Poikkeaminen, Tapaninikylä, Kuulijantie 7, Asunto Oy Helsingin Kuulijantie 7

HEL 2021-014232
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 85

Tapaninkylä, Kuulijantie 7, poikkeamishakemus

Maankäyttöjohtaja

Päätös

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39211 tonttia 4 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8295 seuraavasti:

  • Rakennusalan rajoista siten, että rajat saa ylittyä alustavien suunnitelmien mukaisesti.
  • Tonttitehokkuus saa olla e=0,25, jolloin uusi rakennusoikeus on 258 k-m², asemakaavan mukaan e=0,22, (ylitys 38 k-m²).
  • Rakennuksen kerrosluvusta siten, että kerrosluku saa olla yksi alustavien suunnitelmien mukaisesti, asemakaavan mukaan ehdottomasti käytettävä kerrosluku on kaksi (rakennus on ulkohahmoltaan 2-kerroksinen).
  • Rakennuksen enimmäiskorkeudesta siten, että enimmäiskorkeus saa olla 4,1 m, asemakaavan mukaan 1-kerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeus on 4 m.
  • Ulkoseinien paksuuden osalta siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm, kerrosala saadaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • Teknisten tilojen osalta siten, että kerrosala saadaan ylittää MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.
  • Erillisen talousrakennuksen (15 m²) osalta siten, että rakennukset saa säilyttää rakennusoikeuden estämättä, asemakaavan mukaan talousrakennus sisältyy tontin kerrosalaan.

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:

  • Rakennusalan ulkopuolelle rakennettavan uudisrakennuksen etäisyys Kuulijantiestä tulee olla vähintään 2 m ja naapuritontin rajasta vähintään 4 m.

Maksu

1 297 euroa

Hakija

Asunto Oy Helsingin Kuulijantie 7

Rakennuspaikka

39. kaupunginosa (Tapaninkylä) kortteli 39211 tontti 4.

Hakemus

Hakija hakee lupaa asuinrakennuksen (47,5 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8295 siten, että poiketaan tonttitehokkuudesta, rakennusoikeudesta, rakennusalasta, kerrosluvusta, enimmäiskorkeudesta sekä siitä, että ulkoseinien ja teknisten tilojen osalta voidaan ylittää kerrosala.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uudisrakennus sijoittuu rakennusalan rajan ulkopuolelle, koska nykyinen rakennusalan raja mukailee olemassa olevaa rakennusta. Uusi rakennusalan raja määritellään uudisrakennusta mukaillen.

Tonttitehokkuuden nostoa luvusta e=0,22 lukuun e=0,25 hakija perustelee sillä, että asemakaavan AO- alueella vastaavissa erillisen asuinrakennuksen täydennysrakentamishankkeissa on myönnetty nosto alemmasta tonttitehokkuudesta tehokkuuslukuun e=0,25. Asemakaavan mukainen tonttitehokkuus AO- alueella e=0,20–0,25.

Tontin pinta-ala on 1 014 m², jonka rakennusoikeus 220 k-m². Rakennusoikeutta tontilla on käytetty 210 k-m². Hakijan mukaan tonttitehokkuudella e=0,22 täydennysrakentaminen ei ole mahdollista, koska jäljelle jäävä rakennusoikeus olisi vain 10 k-m². Tonttitehokkuudella e=0,25 tontilla olisi rakennusoikeutta 253,5 k-m² ja siten rakennusoikeutta olisi käytettävissä 43,5 k-m² enemmän.

Hakijan mukaan pienen kellarillisen 2 h + keittiö asuinrakennuksen täydennysrakentaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, kun tonttitehokkuutta kasvatetaan ja esteettömyyslisä (ks. seuraava kohta) käytetään. Naapuritonteilla tonttitehokkuus on e=0,25 ja ne ovat luonteeltaan tiiviimpiä sekä niissä on monessa kohdin useampia rakennuksia. Väljähkön tontin täydennysrakentaminen tukee näin olevaa kaupunkirakennetta.

