Vahingonkorvaus, autovaurio 4.10.2020, Kallio 11.KO

HEL 2020-012257
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 14
Tämä toimielin tai virka on lakkautettu

Vahingonkorvausvaatimus auton rikkoutumisesta aiheutuneista kustannuksista

Yksikön päällikkö

Päätös

Vs. yksikön päällikkö päätti kohtuussyistä hyväksyä Henna Tiitton (jäljempänä hakija) vaatimuksen saada korvausta lokakuussa 2020 hänen avopuolisonsa Miika Hyvärin autolle aiheutuneesta vahingosta.

Päätöksen perustelut

Vahingonkorvauslain 2 luvun 1 §:n mukaan joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä tässä laissa säädetään, muuta johdu. Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.

Vahingonkorvaulain 2 luvun 2 §:n mukaan jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, on hän velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.

Vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan työnantaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka työntekijä virheellään tai laiminlyönnillään työssä aiheuttaa.

Vahingonkorvauslain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta sekä 4 a ja 6 §:ssä säädetyin edellytyksin kärsimyksestä. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.

Korvaushakemuksessaan hakija vaatii korvaamaan auton lunastuksesta aiheutuneen omavastuuosuuden 200 euroa.

Vahingonkorvaushakemuksen mukaan hakija työskentelee Kallion vastaanottolaitoksessa ohjaajana. Hän oli mennyt avopuolisonsa Miika Hyvärin autolla töihin sunnuntaina 4.10.2020 ja pysäköinyt auton vastaanottolaitoksen parkkipaikalle. Kallion vastaanottolaitoksen asukas oli vahingoittanut hakijan avopuolison parkissa ollutta autoa hyppäämällä autoa kohti. Poliisi oli paikalle tultuaan kuvannut vahingon ja hakija oli samana päivänä tehnyt rikosilmoituksen asiasta. Vakuutusyhtiön kanssa oli päädytty siihen, että auto menee tapahtuneen johdosta lunastukseen.

Asiassa ei ole esitetty sellaisia tietoja tai sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että hakijalle sattunut vahinkotapahtuma olisi johtunut Helsingin sosiaali- ja terveystoimialan tahallisesta tai tuottamuksellisesta menettelystä tai työntekijän virheestä tai laiminlyönnistä. Näin ollen sosiaali- ja terveystoimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen.

Mikäli sosiaali- ja terveystoimiala ei ole vahingonkorvauslain nojalla korvausvelvollinen, voidaan aiheutunut vahinko kuitenkin harkinnan mukaan korvata kohtuussyistä osittain tai kokonaan.

Vahingon on aiheuttanut vastaanottolaitokseen sijoitettu lapsi. Ottaen huomioon lapsen vaikea elämäntilanne sekä lastensuojelun tavoite estää lapsen syrjäytyminen muun muassa velkakierteeseen joutumalla, katsotaan kohtuulliseksi korvata hakijalle vahingonaiheuttaneen puolesta auton lunastuksesta aiheutunut kustannus 200 euroa.

Päätöksenteon tuen päällikön toimivalta päättää vahingonkorvauksesta perustuu sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtajan päätökseen 23.8.2018 § 121.

Päätös tullut nähtäväksi 18.02.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Katriina Lehtinen, lakimies, puhelin: 09 310 46302

katriina.lehtinen@hel.fi

Päättäjä

Maija Haapala
vs.yksikön päällikkö

Liitteet (pdf)

1. Vahingonkorvausvaatimus 6.11.2020, sivu 1
Liitettä ei julkaista internetissä.
2. Vahingonkorvausvaatimus 6.11.2020, sivu 2
Liitettä ei julkaista internetissä.
3. Salassa pidettävä: Tietosuojalaki 29 §

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.