Vahingonkorvaus, kiinteistövaurio, 17.9.2020

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 7.10.2020 esittänyt kaupungille 550 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan talon päälle on kaatunut puu kaupungin nurmikaistalta Marjaniementiellä 17.9.2020 klo 15.00.

Kunnossapitolain mukaan kunnan on pidettävä sen hallinnassa oleva tori, katuaukio, puisto ja muu näihin verrattava yleinen alue sen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa.

Helsingissä viheralueet jaetaan hoitoluokkiin niiden käyttötarkoituksen perusteella. Vahinkopaikan viheralue on piennarniitty, joka kuuluu hoitoluokkaan KB3. Alue on pääasiassa luonnonmukaista aluetta, mutta piennarniitty niitetään tarvittaessa ja puiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan alueen puita on tarkkailtu säännöllisesti ja hoitoluokituksen mukaisesti. Puissa ei ole tarkkailun yhteydessä havaittu vikoja, eikä kaupungille ole ennen vahinkoa tullut puista ilmoituksia. Kaatunut puu on käyty korjaamassa pois pian vahingon jälkeen, ja tässä yhteydessä puussa ei ole havaittu myöskään piilevää lahoa. Kunnossapidosta vastaavien arvion mukaan puu on kaatunut myrskyn voimasta. Saman myrskyn aikana on kaatunut runsaasti puita ympäri Helsinkiä.

Suomen yli on kulkenut Aila-myrsky vahinkopäivänä 17.9.2020. Ilmatieteenlaitos on 18.9.2020 tiedottanut, että myrskytuuli oli poikkeuksellisen voimakas ja aiheutti runsaasti vahinkoja. Tiedotteen mukaan Aila-myrskyyn liittyi monia vahingoille altistavia tekijöitä, kuten sula maaperä, vielä lehdessä olevat puut ja tuulen suunta. Ilmatieteenlaitoksen Helsingin Kaisaniemen mittausasemalla mitattiin koko vahinkopäivän ajan kovaa tuulta, ja tuulen puuskanopeus oli enimmillään 19.7 m/s. Myrsky on ollut tarpeeksi voimakas kaataakseen myös terveitä puita.

Pelkästään se, että puu kaatuu myrskyn voimasta, ei automaattisesti tarkoita, että kaupunki olisi vahingosta korvausvastuussa. Kadun ja yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon mm. viheralueiden hoidon tarpeet.

Vahinkopaikan puussa ei ole ollut päällepäin nähtävää eikä piilevää vikaa. Koska viheraluetta on hoidettu asianmukaisesti ja puu on kaatunut myrskyn voimasta, ei kaupungin puolelta ole todettavissa tahallisuutta tai tuottamusta. Näin ollen kaupunki katsoo, ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §, 6 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53