Vahingonkorvaus, autovaurio, 14.5.2021, Herttoniemi

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 9.9.2021 esittänyt kaupungille 1 528,29 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo on vaurioitunut maalis-huhtikuun vaihteessa ajettaessa ajoradoilla töyssyyn Herttoniemessä ja Itäkeskuksessa.

Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Hakija ei ole eritellyt tarkemmin yksittäistä vahinkopaikkaa tai aiheuttajaa vahingolle. Hakijan vahingonkorvausvaatimuksen liitteenä on kaksi eri paikkaa kuvattuna. Toinen paikka on työmaan läheisyydestä ja toinen ajoväylällä, joka liittyy Itäväylälle Itäkeskuksesta. Koska vahinkopaikkaa ei ole erikseen yksilöity, ei asiassa ole voitu pyytää lausuntoa kunnossapidosta vastaavalta taholta. Katujen ja yleisten alueiden kunnossapidosta vastaa kaupunki. Kaupunkiympäristössä on kuitenkin useita eri toimijoita, jotka pääsääntöisesti vastaavat omasta toiminnastaan. Esimerkiksi työmaa-alueilla sattuneet vahingot kuuluvat lähtökohtaisesti urakoitsijan käsiteltäväksi.

Hakijan kuvaamissa paikoissa ei näy ajohidasteita, eli töyssyjä. Töyssyt ovat kuitenkin normaali kadun rakenne, joilla pyritään rajoittamaan ajonopeutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Kuvissa näkyy myös asfaltin paikkauksia, joiden perusteella voidaan katsoa hakijan tarkoittaneen mahdollisia kuoppia ajoradoilla. Hakija on ilmoittanut töyssyihin ajamisen tapahtuneen keväällä, jolloin routavaurioiden syntyminen on nopeimmillaan.

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0°C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajoura.

Asfaltin rakenteessa olevan veden sulaessa ja jäätyessä lämpötilavaihtelujen mukaan asfaltin rakenteessa oleva vesi laajenee jäätyessään ja alkaa hajottamaan asfaltin rakennetta. Vesi laajenee jäätyessään ja sillä on huomattava voima. Ajoradan suolaus muuttaa jäätymispisteen hieman alemmaksi, mutta mekanismi on sama. Tämän lisäksi ajoneuvon pyörä aiheuttaa ajoradan pintaan paineiskun, joka painaa vettä asfaltin rakenteeseen. Lisäksi nastat irrottavat kiviainesta ja bitumia, mikä tekee pinnasta huokoisemman ja lisää veden tunkeutumista asfaltin rakenteeseen.

Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ajoradan märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostuminen tiettyyn paikkaan ei ole yleensä ennakoitavissa, ainoastaan ennakoitavaa on, että niitä syntyy tietyissä olosuhteissa ja usein kohtaan jossa on vesilätäkkö. On huomattava, että kaikkiin ajourassa oleviin lätäköihin ei muodostu kuoppia ja toisaalta, lätäköitä on niin runsaasti ajoradoilla samaan aikaan ettei niiden kaikkien tarkastamiseen ole realistisia mahdollisuuksia.

Pelkkä asfaltin päällystevaurio ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, ajoneuvojen kuljettajia sitovat silti tieliikennelain säännökset. Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.

Hakija on toimittanut vakuutusyhtiön päätöksen vaatimuksensa liitteeksi. Päätöksessä kerrotaan vaurioituneiden osien olevan kuluvia osia.

Edelliseen perustuen kaupunki katsoo, että hakijan ajoneuvon rikkoutuneet osat ovat olleet kuluvia osia. Esimerkiksi ajoneuvon jousien rikkoutuminen yhtäkkisesti vaatii ajoneuvon huollon laiminlyöntiä, kuljettajan myötävaikutusta ja erityiset olosuhteet. Kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti katujen kunnossapitolain mukaisesti, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53