Poikkeaminen, Kamppi, kiinteistötunnus 91-4-218-2, Narinkka 2, Ilona Studios Oy

HEL 2020-014014
Asialla on uudempia käsittelyjä
9. / 243 §

Kamppi, Narinkka 2, poikkeamishakemus

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 4218 tonttia 2 sekä korttelin 194 tonttia 1 (osoitteessa Narinkka 2) koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 12298 ja maanalaisesta asemakaavasta 12290 seuraavasti:

  • asemakaavan mukainen rakennusoikeus ylittyy 1 113 k-m2 (51,3 %)
  • poiketaan rakennusalasta siten, että maantasoon Narinkkatorin puolelle rakennetaan lasiseinäinen terassipaviljonki ja Lasipalatsin aukion puolelle rakennetaan esiintymiskatos
  • poiketaan asemakaavasta siten, että rakennusta laajennetaan kellarin osalta nykyisen rakennusrungon ja Lasipalatsinaukion alapuolelle.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti myöntää poikkeamisen seuraavilla ehdoilla:

  • rakennuksen massoittelun, vesikaton ja julkisivujen keskeiset ominaispiirteet tulee säilyttää
  • terassipaviljongin suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota suojeltavan rakennuksen kulttuurihistoriallisen arvon ja kaupunkikuvallisen aseman säilymiseen
  • vanhojen ovien ja maalauskoristelujen säilyttämistä tulee tutkia
  • Lasipalatsin aukion puolelle sijoittuva katos tulee toteuttaa keveänä ja vähäeleisenä
  • akustiseen suunnittelutarpeeseen liittyen (eri tilojen käyttötarkoitus huomioon ottaen) on syytä tiedostaa, että kohteen alta kulkevasta metroliikenteestä voi aiheutua rakennuksiin runkomeluna kuultavaa värähtelyä
  • ennen rakennusluvan myöntämistä on laadittava erillinen selvitys Pisararadan aseman yleisösisäänkäynnin ja sen teknisten tilojen rakentamiseen varautumisesta ja yhteisjärjestelyistä sekä näiden vaikutuksista suunnitelmiin ja toteutukseen
  • alin sallittu louhintataso on -2,0. Rakentamisessa ja louhinnassa on otettava huomioon alueella ja sen läheisyydessä olevat maanalaiset tilat ja niiden suojavyöhykkeet
  • louhinta ja rakentaminen ei saa aiheuttaa vahinkoa rakennuksille tai maanalaisille tiloille tai rakenteille, kaduille ja kunnallistekniikan verkostoille. Metron liikennöinnille ei saa aiheuttaa häiriötä
  • orsi- ja pohjaveden pintaa ei saa alentaa rakentamisen aikana tai sen jälkeen
  • kaupungin katualueisiin liittyvät rajakohdat sekä julkiselle jalankululle varatut alueet tulee suunnitella ja toteuttaa tasausten, pinnoitteiden ja rakenteiden osalta Helsingin kaupungin yleisten alueiden suunnittelua koskevien ohjeiden mukaan
  • ennen rakennusluvan myöntämistä tulee sopia rakenteiden vastuurajat pysty- ja vaakasuunnassa
  • tehtäessä muutoksia tai korvaavia järjestelyjä olemassa oleviin maanalaisiin tiloihin, on muutos suunniteltava yhteistyössä olemassa olevan tilan omistajan ja haltijan kanssa. Muutosten suunnitelmat ja niiden toteutusaikataulu on hyväksytettävä kyseisen tilan omistajalla ja haltijalla
  • johtosiirrot suunnitelmineen tulee hyväksyttää kyseisten putkien ja johtojen omistajilla
  • ennen rakennusluvan myöntämistä tulee suunnitelmat esittää Väyläviraston hyväksyttäviksi
  • rakennuksesta on tehtävä palotekninen suunnitelma, joka hyväksytetään pelastuslaitoksella ja Lasipalatsinaukioon kohdistuvat suunnitelmat on esitettävä pelastusviranomaiselle rakennusluvan yhteydessä. Suunnitelmissa tulee huomioida myös hankeen aiheuttamat olemassa olevien tilojen palo- ja pelastusturvallisuusjärjestelyjen muutokset myös rakennuslupa-alueen ulkopuolelta koko toimenpiteen tosiasialliselta vaikutusalueelta.

