Lainan myöntäminen, koulurakennuksen laajennussuunnitelma, Kulosaaren yhteiskoulun Oy

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Hanke

Kulosaaren yhteiskoulu on yksityinen sopimuskoulu, joka toimii osoitteessa Ståhlberginkuja 1, 00570 Helsinki. Kulosaaren yhteiskoulua ylläpitää Kulosaaren yhteiskoulun osakeyhtiö.

Kulosaaren yhteiskoulun nykyinen oppilasmäärä on 920. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluverkkoselvityksen mukaan alueen koulua koskevan oppilasmäärän on arvioitu kasvavan vuoteen 2032 mennessä 250 oppilaalla ja lisäksi 150 oppilasta voidaan siirtää laajennettuihin koulun tiloihin nykyisistä vuokratiloista. Koulun laajennushanke sisältää auditoriosalin, aineluokkia, liikunta- ja näyttämötilat sekä henkilökunnan tilat.

Kulosaaren yhteiskoulu Oy on hakenut kaupungilta koululainaa esittämänsä laajennushankkeen 12 400 000 euron (alv 0 %) rakentamisen kustannuksiin.

Toimialojen lausunnot

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto on antanut Kulosaaren yhteiskoulun laajennusosan hankesuunnitelmasta ja esitetyn hankkeen lainoittamiskelpoisuudesta puoltavan lausunnon.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on puoltanut Kulosaaren yhteiskoulun laajennuksen hankesuunnitelmaa alueellisen koulutustarpeen aiheuttamasta tilatarpeen näkökulmasta. Pienet investointimenot huomioidaan kaupungin sopimuskorvauksia määritettäessä. Kasvatus- ja koulutuslautakunta ei näe tarpeellisena laajentaa perustamishankkeiden liitännäiskustannusten korvaamista nykyisestä tasosta eikä talousarviossa ole määrärahavarauksia korvausten laajentamiseen.

Sopimuskoulu ja koululaina

Kaupunki on tehnyt alueellaan toimivien yksityisten opetuksen järjestäjien kanssa sopimuksia (koulusopimus), joissa on sovittu yksityisten opetuksen järjestäjien ja kaupungin välisestä yhteistyöstä perusopetuksen järjestämisestä perusopetuslain 4 §:n mukaisesti, sekä sopimuskoulujen velvollisuuksista osana kaupungin kouluverkkoa.

Kaupunki on tämän mukaisesti tehnyt koulusopimuksen Kulosaaren yhteiskoulun Oy:n kanssa. Sopimuskoulujen yksittäisiä peruskorjaushankkeita on toistaiseksi rahoitettu niin sanotulla koululainajärjestelmällä. Koska sopimuskouluille maksettava valtionosuus ei sisällä tilakustannusten pääomaosuutta, on kaupunki muiden mahdollisten rahoittajatahojen puuttuessa lainoittanut hankkeita koululainajärjestelmällä. Koululainajärjestelmän mukaisia lainoja ei lyhennetä ja ne erääntyvät maksettaviksi vain, jos kyseisiä lainoitettuja opetustiloja ei enää käytetä opetustarkoitukseen. Lainaa on myönnetty lähtökohtaisesti vain hankkeeseen liittyviin rakentamiskustannuksiin.

Koululainojen vakuuksina ovat koulurakennukset käyvästä arvostaan, käytännössä teknisestä arvostaan. Koska koululainoja ei lyhennetä, on järjestelmän kannalta osoittautunut toistaiseksi ratkaisemattomaksi ongelmaksi, että velkamäärät kumuloituvat suhteessa vakuutena olevien koulurakennusten vakuusarvon kehitykseen. Sopimuskoulut eivät kaupungin kouluja koskevista hankkeista poiketen saa valtiolta palautuksena myöskään investointihankkeiden sisältämiä arvonlisäveroja ja kyseiset verot jäävät kunkin hankkeen lopullisiksi kustannuksiksi. Hankkeisiin sisältyvät arvonlisäverot eivät kasvata rakennuksen vakuusarvoa, eivätkä kuulu lyhentämättömällä koululainalla rahoitettaviin menoihin.

Valtiontuki ja kuntalain 129 §

Komission tiedonannon (2016/c 262/01) mukaan julkista koulutusta, joka järjestetään julkisen tahon rahoittaman ja valvoman kansallisen koulutusjärjestelmän puitteissa, ei pidetä valtiontukisäännösten mukaisena taloudellisena toimintana. Komission tiedonannossa julkisesta koulutuksesta todettua sovelletaan myös yksityisiin kouluihin, jotka saavat rahoituksensa pääosin julkisista varoista. Myönnettävään lainaan ei siten sisälly SEUT 107(1) artiklan mukaista valtiontukea.

Kuntalain 129 §:n 1 momentin mukaan kunnan myöntämä laina, takaus tai muu vakuus ei saa vaarantaa kunnan kykyä vastata sille laissa säädetyistä tehtävistä. Kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski. Kunnan edut tulee turvata riittävän kattavilla vastavakuuksilla. Kaupungin talouden tunnuslukujen perusteella voidaan todeta, että kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitamisen tai talouden ei erittäin varovaisestikaan arvioituna voida katsoa vaarantuvan Kulosaaren yhteiskoulu Oy:lle myönnetyn lainan vuoksi.

Määrärahat

Kaupungin talousarvion kohdalla 9 01 02 01, Lainojen myöntäminen kouluille, on varattu 12 miljoonaa euroa lainojen myöntämiseen. Lisäksi talousarvion kohtaan 9 01 02 02, Muut koululainat, on varattu 34 miljoonaa euroa investointien rahoittamiseen. Koska Kulosaaren yhteiskoulun Oy:n hanke toteutetaan koululainamallilla, on laina hankkeen luonteen vuoksi perusteltua myöntää talousarvion kohdalta 9 01 02 01, Lainojen myöntäminen kouluille. Esitetyn, 400 000 euron, siirron jälkeen talousarvion kohdassa 9 01 02 01 on käytettävissä 12 400 000 euroa.

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto 11.03.2021 § 26

Lausunto

Esittelijä

Lisätiedot

Markku Hakonen, projektinjohtaja, puhelin: 310 39569

Päätös tullut nähtäväksi 21.04.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.