Reklamaatio, asunto-osakkeiden myynti, Lapinlahdenkatu 11

HEL 2021-008331
Asialla on uudempia käsittelyjä
21. / 581 §

Oikaisuvaatimus teknisen johtajan Bostadsaktiebolaget Lappviksgatan 11 -nimisen yhtiön osakkeiden nro 29-31 myyntiä koskevasta kauppahinnan alentamispäätöksestä 14.9.2021 (191 §)

Kaupunkiympäristölautakunta

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, joka koskee teknisen johtajan Bostadsaktiebolaget Lappviksgatan 11 –nimisen yhtiön osakkeiden nro 29-31 myyntiä koskevaa kauppahinnan alentamispäätöstä 14.9.2021 (191 §).

Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta teknisen johtajan päätöstä olisi syytä muuttaa.

Perustelut

Päätös, jota oikaisuvaatimus koskee

********** (jäljempänä ostajat) tekivät 2.7.2021 reklamaation, jossa vaativat yhteensä 55 932,73 euron suuruista hinnanalennusta osoitteessa Lapinlahdenkatu 11 sijaitsevan Bostadsaktiebolaget Lappviksgatan 11 -nimisen yhtiön osakkeiden numerot 29-31 kauppahinnasta, koska kaupan kohde ei vastannut siitä myytäessä annettuja tietoja. Tekninen johtaja päätti 14.9.2021 (191 §) myöntää ostajille 2000 euron suuruisen hinnanalennuksen pesutuvan puuttumisen johdosta.

Oikaisuvaatimus ja sen perusteet

Ostajien mukaan kohtuullinen hinnanalennus on suurempi kuin heille myönnetty 2000 euroa. Ostajat vaativat oikaisuvaatimuksessaan yhteensä 54 624,46 euron suuruista hinnanalennusta, koska myyjä on jättänyt kertomatta oleellisia kauppaan vaikuttavia seikkoja. Helsingin kaupungin ennen kauppaa toimittamissa dokumenteissa on ollut lukuisia virheitä, jotka ovat kokonaisuutena vaikuttaneet kauppaan.

Oikeudellinen arviointi

Käytetyn asunnon kauppaa koskevan asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan asunnossa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Ostajalla on tällöin 6 luvun 16 §:n mukainen oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on lisäksi oikeus saada hinnanalennuksena palautettavalle kauppahinnalle korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä päivästä lukien, jona myyjä vastaanotti kauppahinnan

Ostajille on myönnetty kohtuulliseksi katsottuna korvauksena 2000 euron suuruinen hinnanalennus pesutuvan puuttumisen johdosta. Myyntiasiakirjoissa olevassa yhtiöjärjestyksessä oli virheellisesti ilmoitettu, että taloyhtiössä on yhteiskäytössä oleva pesutupa. Kiinteistövälittäjän aviolausunnon mukaan taloyhtiön pesutuvan puuttumisen laskennallisen arvo on noin 1500 - 2000 euroa.

Muilta osin ostajien korvausvaade on hylätty teknisen johtajan päätöksessä 14.9.2021 (191 §) tarkemmin eritellyin perustein.

Teknisen johtajan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen. Viranhaltija on ollut toimivaltainen ja tehnyt päätöksen harkintavaltansa rajoissa.

Oikaisuvaatimuksessa ei myöskään ole esitetty sellaista uutta lisäselvitystä, jonka johdosta teknisen johtajan päätöstä olisi syytä tarkoituksenmukaisuusperusteella oikaista.

Kannemahdollisuudesta

Tämä päätös on kaupungin kannanotto ostajien hinnanalennusvaatimukseen. Päätöksestä on mahdollista valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta hallintotuomioistuin ei tutki päätöksen yksityisoikeudellista sisältöä. Kyseessä on yksityisoikeudellinen riita-asia, jonka ostajat voivat halutessaan saattaa yleisen alioikeuden ratkaistavaksi.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Oikaisuvaatimuksen yleiset edellytykset

Kuntalain (410/2015) 134 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Oikaisuvaatimus tehdään 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja sen jaoston sekä sen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa kuntalain 137 §:n mukaan tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Kuntalain 138 §:n mukaan oikaisuvaatimus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Ellei muuta näytetä, tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä päätöksen postittamisesta.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (24.1.2003/13) 19 §:n mukaan tavallista sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä asiakirja katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

Ostajat ovat asiassa asianosaisia. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös annettu sähköisesti tiedoksi 15.9.2021 ja oikaisuvaatimus on saapunut kirjaamoon 30.9.2021. Oikaisuvaatimus on siten saapunut määräajassa ja se on osoitettu oikealle toimielimelle.