Maksu

1 569,75 euroa

Hakija

Ilona Studios Oy

Rakennuspaikka

4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin 4218 tontti 2 sekä korttelin 19 tontti 1

Hakemus

Hakija hakee lupaa kiinteistön käyttötarkoituksenmuutokselle, laajennukselle ja perusparannukselle (3 283 k-m²) poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12298 ja maanalaisesta asemakaavasta nro 12290 siten, että:

  • asemakaavan mukainen rakennusoikeus ylittyy 1 113 k-m2 (51,3 %)
  • poiketaan rakennusalasta siten, että maantasoon Narinkkatorin puolelle rakennetaan lasiseinäinen terassipaviljonki ja Lasipalatsin aukion puolelle rakennetaan esiintymiskatos
  • poiketaan asemakaavasta siten, että vanhan linja-autoaseman asemarakennus laajennetaan kellarin osalta nykyisen rakennusrungon ja Lasipalatsinaukion alapuolelle.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että Amos Rex on synnyttänyt vanhasta Lasipalatsin aukiosta poikkeuksellisen nopeasti suositun ja laajaa kansainvälistä arvostusta saaneen kohteen sekä kaupunkilaisille että kaupungissa vieraileville. Hankkeessa on lähdetty kehittämään Amoksen aukion lähiympäristön palvelu- ja kulttuuritoimintaa, johon liittyy olennaisena osana sekä elokuvatoiminnan että laajemman ravintolakonseptin ja tapahtumatilojen toteuttaminen nykyiseen rakennukseen. Tavoitteena on luoda kunnianhimoinen, monialainen ja urbaani kulttuuritapahtumiin painottuva taidekeskus Helsingin kaupungin ytimeen. Keskus muodostaa luontevan toiminnallisen kokonaisuuden yhdessä Amos Rexin kanssa hyödyntäen mm. olevaa Lasipalatsin Rexin elokuvasalia osana Kino-Helsingin elokuvasalien kokonaisuutta.

Vanhan Linja-autoaseman rooli kaupunkikuvassa liittyy rakennuksen monipolviseen historiaan sekä rakennuksen mittakaavaan ja keskeiseen sijaintiin kaupunkiaukioiden välissä. Alkuperäinen rakennus on toiminut Turun Kasarmin huoltorakennuksena, ja se on ainoa säilynyt elementti vanhasta laajemmasta kasarmikokonaisuudesta. Rakennuksen käyttöhistoria omaa useita erilaisia tarinoita, joista toimiminen osana uutta keskeistä kulttuurikeskusta luo hienon uuden kerrostuman rakennuksen historiaan. Uusi käyttö osana julkista kulttuuritoimintaa muuttaa vanhan Kasarmin apurakennuksen ympäristöönsä nähden avoimemmaksi ja ympäröivää kaupunkitilaa aktivoivammaksi arvorakennukseksi. Käyttötarkoitus tukee alueen olemassa olevia palvelurakenteita ja lisää alueen houkuttelevuutta.

Suurin muutos koskee rakennuksen luoteisjulkisivulle sijoittuvaa paviljonki-laajennusosaa, joka tulee toimimaan ravintolatilojen laajennusosana avautuen kaarevien lasiseiniensä kautta Narinkkatorin ympäristöön. Laajennus on sijoitettu Narinkkatorin puolelle maantasoon siten, että rakennus hahmottuu edelleen nykyisen kaltaisena eikä nykyisen asemarakennuksen mittakaavallista roolia kaupunkirakenteessa muuteta. Rakennuksen rapatut Empire-julkisivut palautetaan mahdollisimman selkeään asuun, toimien sekä Narinkkatorin että Amos Rexin aukion kaupunkikuvallisina päätteinä. Vesikatto uusitaan säilyttäen nykyisen geometriansa.

