Valtuustoaloite, Harjun nuorisotalon korjaus- ja käyttösuunnitelma

HEL 2021-002848
Asialla on uudempia käsittelyjä
21. / 656 §

V 13.10.2021, Valtuutettu Sami Muttilaisen aloite Harjun nuorisotalon korjaus- ja käyttösuunnitelmasta

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Minja Koskelan ehdotuksesta.

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Sulje

Valtuutettu Sami Muttilainen ja 16 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki laatii vuonna 2019 lakkautetulle Harjun nuorisotalolle korjaus- ja käyttösuunnitelman yhdessä alueen asukkaiden ja aktiivien kanssa.

Harjun entisen nuorisotalon toiminnot ovat pääosin siirtyneet muualle kulttuurisen nuorisotyön alueellistamisen myötä, mutta rakennus on edelleen vuokrattuna kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle. Alueellistamisen tavoitteena oli toteuttaa kulttuurista nuorisotyötä lähipalveluna, tuoda toimintoja lähemmäs nuoria, tukea alueellista omaleimaisuutta ja saada tasaisempi palveluvalikko koko kaupunkiin. Toimintoja siirrettiin mm. Kontulaan ja Itäkeskukseen, Kannelmäkeen, Lauttasaareen sekä Pikku-Huopalahteen. Harjun nuorisotalon toiminta on kohdistunut alueellista nuorisotyötä laajemmalle asiakaskunnalle.

Rakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas. Se on rakennettu alkujaan ruumishuoneeksi vuonna 1923 ja toiminut nuorisotalona vuodesta 1986 lähtien. Rakennuksella on suojelumerkintä sr-1, jonka mukaan rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen, aula- ja käytävätilojen tai porrashuoneiden rakennustaiteellista tai historiallista arvoa tai tyyliä. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on ”julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään” (YL/s). Rakennus tulee siten säilymään osana helsinkiläisten kulttuuriperintöä myös alueen kehittyessä. Jos rakennukselle ei löydy kaupungilla omaa käyttöä, sille voidaan kaupunkiympäristölautakunnan lausunnon mukaan kehittää uusi käyttötarkoitus Teollisuuskadun akselin kaavoitusta tukien.

Rakennukseen on vuosina 2019−2020 tehty sisäilma- ja rakennusteknisiä tutkimuksia, joiden perusteella on laadittu perusparannussuunnitelma, jotta rakennus voisi toimia jatkossakin nuorisotalona. Epäselvän tulevan käytön vuoksi toimenpiteitä ei ole kuitenkaan aloitettu. Rakennusta ylläpidetään ja mahdolliset vaurioituneet osat korjataan, jotta se pysyy käyttötarkoituksensa mukaisessa kunnossa.

Jos rakennus pidetään kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan hallinnassa nuorisotalona, se tulee perusparantaa. Samalla on mahdollista tehdä myös toiminnallisia muutoksia. Perusparannuksen kustannusarvio on
2 500 000−4 000 000 euroa riippuen teknisistä ja toiminnallisista ratkaisuista.

Vuoden 2021 talousarvion liitteenä olevassa talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2021–2030 perusparannukseen ei ole varattu määrärahaa. Sekä kaupunkiympäristölautakunta että kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta ovat lausunnoissaan esittäneet, että rakennuksen käyttötarkoitus tulee ratkaista mahdollisimman pian ja perusparannus kirjata investointiohjelmaan niin, ettei rakennus pääse enää huonompaan kuntoon.

Vaativa perusparannus nostaa tilan sisäistä vuokraa merkittävästi. Jos rakennus perusparannetaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tilaksi, sen toiminnot suunnitellaan yhdessä alueen asukkaiden ja aktiivien kanssa. Kaupungin rinnalla alueen järjestöt ja kulttuuritoimijat voisivat toteuttaa toimintaa ja vastata osasta kustannuksia. Kallion alueella on tarvetta kaupungin ja järjestöjen yhteistyössä toteuttamalle kulttuurille ja kansalaistoiminnalle.

Itäisessä kantakaupungissa on edelleen useita nuorisotiloja (mm. kulttuuriareena Tiivistämö ja teatteriin erikoistunut Narrin näyttämö Sörnäisissä, Pelitalo Sture ja sateenkaaritoiminnan keskus IrisHelsinki Vallilassa, Loisto setlementti ry:n pyörittämä Poikien talo ja Tyttöjen talo Alppiharjussa). Kolmannen sektorin toimijoista alueella on esim. Oranssin kulttuurikeskus ja Circus. Kaupungin oman toiminnan lisäksi itäisen kantakaupungin alueella on useita toimijoita, joita avustetaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toiminta- tai tapahtuma-avustuksista.