Sulje

Kaupunkiympäristön toimiala Rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuus Tekninen johtaja 14.09.2021 § 191

Päätös

Tekninen johtaja päätti myöntää ********** yhteensä 2000 euron suuruisen hinnanalennuksen osoitteessa Lapinlahdenkatu 11 sijaitsevan Bostadsaktiebolaget Lappviksgatan 11- nimisen yhtiön osakkeiden numero 29-31 kauppahinnasta ja hylätä reklamaatiossa esitetyn korvausvaateen tämän ylimenevältä osin.

Päätöksen perustelut

Tekninen johtaja päätti 10.3.2021 (81§) myydä 443 000 euron kauppahinnalla ********** (jäljempänä ostajat) Bostadsaktiebolaget Lappviksgatan 11-nimisen yhtiön osakkeet numero 29-31, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan oikeuttavat osoitteessa Lapinlahdenkatu 11 A 11, 00100 Helsinki, sijaitsevan 65,6 m2:n suuruisen, kahden huoneen, keittiön sekä kylpyhuoneen käsittävän huoneiston hallintaan.

Kauppakirja on allekirjoitettu ja hallinta siirtynyt ostajille 8.4.2021.

Ostajat ovat tehneet 2.7.2021 reklamaation, jossa he vaativat yhteensä 55 932,73 euron suuruista hinnanalennusta sillä perusteella, että kaupan kohde ei ole vastannut siitä myytäessä annettuja tietoja.

Käytetyn asunnon kauppaa koskevan asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan asunnossa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Ostajalla on tällöin 6 luvun 16 §:n mukainen oikeus virhettä vastaavaan tai muuten virheeseen nähden määrältään kohtuulliseen hinnanalennukseen. Ostajalla on oikeus saada hinnanalennuksena palautettavalle kauppahinnalle korkolain 3 §:n 2 momentin mukaista korkoa siitä päivästä lukien, jona myyjä vastaanotti kauppahinnan.

Jos ostaja on ennen kaupantekoa tarkastanut asunnon tai ilman hyväksyttävää syytä jättänyt käyttämättä myyjän tarjoaman tilaisuuden asunnon tarkastamiseen, hän ei asuntokauppalain 6 luvun 12 §:n mukaan saa virheenä vedota seikkaan, joka hänen olisi pitänyt havaita tarkastuksessa.

Ostaja ei kuitenkaan ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.

Asuntokauppalain 6 luvun 19 §:n mukaan, mikäli ostaja vetoaa seikkaan, jonka suhteen myyjä on laiminlyönyt 11 §:ssä tarkoitetun tiedonantovelvollisuuden ja ostaja puolestaan on syyllistynyt laiminlyöntiin tai muuhun huolimattomuuteen 12 §:ssä tarkoitetussa asunnon tarkastuksessa, ostaja voi 12 §:n säännösten estämättä vaatia olosuhteisiin nähden kohtuullista hinnanalennusta.

Ostajilla on ollut käytettävissä seuraavat myyntiasiakirjat:

1) myyntiesite 5.3.2021
2) isännöitsijäntodistus 26.2.2021
3) tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2019
4) kunnossapitoselvitys 2020
5) energiatodistukset rakennuksista 9.9.2015
6) yhtiöjärjestys 13.4.2017

Kauppakirjassa ostajat vahvistavat tutustuneensa edellä mainittuihin asiakirjoihin ja kuittaavat vastaanottaneensa kyseiset asiakirjat.

Ostajat vaativat myyntiasiakirjoissa olleiden virheellisten tietojen johdosta hinnanalennusta seuraavista seikoista:

1)
Pesutuvan puuttuminen
8000,00 euroa
2)
Päärakennuksen katujulkisivun ikkunoita ei ole remontoitu      
3950,91 euroa
3)
Piharakennuksen vesikattoa ei ole uusittu
1308,27 euroa
4)
Pohjaviemäriä ei ole kokonaisuudessaan uusittu
1453,64 euroa
5)
Virheellinen päärakennuksen kadun puolen julkisivuremontin saneerausvuosi
1397,73 euroa
6)
Päärakennuksen pihan puoli vain paikkarapattu, rappausta ei ole uusittu
9318,18 euroa
7)
Pihakannen vedeneristyksen korjausta ei ole tehty
8200,00 euroa
8)
Virheellinen LVIS-saneerauksen hinta-arvio
22 304,00 euroa

Lisäksi ostajat toteavat, että huoneistosta puuttuu korvausilmaventtiilit, minkä johdosta korvausilma tulee huoneistoon asunnon kerrostaso-oven läpi, jolloin rappukäytävän äänet kuuluvat selkeästi asuntoon. Mikäli tämän asian korjaamisesta aiheutuu kustannuksia, tullaan niitä vaatimaan myyjältä täysimääräisenä.