Paviljonki sijoittuu nykyisten Kampin keskuksen ja Matkahuollon tilojen yläpuoliselle alueelle. Kyseisiä tiloja koskevista Turun Kasarmin kehityshankkeen suunnitteluratkaisuista on käyty alustavaa keskustelua em. tahojen yhteisyöpalaverin yhteydessä.

Arkkitehtuuriltaan laajennus tehdään eleettömän yksinkertaisena. Laajennusosan arkkitehtuurin lähtökohtana on korkea laatu ja hienostunut detaljiikka. Osaltaan muotokieli linkittyy myös Kampin kappelin orgaaniseen muotomaailmaan. Asemakaavassa suojeltavaksi määritellyn rakennuksen peruskorjaus edellyttää elinvoimaisen toiminnallisuuden mahdollistamista, jotta suojeltu kiinteistö voidaan pitää käyttökunnossa. Amos Rexin museoratkaisu toimii oivallisena esimerkkinä siitä, miten uudella konseptilla ja rohkealla korkeatasoisella historiaa täydentävällä arkkitehtuurilla voidaan luoda suojeltuihin ympäristöihin vahvaa ja uutta omaleimaista kaupunkitilaa, josta Suomessa on vielä varsin harvoja esimerkkejä. Nykyinen kaavamuutos laadittiin räätälöitynä Amos Rex-hankkeen mahdollistamiseen, jolloin linja-autoasemarakennuksen tulevaa käyttötarkoitusta ei suunniteltu eikä huomioitu. Amoksen menestys luo mahdollisuudet kehittää aluetta laajemmin kulttuurin käyttöön, ja vanhan linja-autoaseman liittäminen kokonaisuuteen tuntuu luontevalta mahdollisuudelta.

Pisaran suunnitelmat, yhteydet ja kokonaisuus sekä aikaisemmat lausunnot huomioidaan suunnittelussa. Pisaran alueelle suunnitelmissa varatut ravintolatilat ovat väliaikaisia, kunnes Pisara toteutuu tai Pisaran varaus päätetään poistaa. Ravintolatilat toteutetaan itsenäisenä vuokrattavana yksikkönään.

Lasipalatsinaukioon liittyvää suunnitelmaa kehitetään eteenpäin yhteistyössä Amos Rexin arkkitehdin, Asmo Jaaksin kanssa. Suunnittelun keskeisenä tavoitteena on, että Lasipalatsinaukio ja sitä ympäröivät rakennukset muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden sekä kaupunkikuvallisesti että toiminnallisesti. Lasipalatsinaukiolle, Turun kasarmin puoleiselle sivulle on jäänyt runsaasti tasaista ja varjoisaa aukiotasoa. Tavoitteena on ulottaa aukion suunnittelu kasarmin seinälinjaan saakka, jonne voidaan luontevasti toteuttaa aukiokokonaisuutta jatkava, erilaisia tapahtumia palveleva esiintymislava-rakenne, ja samalla voidaan tutkia luontevammat esteettömät yhteydet myös vanhaan kasarmirakennukseen.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee osittain alueella, jolla on voimassa kaupunkiympäristölautakunnan 15.12.2020 (§ 737) määräämä rakennuskielto (nro 12691) asemakaavan muuttamiseksi. Rakennuskielto kohdistuu rakennusten 1. kerrosten ja kadunvarsien myymälä-, liike- ja toimitiloihin ja niiden muuttamiseen asuinkäyttöön. Rakennuskiellolla ei ole vaikutusta haettavissa olevaan poikkeamishakemukseen.

