Reklamaatio, varhaiskasvatuspalvelut, päiväkotipaikka ja asiakasmaksut, päiväkoti Domus

Hallintopäällikkö päätti hylätä ********** (jäljessä hakijoiden) 134,62 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen taloudellisesta menetyksestä ajalta 24.8.2020–6.9.2020.

Hakijat ovat esittäneet 5.11.2020 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneessa reklamaatiossa vahingonkorvausvaatimuksen koskien lapselle osoitettua varhaiskasvatuspaikkaa. Vaatimuksena on, että Helsingin kaupunki myöntyy varhaiskasvatuspaikan irtisanomiseen 7.9.2020 alkaen ilman irtisanomisaikaa sekä korvaa varhaiskasvatusmaksut 24.8.2020 alkaen irtisanomisilmoitukseen 6.9.2020 saakka. Perusteena vaatimukselle on puutteellisesti järjestetty varhaiskasvatus, joka ei ole vastannut palvelun tavoitteita. Puutteiden takia lasta ei ole voitu viedä päiväkotiin 24.8.2020 alkaen ja palvelu on irtisanottu 6.9.2020, koska parannuksia palvelussa ei ole voitu odottaa. Palvelua ei ole toteutettu varhaiskasvatuslain mukaisesti vaatimuksessa tarkemmin vedotuin perusteluin.

Siltä osin kuin hakijoiden vaatimus on koskenut varhaiskasvatuspaikan irtisanomista 7.9.2020 alkaen hakijoille on hyvitetty 130,91 euroa palautettuna asiakasmaksuna ajalta 7.9.2020–5.10.2020. Hakijan vaatimus on tältä osin tullut hyväksytyksi, eikä tällä päätöksellä käsitellä vaatimusta tältä osin.

Varhaiskasvatuksen toimipisteestä (päiväkoti) saadun selvityksen mukaan, kun toimintavuosi alkoi, uudet työntekijät aloittivat uudessa ryhmässä, jossa myös hakijoiden lapsi aloitti. Elokuun ensimmäisten viikkojen aikana henkilökunnalla oli hyvin aikaa tutustua työhönsä, suunnitella toimintaa sekä jakaa ja vastaanottaa informaatiota. Tämän ns. pehmeän laskun aikana lapsi tutustui päiväkodin arkeen ja sen henkilökuntaan yhdessä vanhempien kanssa. Lapset oleskelivat lyhyitä aikoja päiväkodissa lähinnä aamupäivisin, minkä vuoksi henkilökuntaan kiinnittymisen aika jäi lyhyeksi. Ensimmäisen viikon aikana tämä tapahtui koronasuositusten mukaan ulkona ja toisella viikolla sisätiloissa. Tavallisesti ns. pehmeä lasku käynnistyy perheen tapaamisella lapsen omahoitajan ja päiväkodin johtajan kesken. Kun varhaiskasvatuspaikka otettiin vastaan, tässä yhteydessä ei esillä ollut päiväkotivierailua ennen ns. pehmeää laskua. Hakijat ottivat yhteyttä päiväkotiin elokuun toisella viikolla ja tapaaminen toteutui samalla viikolla. Tämän jälkeen keskusteltiin hakijoiden kanssa puhelimitse ja sähköpostitse, jolloin esille tuli hakijoiden huoli lapsensa jättämisestä ryhmään ja hakijoiden näkemys lapsen turvattomuudesta. Selvityksen mukaan päiväkodin toiminta on järjestetty varhaiskasvatuslain ja kaupungin määräysten mukaisesti.

Varhaiskasvatuksen sisällöstä ja varhaiskasvatukselle asetetuista vaatimuksista säädetään varhaiskasvatuslaissa, jonka mukaan varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä tai tuotettaessa ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Saman lain 10 §:n mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Henkilöstön mitoituksesta ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään varhaiskasvatuslain lisäksi myös varhaiskasvatuksesta annetussa asetuksessa. Varhaiskasvatuslain 33 §:ssä on säädetty tilapäisestä poikkeamisesta kelpoisuusvaatimuksista.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan työnantajan vastuu koskee myös julkisyhteisöä, kun vahinko on aiheutunut sellaisen yhteisön työntekijän tai yhteisöön virkasuhteessa tai siihen verrattavissa palvelussuhteessa olevan henkilön virheestä tai laiminlyönnistä toiminnassa, jota ei ole pidettävä julkisen vallan käyttämisenä. Vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:n mukaan julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Vahingonkorvausoikeudellisena lähtökohtana on, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä tulee olla syy-yhteys, minkä lisäksi korvausvelvollisuuden syntyminen edellyttää aina myös vahingonaiheuttajan tuottamusta.

Saadun selvityksen perusteella asiassa ei ole ilmennyt, että päiväkodin toiminnassa olisi ollut varhaiskasvatuspalvelun laatuun ja sisältöön liittyviä sellaisia puutteita, jotka olisivat estäneet hakijoiden lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen. Saadun selvityksen perusteella päiväkodin toiminta on perustunut varhaiskasvatuslain ja muiden toimintaa ohjaavien määräysten edellyttämälle normipohjalle. Jotta ns. puhdas varallisuusvahinko tulisi korvattavaksi, tulisi sekä vahingonkorvauslain yleisten lähtökohtien, että erityisten edellytysten täyttyä. Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.