Oikeudellinen arviointi

1) Pesutuvan puuttuminen

Yhtiöjärjestyksessä on virheellisesti ilmoitettu, että taloyhtiössä on yhteiskäytössä oleva pesutupa. Muissa myyntiasiakirjoissa ei ole tästä mainintaa. Yhteistiloja ei ole esitelty ostajille.

Yhtiöjärjestyksessä olleen virheellisen tiedon johdosta ostajille myönnetään pesutuvan puuttumisen vuoksi hinnanalennusta kohtuulliseksi katsotut 2000 euroa.

Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksoina 1.1.-30.6.2021 ja 1.7.-31.12.2021 on 0,00 %.

2) Päärakennuksen (AB-rakennus) katujulkisivun ikkunoita ei ole remontoitu

Myyntiesitteessä ja toimintakertomuksessa todetaan, että AB-rakennuksen ikkunoiden uusiminen on tehty vuonna 2005. Kunnossapitosuunnitelmassa mainitaan, että katurakennuksen (AB-rakennus) ikkunat on uusittu 2004-2005. Isännöitsijäntodistuksessa ei mainita, että katujulkisuvun ikkunat olisi uusittu, vaan todetaan, että ”pihajulkisivun ikkunat on uusittu vuonna 2005”. Ikkunoiden osalta ei ole ollut suunnitteilla korjaustoimenpiteitä.

Ostajien mukaan päärakennuksen pihan puolen ikkunat on todellisuudessa uusittu jo vuonna 2004. Lisäksi he toteavat havainneensa, että rakennuksen ”kadun puolen ikkunat ovat huomattavasti vanhemmat ja huonokuntoisemmat, silmämääräisesti arvioituna 1980-luvulta.”

Pihajulkisivun ikkunoiden osalta osassa asiakirjoissa ilmoitetun ja ostajien mainitseman todellisen iän (joka käy ilmi isännöitsijäntodistuksesta) välinen erotus on vain yksi vuosi. Ostajat ovat lisäksi oman ilmoituksensa mukaan havainneet, että päärakennuksen kadunpuolen ikkunat ovat huomattavasti pihanpuolen ikkunoita vanhemmat.

Myyntiasiakirjoissa on tältä osin ollut ristiriitaista tietoa. Virheellä ei kuitenkaan sen vähäisyyden vuoksi objektiivisesti arvioiden voida katsoa olleen yksin eikä yhdessä muiden tässä päätöksessä mainittujen asiakirjavirheiden kanssa vaikutusta ostajan päätöksentekoon ja kauppaan. Kyse ei ole asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta, hinnanalennukseen oikeuttavasta virheestä.

3) Piharakennuksen (C-rakennus) vesikaton uusiminen

Ostajien mukaan vesikattoa ei todellisuudessa ole uusittu, vaan ainoastaan huoltomaalattu/korjattu. Tämän johdosta katon korjaustarve tulee olemaan aikaisempi kuin mitä asiakirjojen perusteella ostajan olisi ollut syytä olettaa.

Myyntiesitteessä ja toimintakertomuksessa todetaan, että C-rakennuksen (piharakennus) vesikatto on uusittu vuonna 2010. Isännöitsijäntodistuksessa on puolestaan maininta ”piharakennuksen ja vesikaton saneeraus 2010”. Kunnossapitosuunnitelmassa todetaan, että piharakennuksen katto on maalattu ja katon kuntoluokaksi todetaan 1 (ei korjaustarvetta 10 vuoden kuluessa).