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 7.10.2015 vahvistettu asemakaava nro 12298. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Rakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 2 170 k-m². Katutason tilat rakennuksessa on varattava myymälä-, kahvila- ja näyttelytiloiksi tai muiksi asiakaspalvelutiloiksi. Tontille saa sijoittaa tilat Pisararadan keskusta-aseman katutasoon johtaville yleisösisäänkäynneille.

Rakennus on suojeltu merkinnällä sr-2: rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas, suojeltava rakennus. Rakennuksen julkisivuja, vesikattoa tai sisätilojen alkuperäisestä tai linja-autoasemavaiheesta säilynyttä tilarakennetta ei saa purkaa eikä niissä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät niiden rakennustaiteellisia tai historiallisia arvoja. Asemakaavan suunnittelumääräyksissä määrätään Lasipalatsin aukiosta siten, että aukio on suunniteltava jäsentelyltään, muodoiltaan, tasaukseltaan, pinnoitteiltaan, istutuksiltaan, kalustukseltaan ja valaistukseltaan kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi ja taidemuseon arkkitehtuuriin sekä suojeltavien rakennusten ja niiden muodostamaan arvoympäristöön hyvin sopivaksi kokonaisuudeksi.

Alueella on voimassa 17.6.2015 vahvistettu maanalainen asemakaava nro 12290. Asemakaavan mukaan sisäänkäyntitilojen alueet on osoitettu map-5- ja map-7-merkinnöillä. Map-5-merkinnän mukaan alueelle saa sijoittaa maanalaisen aseman tiloista maanpintaan johtavan vanhan linja-autoaseman rakennukseen integroidun yleisöhissiyhteyden ja katutason hissiaulan sisäänkäynteineen ja hissikuilun vaatimat tekniset tilat suojavyöhykkeineen. Map-7-merkinnän mukaan alueelle saa sijoittaa maanalaisen tilan tason -2.3 yläpuolella sisäänkäyntihallia varten. Tilaan saadaan sijoittaa Pisararadan asemalta johtavan koneporrasyhteyden suojavyöhykkeineen. Hallialueelle saa avata sisäänkäynnin taidemuseoon. Maanalaiseen tilaan saa sijoittaa teknisiä tiloja ja huoltotiloja. Pisararadan keskustan aseman Lasipalatsiaukion yleisösisäänkäynnin ja sen teknisten tilojen rakentamisessa on varauduttava maanalaisen museotilan yhteisjärjestelyihin ja näiden vaikutuksiin suunnitelmiin.

Alueella on myös voimassa 26.9.1975 vahvistettu maanalainen asemakaava nro 7283. Asemakaavassa alueelle on osoitettu maanalainen tila metrotunnelia varten.

Helsingin yleiskaavassa 2016 (Kvsto 26.10.2016) rakennuspaikka on osoitettu Liike- ja palvelukeskustaksi C1, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Yleiskaavassa rakennuspaikalle on osoitettu metrorata.

Vakuutusyhtiö Pohjan talo, Lasipalatsi ja Rautatalon alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Nykytilanteessa rakennuspaikalla sijaitsee 1830-luvulla rakennettu entinen Turun kasarmin talousrakennus, joka on myöhemmin mm. palvellut linja-autoasemarakennuksena ja Helsingin kaupunkiympäristön info- ja näyttelytilana, Laituri.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (18.1.2021). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on saatu lausunnot kaupunginmuseolta, Uudenmaan ELY-keskukselta, Väylävirastolta sekä Museovirastolta. Lisäksi hakemuksesta on saatu kannanotto pelastuslaitokselta. Lausunnoissa ja kannanotossa esitetyt huomautukset kohdistuivat rakennussuojeluun, Pisararataa koskevaan aluevaraukseen ja paloteknisiin järjestelyihin.

