automaatio päästövähennystavoitteiden merenkulkua ja logistiikkaa muokkaava vaikutus. Meriteollisuutta ei ole erikseen merkitty kartalle, vaan meriteollisuuden nähdään sijoittuvan pitkälti satamien yhteyteen.

Helsinki pitää haasteellisena sitä, että samalla, kun on suuri tarve lisätä vähäpäästöistä energiantuotantoa, Suomenlahden merialuesuunnitelma ei sitä tue. Suomenlahden merialuesuunnitelma on kolmesta suunnitelmasta ainoa, jossa ei ole merkitty merituulivoiman kehittämiselle uusia potentiaalisia alueita. Suunnitelman mukaan Suomenlahdella on kuitenkin tuulisuuden kannalta potentiaalista aluetta tuulivoimarakentamiselle. Tuulivoiman kehittämisen esteenä Suomenlahdella nähdään maanpuolustuksen ja luonnonsuojelun tarpeet Helsinki pitää kuitenkin tärkeänä, että myös tuulivoiman mahdollisuutta tarkastellaan uudelleen nämä tarpeet huomioiden.

Pääkaupunkiseudun erityisyys näkyy siinä, että pääkaupunkiseudun edustalla on tunnistettu monia erilaisia käyttö- ja kehittämistarpeita liittyen niin merialueen kulttuuri- ja virkistyskäyttöön tai ulkomaankaupan tarpeisiin. Alue on siksi merkitty yhteensovittamisen alueena.

Suunnitelmassa on mainittu, että logistiset yhteydet maalla ja merialueella ovat tärkeitä mm. meriteollisuudelle. Luonnostekstissä tulee mainita, että Suomenlahden suurimpiin satamiin johtavien pääväylien palvelutasosta säädetään asetustasolla.

Merialuesuunnitelman käytännön merkitystä voi vähentää suunnitelmatekstien yleisluontoisuus.

Meriliikennettä säännellään kansainvälisellä tasolla (IMO, EU ja HELCOM) ja tämä tulee mainita luonnoksessa. Suunnitelmaluonnokseen tulee sisällyttää lisää konkreettisuutta. Esimerkiksi tilannekuvassa todetaan, että meriympäristön tila Suomenlahdella on heikentynyt, mutta luonnoksessa ei ole konkreettisesti kerrottu missä suhteessa ja missä aikataulussa heikentymistä on tapahtunut. Kuitenkin esimerkiksi rikkipäästöt ovat laskeneet merkittävästi Itämerellä vuonna 2015 voimaan tulleen rikkidirektiivin vuoksi. Luonnoksen tilannekuvaosiossa tulee mainita voimassa oleva rikkisääntely (SECA), jonka mukaan Itämerellä alusten polttoaineiden suurin sallittu rikkipitoisuus on vuoden 2015 alusta lähtien ollut 0,1 prosenttia. Myös tuleva typpisääntely (NECA) tulee mainita ajankohtaisuutensa vuoksi ja siksi, että laivaliikenteen typpipäästöjen rajoittaminen vähentää rehevöitymistä. NECA-sääntely koskee 1.1.2021 jälkeen rakennettavia uusia laivoja niiden purjehtiessa Itämerellä ja Pohjanmerellä, sekä muilla NECA-alueilla. Myös maasähkön käytön lisääminen tulee mainita. Maasähköllä voidaan vähentää laivan satamassa olon aikana aiheutuneita ilmastopäästöjä jopa 50–80 prosentilla, kun laivat saavat laiturissa ollessaan tarvitsemansa sähkön maista, eikä apukoneita tarvitse pitää päällä sähköä tuottamassa. Helsingin satama on siksi laajentamassa laivoille tarjottavaa maasähkön jakelua.