Myyntiasiakirjoissa on tältä osin ollut ristiriitaista tietoa. Kunnossapitosuunnitelman mukaan katon uusimiseen ei kuitenkaan ole lähiaikoina tarvetta. Virheellä ei sen vähäisyyden vuoksi objektiivisesti arvioiden voida siten katsoa olleen yksin eikä yhdessä muiden tässä päätöksessä mainittujen asiakirjavirheiden kanssa vaikutusta ostajan päätöksentekoon ja kauppaan. Kyse ei ole asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta, hinnanalennukseen oikeuttavasta virheestä

4) Pohjaviemäriä ei ole kokonaisuudessaan uusittu

Ostajien mukaan pohjaviemäriä ei ole kokonaisuudessaan uusittu, kuten asiakirjojen perusteella voisi olettaa. Yhtiökokous on sen vuoksi kaupanteon jälkeen joutunut antamaan hallitukselle valtuutuksen nostaa enintään 50 000 euron laina pohjaviemärin korjaamista varten.

Myyntiesitteen ja toimintakertomuksen tietojen mukaan pohjaviemärin peruskorjaus on tehty vuonna 2010. Isännöitsijäntodistuksen mukaan pohjaviemäri on sukitettu vuonna 2010. Kunnossapitosuunnitelmassa puolestaan mainitaan, että tonttijohdot ja pohjaviemäri talon sisällä on uusittu 2010. Kunnossapitosuunnitelmassa viemäreiden kuntoluokaksi todetaan 1 (ei korjaustarvetta 10 vuoden kuluessa).

Kunnossapitosuunnitelman mukaan yhtiön pohjaviemärin uusimiseen ei siten ole lähiaikoina tarvetta.

Ostajien mainitseman, pohjaviemärin korjaamista koskevan lainan osalta voidaan todeta, että yhtiökokouksen 10.6.2021 antama valtuutus hallitukselle nostaa enintään 50 000 euron suuruinen laina pohjaviemärin korjaamista varten kohdistuu vain ns. rasiteviemäriin, joka palvelee myös naapurikiinteistöä. Asia on tullut vireille naapuriyhtiön aloitteesta vasta kaupanteon jälkeen. Kauppakirjan mukaan myyjä ei vastaa yhtiön myöhemmin päättämistä kunnossapitotoimenpiteistä. Lisäksi voidaan todeta, että vaikka valtuutus on annettu 50 000 euron suuruisen lainan nostoon, nostettavan lainan määrä ei välttämättä ole näin suuri. Lainaa tullaan nostamaan vain korjaukseen tarvittava määrä ja kustannukset jakautuvat puoliksi naapurikiinteistön kanssa. .

Myyntiasiakirjoista ei käy ilmi, miltä osin pohjaviemäriä on uusittu ja miltä osin sukitettu.

Puutteellisella tiedolla ei kuitenkaan sen vähäisyyden vuoksi objektiivisesti arvioiden voida katsoa olleen yksin eikä yhdessä muiden tässä päätöksessä mainittujen asiakirjavirheiden kanssa vaikutusta ostajan päätöksentekoon ja kauppaan. Kyse ei ole asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta, hinnanalennukseen oikeuttavasta virheestä.

5) Päärakennuksen (AB-rakennus) kadun puolen julkisivuremontin ajankohta

Ostajien mukaan julkisivuremontti on todellisuudessa tehty vuonna 2007 eikä 2010 kuten myyntiesitteessä mainitaan.

Myyntiesitteen ja toimintakertomuksen mukaan AB-rakennuksen katujulkisivun rappaus on uusittu vuonna 2010. Samoin kunnossapitosuunnitelman mukaan rakennuksen ulkokuoren julkisivujen rappaus (kadun puoli) on tehty vuonna 2010. Kuntoluokaksi on arvioitu 1 (ei korjaustarvetta 10 vuoden kuluessa).

Isännöitsijäntodistuksessa puolestaan mainitaan, että katujulkisivu on saneerattu 2007.

Myyntiasiakirjoissa on tältä osin ollut ristiriitaista tietoa. Julkisivuremontin osalta osassa asiakirjoista ilmoitetun virheellisen ajankohdan ja ostajien mainitseman todellisen remontin ajankohdan välinen erotus on vain kolme vuotta.

Virheellisellä tiedolla ei siten sen vähäisyyden vuoksi objektiivisesti arvioiden voida katsoa olleen yksin eikä yhdessä muiden tässä päätöksessä mainittujen asiakirjavirheiden kanssa vaikutusta ostajan päätöksentekoon ja kauppaan. Kyse ei ole asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta, hinnanalennukseen oikeuttavasta virheestä.

6) Päärakennuksen pihan puolen rappaus

Ostajien mukaan päärakennuksen julkisivu on rappauksen sijaan korjattu paikkarappaamalla ja maalattu, mikä lyhentää käyttöikää.