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot saaduista viranomaisten lausunnoista ja kannanotoista.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista lausunnoista. Hakija ilmoittaa vastineessaan kaupunginmuseolle, että toteutussuunnittelussa tarkoitus on edetä yhteistoiminnassa Kaupunginmuseon kanssa. Sisätilan säilyneiden historiallisten rakennusosien säilyttämistä  / hyödyntämistä voidaan tutkia rakennuslupavaiheessa tarkemmin.

Hakija ilmoittaa vastineessaan Väylävirastolle, että suunnitelmien lähtökohtana on ollut toteuttaa Pisararadan puoleinen pääty siten, että Pisararadan toteutuminen ei esty. Jatkosuunnittelussa on huomioitu asemakaavan muutoksen OAS-vaiheen aikaiset lausunnon kommentit sekä teknisessä että toiminnallisessa suunnittelussa. Pisararadan esittämät tilavaraukset sisäänkäyntien, hissien sekä talotekniikkakuilujen osalta ovat suunnitelmissa huomioitu Pisararadan ratasuunnitelmien mukaisesti.

Pisararatavarauksen yläpuolisen ullakon ilmanvaihtokonehuoneen suunnittelu on tehty huomioiden Pisararadan talotekniikka-suunnitelmien mukaiset tila- ja tekniikkatarpeet liitesuunnitelmien mukaisesti. Kino-projektin yhteydessä toteutetaan valmiiksi erikseen osastoitavissa oleva ilmanvaihtokonehuonetila Pisararadan tarpeita ja suunnitelmia vastaavine ilmanvaihtokoneineen. Siinä vaiheessa, kun Pisararadan yhteys toteutetaan, väliaikainen ravintolatoiminta Pisararadan varausalueella loppuu ja Pisararadan varausaluetta palveleva IV-konehuonetila koneineen vapautuu. Pisararata voi toteuttaa tarvitsemansa koneet valmiiksi rakennettuun konehuoneeseen – tai sopia jo rakennetun talotekniikan (lvi, spr-, rau- ja sähkö) siirtämisestä Pisararadan omien talotekniikkaverkostojen taakse Pisararadan käyttöön.

Kino-hankkeen kellarin seinän sijainti ja perustukset eivät aiheuta esteitä Pisararadan toteuttamiselle. Uudet perustukset ovat tate-kanaalin ap-tason (+2.905) alapuolella n. 1.5 m. Suihkupaaluseinä ulottuu pisaravarauksen puolelle, mutta sen purkamiselle ei ole estettä, kun seinän takaa kaivetaan ja maanpaine poistuu. Yläpuolinen seinä täytyy tukea toisin niiltä osin, kun suihkutus puretaan, mutta tuennan tarve olisi olemassa joka tapauksessa.

Kino-hankkeen rakenteiden vuoksi Pisararadan kaivanto ei tarvitse tukiseinää kellarin seinälinjalla. Narinkkatorin puolen sisäänkäynnin osalta huolehditaan jatkosuunnittelussa, että Pisararadalle saadaan järjestymään oma sisäänkäynti. Väyläviraston lausunnon mukaisesti ”hankkeen rakennustoimenpiteet on suunniteltu toteutettavan siten, että Pisararadan rakentamisen yhteydessä tapahtuvat toimenpiteet on mahdollista toteuttaa ilman lisäkustannuksia”. Kino-hankkeen rakennusluvitusvaiheessa on varauduttu erilliseen suunnitelmien yhteensovituskatselmukseen Pisararadan kanssa.

Hakija ilmoittaa vastineessaan Pelastuslaitokselle, että Kino Helsingin rakennuksesta on laadittu palotekninen suunnitelma, joka liitetään rakennuslupahakemukseen ja hyväksytetään pelastuslaitoksella. Lasipalatsin aukiosuunnitelmat esitetään Pelastuslaitoksella aukiosuunnitelmien edetessä rakennuslupavaiheeseen.