Asiasta on saatu kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan ja kaupunkiympäristölautakunnan lausunnot. Molemmat lautakunnat päättivät lausunnoistaan esittelijän ehdotuksesta poiketen, kulttuuri- ja vapaa-aika-lautakunta äänin 8−5 ja kaupunkiympäristölautakunta yksimielisesti. Vastaus on lausuntojen mukainen.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi aloitteen, jonka on allekirjoittanut vähintään 15 valtuutettua.

Sulje

Kaupunkiympäristölautakunta 07.09.2021 § 414

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että Harjun nuorisotalo on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennus rakennettiin vuonna 1923 Arkkitehti Albert Nybergin suunnittelemana ruumishuoneeksi ja rakennus toimi ruumishuoneena 1950-luvun puoliväliin asti. Tämän jälkeen talo toimi pari vuosikymmentä maalivarastona, kunnes vuonna 1978 kaikki toiminta talolla loppui. Kun rakennus jäi tämän jälkeen tyhjäksi, pääsi se ränsistymään. 1980-luvun puolivälissä rakennus korjattiin nuorisotaloksi ja vuodesta 1986 lähtien se on toiminut Kallion seudun nuorison käytössä.

Nykyisen asemakaavan mukaan se on ”julkisten lähipalvelurakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään” (YL/s). Ruumishuoneella suojelumerkintä sr-1.

Rakennus on vuokrattuna kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle (Kuva), mutta sen toiminnot ovat pääosin siirtyneet pois rakennuksesta. Rakennusta ylläpidetään ja mahdolliset vaurioituneet rakennusosat korjataan, jotta rakennus pysyy käyttötarkoituksensa mukaisessa käyttökunnossa.

Rakennukseen on vuonna 2019 - 2020 tehty sisäilma- ja rakennusteknisiä tutkimuksia joiden perusteella on laadittu Harjun nuorisotalolle perusparannussuunnitelma, jotta talo voisi toimia jatkossakin nuorisotalona. Epäselvän tulevan käytön vuoksi korjaustoimenpiteitä ei ole käynnistetty.

Mikäli Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toimii kohteessa jatkossakin ja talo säilyy nuorisotalona, tulee se tulevaisuudessa peruskorjata, jolloin on mahdollista tehdä myös toiminnallisia muutoksia. Perusparannuksen kustannusarvio voi olla 2,5 - 4,0 M€ riippuen teknisistä ja toiminnallisista ratkaisuista sekä pihajärjestelyistä. Suunnittelu toteutetaan tällöin Kuvan tarvekuvauksen mukaisesti rakennuksen tekniset ominaisuudet ja suojeluarvot huomioiden, mukaan lukien myös alueen asukkaiden ja aktiivien näkökannat sekä löytää ratkaisu siihen, miten nuorisotyö on tarkoitus toteuttaa alueella tulevaisuudessa. Talousarviossa 2021 Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelma vuosiksi 2021–2030 kohteelle ei ole varattu määrärahaa perusparannukseen. Jos kohteelle ei kaupungilla löydy omaa käyttöä, kohteelle kehitetään uusi käyttötarkoitus Teollisuuskadun akselin kaavoitusta tukien.

Tilat-palvelu on laatimassa koko palvelurakennusten kiinteistökannan kattavaa pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaa (PTS), jonka tarkoituksena on saada kokonaiskuva rakennusten kunnosta ja korjaustarpeista. Tavoitteena on, että kaikkia palvelurakennuksia korjataan ja ylläpidetään sen mukaisesti.

Lautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalon tuleva käyttötarkoitus tulee ratkaista mahdollisimman pian ja peruskorjaus tulee kirjata investointiohjelmaan aikataulussa, jolla varmistetaan, ettei rakennus mene vieläkin huonompaan kuntoon. Korjaus on tehtävä talon tulevien käyttäjien tarpeet huomioiden.

Käsittely

Vastaehdotus 1:
Tuomas Nevanlinna: Korvataan lause: “Jos kohteelle ei kaupungilla löydy omaa käyttöä, kohteelle kehitetään uusi käyttötarkoitus Teollisuuskadun akselin kaavoitusta tukien.” lauseella: "Jos kohteelle ei löydy käyttöä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla, pitää kartoittaa, löytyisikö sille kaupungin muiden toimialojen piiristä käyttötarkoitus."

Kannattaja: Arvind Ramachandran

Vastaehdotus 2:
Tuomas Nevanlinna: Lisätään lausunnon loppuun: “Lautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalon tuleva käyttötarkoitus tulee ratkaista mahdollisimman pian ja peruskorjaus tulee kirjata investointiohjelmaan aikataulussa, jolla varmistetaan, ettei rakennus mene vieläkin huonompaan kuntoon. Korjaus on tehtävä talon tulevien käyttäjien tarpeet huomioiden."