Myyntiesitteessä ja toimintakertomuksessa ei ole tästä mainintaa. Isännöitsijäntodistuksessa mainitaan vain, että pihajulkisivun saneeraus on tehty 2005. Kunnossapitosuunnitelman mukaan rakennuksen ulkokuoren julkisivujen rappaus (pihan puoli) on tehty vuonna 2005. Kuntoluokaksi on arvioitu 1 (ei korjaustarvetta 10 vuoden kuluessa).

Myyntiasiakirjoista ei käy ilmi, miten päärakennuksen julkisivun saneeraus on tehty. Kunnossapitosuunnitelman mukaan pihan puolen julkisivun rappauksen uusimiseen ei kuitenkaan ole lähiaikoina tarvetta.

Puutteellisella tiedolla ei sen vähäisyyden vuoksi objektiivisesti arvioiden voida katsoa olleen yksin eikä yhdessä muiden tässä päätöksessä mainittujen asiakirjavirheiden kanssa vaikutusta ostajan päätöksentekoon ja kauppaan. Kyse ei ole asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta, hinnanalennukseen oikeuttavasta virheestä.

7) Pihakannen vedeneristyksen korjaus

Ostajat ovat kunnossapitosuunnitelman tietojen perusteella luulleet, että pihakannen korjaus on tehty jo vuonna 2020.

Myyntiesitteessä todetaan kohdassa ”suunnitellut korjaukset” vuoden 2020 kohdalla ”pihakansi vedeneristettävä”. Isännöitsijäntodistukseen on tästä kirjattu ”Tammikuun lopulla 2020 on tutkittu putkistoa kellarikerroksessa ja muissa tiloissa esim. C-talon alapuolella. Tällöin on todettu, että pihakannen vedeneriste vuotaa kellariin ja rakenteet on syytä tutkia perusteellisesti. Betonin kuntotutkimus tilattu.”

Kunnossapitosuunnitelmassa todetaan ”pihakansi vedeneristettävä, pihakaivo tihkuttaa kellarikerrokseen” Vuoden 2020 kohdalle on merkitty hinta-arvio 12 000 euroa ja huomautuksia-kohdassa todetaan ”kuntotutkimus (Rakenne)”.

Kuntoluokaksi on arvioitu 3 (korjaustarve 1-5 vuoden sisällä)

Missään asiakirjassa ei mainita, että pihakannen vedeneristyksen korjaustoimenpide olisi jo tehty. Se, että kyse on ollut vain kuntotutkimuksesta, ei korjauksesta, käy sen sijaan ilmi muun muassa kunnossapitosuunnitelmasta.

Kyse ei siten ole asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta, hinnanalennukseen oikeuttavasta virheestä.

8) LVIS-saneerauksen hinta-arvio

Ostaja esittää korvausvaateen sen johdosta, että kunnossapitosuunnitelman ja hankesuunnitelman kustannusarviot poikkeavat liiaksi toisistaan.

Remonttia suunniteltaessa teetetään ensin kunnossapitosuunnitelma, joka sisältää alustavan arvion tulevista korjaustoimenpiteistä ja niiden kustannuksista. Sen jälkeen tehtävässä hankesuunnittelussa selvitetään tarkemmin kaikki hankkeeseen vaikuttavat tekijät ja tavoitteet. Hankesuunnitelmassa määritellään lopullinen hankkeen koko, korjausten laajuus, aikataulu budjetti ja kustannukset. Alustava hankesuunnitelma sisältää yleensä useita vaihtoehtoehtoja tilaajan arvioitavaksi. Kohteissa joudutaan tässä vaiheessa usein teettämään suunnittelun pohjaksi tarkentavia kuntotutkimuksia, selvityksiä ja rakenteiden avauksia.

Kummassakaan edellä mainituista ei kuitenkaan ole kyse sellaisesta toimeksiantajan ja saajan välisestä sopimuksesta, johon kuluttajansuojalain säännökset hinta-arvion sitovuudesta soveltuvat.

Kauppakirjassa todetaan lisäksi, ettei myyjä vastaa yhtiön myöhemmin päättämistä kunnossapitotoimenpiteistä.

Kyse ei siten ole asuntokauppalain (843/1994) 6 luvun 11 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetusta, hinnanalennukseen oikeuttavasta virheestä.

Lisätiedot

Marjaana Santala, lakimies, puhelin: 310 34108

marjaana.santala@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 01.11.2021

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

va. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen

Lisätietojen antaja

Marjaana Santala, lakimies, puhelin: 09 310 34108

marjaana.santala@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Oikaisuvaatimus

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.