Hakija ilmoittaa vastineessaan ELY-keskukselle, että esiintymislavan toimivuus edellyttää sen kattamista. Katteena on käytetty lasia keveän ja valoisan ilmeen saavuttamiseksi. Lumi- ja tuulikuormat tuottavat kuitenkin kantaville teräsrakenteille vahvuutta. Niiden muotoilussa on pyritty huomiota herättämättömään yksinkertaisuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Jatkosuunnittelussa rakennetta pyritään optimoimaan keveämmäksi.

Perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se edistää rakennuksen tarkoituksenmukaista käyttöä ja lisää kulttuuritarjontaa keskustassa. Keskus muodostaa luontevan toiminnallisen kokonaisuuden yhdessä Amos Rexin kanssa hyödyntäen mm. olevaa Lasipalatsin Rexin elokuvasalia osana Kino-Helsingin elokuvasalien kokonaisuutta. Haettu toimenpide osana julkista kulttuuritoimintaa muuttaa vanhan Kasarmin apurakennuksen ympäristöönsä nähden avoimemmaksi ja ympäröivää kaupunkitilaa aktivoivammaksi arvorakennukseksi. Käyttötarkoitus tukee alueen olemassa olevia palvelurakenteita ja lisää alueen houkuttelevuutta.

Haetun toimenpiteen tavoitteena on laajentaa rakennusta maan alle Lasipalatsin aukion puolelle, toteuttaa rakennukseen liittyvä lasiseinäinen terassipaviljonki Narinkkatorin puolelle ja esiintymiskatos Lasipalatsin aukion puolelle. Laajennuksen seurauksena tontilla käytetty rakennusoikeus kasvaa 1 113 k-m² ja asemakaavassa osoitettu rakennusoikeus ylittyy n. 51,3 %. Alustavien suunnitelmien mukainen rakentaminen ei olennaisesti muuta tai heikennä alueen toiminnallista rakennetta ja esitetyt ratkaisut soveltuvat alueen rakennuskantaan, tiivistävät aluetta ja edistävät voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita.

Suunnitelma poikkeaa jonkin verran asemakaavassa määritellyistä rakennusalojen rajoista. Rakennusalojen rajojen ylitys ei vaikuta rakennuksen perushahmoon merkittävästi ja haettu toimenpide on mahdollista toteuttaa päätöksessä asetettujen ehtojen mukaisesti. Vaikka rakennuksen ulkoasu tulee muuttumaan, huomioivat esitetyt muutokset rakennuksen ominaispiirteet. Paviljongin tulee sopeutua suojellun rakennuksen arkkitehtuuriin.

Muun muassa kaupunkikuvallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen, Pisararata-varauksen sekä paloteknisten asioiden turvaamiseksi on kuitenkin tarpeen asettaa poikkeamiselle ehtoja. Pisararata-varaus on suunniteltu hyödynnettävän kokonaisuuden käyttöön siihen asti, kunnes Pisararadan päätökset varmistuvat. Haetun toimenpiteen lähtökohtana on ollut hakijalta saadun vastineen mukaisesti toteuttaa Pisararadan puoleinen pääty siten, että Pisararadan toteutuminen ei esty. Kino-hankkeen toteuttaminen ei aiheuta esteitä Pisararadan toteuttamiselle. Kino-hankkeen rakennuslupavaiheessa on varauduttu erilliseen suunnitelmien yhteensovituskatselmukseen Pisararadan kanssa.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukainen käyttö ja palvelutason parantaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 1 § 2 mom. kohta 15 a
Rakennusvalvontataksa 2021, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Käsittely

Asian aikana kuultavana oli yksikön päällikkö Janne Prokkola. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 19.05.2021

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 243 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11–13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 243 (Maksun osalta) ja 248 §:t.

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Faksinumero:
(09) 655 783
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
(09) 310 13700 (Yleishallinto)

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Esittelijä

vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen

Lisätietojen antaja

Juuso Ala-Outinen, suunnittelija, puhelin: 09 310 20769

juuso.alaoutinen@hel.fi