Kannattaja: Laura Rissanen

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Tuomas Nevanlinnan vastaehdotuksen 2.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Tuomas Nevalinnan vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna.

Jaa-äänet: 9
Jenni Hjelt, Olli-Pekka Koljonen, Oona Käyhkö, Jenni Pajunen, Katri Penttinen, Laura Rissanen, Saana Rossi, Lea Saukkonen, Sameli Sivonen

Ei-äänet: 3
Tuomas Nevanlinna, Mika Raatikainen, Arvind Ramachandran

Tyhjä: 0

Poissa: 1
Silja Borgarsdottir Sandelin

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 9 - 3 (1 poissa).

31.08.2021 Pöydälle

24.08.2021 Pöydälle

Esittelijä
vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen
Lisätiedot

Jouko Snellman, yksikön päällikkö: 310 40334

jouko.snellman@hel.fi

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 07.09.2021 § 131

Lausunto

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus pitää perusparantaa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tilaksi, jonka toiminnot suunnitellaan yhdessä alueen asukkaiden ja aktiivien kanssa ja jossa toimintaa toteuttaa ja osasta kustannuksista vastaa kaupungin rinnalla alueen järjestöt ja kulttuuritoimijat. Lautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalon tuleva käyttösuunnitelma tulee ratkaista mahdollisimman pian ja peruskorjaus tulee kirjata investointiohjelmaan niin, että peruskorjaus voidaan aloittaa mahdollisimman pian, jotta rakennus ei mene huonompaan kuntoon.

Nuorisopalveluiden toiminnan uudelleenorganisoinnin tavoitteena oli kulttuurisen nuorisotyön alueellistaminen, jolloin toimintoja siirrettiin lähemmäksi nuoria, tukemaan alueellista omaleimaisuutta ja aktiivista hyvinvoinnin edistämistä. Tarkoituksena oli saada tasaisempi palveluvalikko koko Helsinkiin ja toteuttaa kulttuurista nuorisotyötä lähipalveluna, mikä mahdollistaa alueella tehtävän työn entistä paremman resursoinnin myös kulttuurisen nuorisotyön menetelmien ja henkilöstön avulla. Toimintoja siirrettiin mm. Kontulaan ja Itäkeskukseen, Kannelmäkeen, Lauttasaareen sekä Pikkuhuopalahteen. Näissä tiloissa on tehty toiminnallisia muutoksia, jotka tukevat ja mahdollistavat laadukkaan toiminnan tiloissa.

Kulttuurisen nuorisotyön alueellistaminen yhteydessä järjestöt ja muut toimijat ovat pääsääntöisesti löytäneet korvaavat tilat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tiloista tai muualta. Nuorisopalvelukokonaisuuden tiedossa ei ole järjestöjä, joilta puuttuisi tilat toimintaansa Harjun vanhoista käyttäjistä.

Harjun nuorisotalon toiminta jo aikaisemmin kohdistui alueellisen nuorisotyön kohderyhmää laajemmalle asiakaskunnalle. Kallion alueella on tarvetta kaupungin sekä järjestöjen yhteistyössä toteuttamalle kulttuurille ja kansalaistoiminnalle.

Itäisessä kantakaupungissa on edelleen useita nuorisotiloja:

  • Sörnäisissä sijaitsevat nuorisopalvelujen tapahtumayksikön kulttuuriareena Tiivistämö ja teatteriin erikoistunut toimipiste Narrin näyttämö
  • Vallilassa sijaitsevat nuorisopalveluiden kohdennetun pelitoiminnan keskus​ Pelitalo Sture, sateenkaarevasta toiminnan keskus IrisHelsinki
  • Alppiharjussa sijaitseva Loisto setlementti ry:n pyörittämä Poikien talo/tyttöjen talo
  • Mustikkamaa-Korkeasaari alueella sijaitsee kesäkaudella toimiva yhteisöllinen puutarha Syötävä puisto. Kaupunkikonserniin kuuluva Korkeasaari järjestää lapsille ja nuorille suunnattua leiritoimintaa.
  • Eteläisen nuorisotyön ja Pasilan nuorisotyön yksikkö tekevät itäisessä kantakaupungissa kouluyhteistyötä

Lisäksi Sörnäisissä sijaitsee kulttuuripalvelukokonaisuuden kaikille avoin monitoimitalo Caisa, jossa järjestetään myös kohdennettuja kursseja ja työpajoja lapsille ja nuorille. Itäisen kantakaupungin alueella on useita toimijoita, joita avustetaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan toiminta-avustuksista tai tapahtuma-avustuksista.

Lisäksi alueella on kolmannen sektorin toimijoista esimerkiksi: Oranssin kulttuurikeskus ja Circus.

Itäisessä kantakaupungissa on edelleen kehittymässä tapahtuma- ja kulttuurikeskittymä, jossa myös nuorille löytyy tekemistä ja tilaa. Esimerkkeinä tulevasta kehityksestä mm. Taideyliopisto Sörnäisten kampus, joka keskittyy kuvataiteen sekä teatterin ja tanssin opetukseen ja Hanasaaren voimalaitoksen rakennusten tulevaisuuden visiot.

Harjun nuorisotalon rakennuksen vaatima usean miljoonan euron korjaustyö nostaa tilan vuokraa merkittävästi. Rakennukseen on teetetty 2019–2020 rakennetekniset tutkimukset, haitta-ainetutkimukset ja julkisivu- ja vesikattotutkimukset, joiden perusteella rakennus vaatii perusparannusta.

Rakennus on suojeltu rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana rakennuksena ja siten säilyy osana helsinkiläisten kulttuuriperintöä myös alueen kehittymisen yhteydessä. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen, vesikattojen, aula- ja käytävätilojen tai porrashuoneiden rakennustaiteellista tai historiallista arvoa tai tyyliä.

Käsittely

Vastaehdotus:
Teija Makkonen: Lisätään ensimmäiseen kappaleeseen:

Lautakunta katsoo tarpeelliseksi, että rakennukselle laaditaan käyttösuunnitelma, jonka perusteella Harjun peruskorjauksen kirjaamista investointisuunnitelmaan arvioidaan käyttösuunnitelman valmistuttua.

Kannattaja: Dani Niskanen

Vastaehdotus:
Veronika Honkasalo: Lisätään ensimmäiseen kappaleeseen:

Lautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalon tuleva käyttösuunnitelma tulee ratkaista mahdollisimman pian ja peruskorjaus tulee kirjata investointiohjelmaan niin, että peruskorjaus voidaan aloittaa mahdollisimman pian, jotta rakennus ei mene huonompaan kuntoon.

Kappaleeseen kymmenen seuraava muutos:
Harjun nuorisotalon rakennuksen vaatima usean miljoonan euron korjaustyö nostaa tilan vuokraa merkittävästi ilman että siitä saadaan toiminnan kannalta vastaavaa hyötyä. -> poistetaan lauseen loppu sanan "merkittävästi" jälkeen.

Lisäksi poistetaan viimeinen kappale:
"Mikäli ei saada Harjun peruskorjausta ei saada mahdutettua kaupungin talonrakentamisen investointiohjelmaan lähivuosille, niin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että Harjun nuorisotalosta voidaan luopua ja suojeltu kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus voisi saada uuden omistajan avulla uuden sisällön, joka täydentää parhaalla tavalla alueen palvelutarjontaa. Ei ole tarkoituksenmukaista, että rakennusta ei korjata ja jää se vajaakäytölle."

Kannattaja: Eeva Kärkkäinen

Teija Makkosen ja Veronika Honkasalon vastaehdotuksista äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Teija Makkosen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 5
Joel Harkimo, Heimo Laaksonen, Teija Makkonen, Dani Niskanen, Nina Suomalainen

Ei-äänet: 8
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Eeva Kärkkäinen, Tuomas Tuomi-Nikula

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä Veronika Honkasalon vastaehdotuksen äänin 5 - 8.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Veronika Honkasalon vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna

Jaa-äänet: 5
Joel Harkimo, Heimo Laaksonen, Teija Makkonen, Dani Niskanen, Nina Suomalainen

Ei-äänet: 8
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Eeva Kärkkäinen, Tuomas Tuomi-Nikula

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä Veronika Honkasalon vastaehdotuksen äänin 5 - 8.

Kahden suoritetun äänestyksen jälkeen kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti hyväksyä Veronika Honkasalon vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

24.08.2021 Pöydälle

Esittelijä
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja
Tommi Laitio
Lisätiedot

Matti Kuusela, tilapalvelupäällikkö, puhelin: 310 87783

matti.kuusela@hel.fi

Tiina Hörkkö, aluepäällikkö, puhelin: 310 23188

tiina.horkko@hel.fi

Mikko Vatka, nuorisoasiainjohtaja, puhelin: 310 71252

mikko.vatka@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 29.09.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

kansliapäällikkö
Sami Sarvilinna

Lisätietojen antaja

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731

maria.nyfors@hel.fi