Esteettömyyslisä pientalon lisärakennusoikeuteen on Helsingin rakennusvalvonnan ohjeen mukaan 5 k-m². Hakijan mukaan suunniteltu rakennus on täysin esteetön: Kulku asuinkerrokseen on ulkotilan tasonostimella sisäänkäyntikuistilta, asuinkerroksessa on esteetön eteinen, kylpyhuone, keittiö - olohuone ja makuuhuone on mahdollista kalustaa esteettömäksi. Taloon rakennetaan myös tasonostin, jolla on mahdollista päästä myös kellarikerrokseen.

Rakennus on yksikerroksinen, vaikka asemakaavan mukaisesti kerrosluvun tulisi tontilla olla kaksi. Hakijan mukaan näin pientä asuntoa ei ole mahdollista suunnitella kaksikerroksiseksi mm. siksi, ettei määräysten mukaista porrasta voi tehdä ilman, että tilasuunnittelu kärsisi huomattavasti. Rakennuksessa on kuitenkin jyrkkä katto ja käyttöullakko, johon on kulku katosta käännettävän ullakkoportaan kautta. Tällöin rakennuksen hahmosta tulee kaksikerroksisen oloinen. Jyrkkä katto tukee ”Puu-Tapanilan” 1910-luvun arkkitehtuuria ja ympäröivissä vanhoissa taloissa on vastaavat jyrkät kattomuodot.

Suunnitelmissa yksikerroksisen uudisrakennuksen enimmäiskorkeus on asemakaavassa määrättyä 4 m korkeampi. Rakennuksen räystäskorkeus on 4,1 m ja harjakorkeus on 7 m. Hakija perustelee poikkeamista sillä, että uudisrakennuksen arkkitehtuurin ja massoittelun lähtökohtana on ”Puu-Tapanilainen” 1900-luvun alun perinteinen puutalo käännettynä ajanmukaisen arkkitehtuurin muotokieleen. Tällöin rakennuksessa on oltava mm. jyrkkä kattomuoto. Jyrkkäkattoisena yksikerroksisen rakennuksen korkeudeksi tulee vääjäämättä yli neljä metriä.

Talousrakennuksen/pihavaraston (15 m²) säilyttäminen rakennusoikeuden lisäksi hakija perustelee siten, että niiden huomioimien kerrosalalaskelmassa pienentää asuinrakennuksen pinta-alaa suhteettoman paljon. Talousrakennukseen sijoittuvat asemakaavan mukaiset asuntojen ulkopuoliset varastotilat. Talousrakennus on näin ollen tarkoituksenmukaista säilyttää. Talousrakennus on myös kooltaan ja ulkoasultaan asemakaavan mukainen sekä sulautuu hyvin ympäristöön.

Ulkoseinän 250 mm ylittävä osan ja teknisten tilojen osalta haetaan poikkeamista kerrosalaan MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.

Jyrkkäkattoisena ja ullakollisena rakennus on hahmoltaan kaksikerroksinen. Rakennus sopeutetaan mittakaavaltaan, kattomuodoltaan ja julkisivuväriltään ympäröivään vanhaan pienipiirteiseen rakennuskantaan, joka koostuu myös puutaloista. Rakennuksessa on viitteitä perinteisestä puutalosta, mutta se on olemukseltaan nykyaikainen.

Olevaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.4.1981 vahvistettu asemakaava nro 8295. Asemakaavan mukaan alue on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tontille on osoitettu yksi rakennusala. Rakennuksen ehdottomasti käytettävä kerrosluku on II, jolloin rakennuksen kerrosalasta tulee vähintään 2/5 sijoittaa ylimpään kerrokseen. Rakennuksen enimmäiskorkeudet ovat yksikerroksisilla rakennuksilla 4 m ja kaksikerroksisilla 7 m sekä talousrakennuksilla 3 m. Rakennuksissa on oltava harjakatto tai taitekatto. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.

Tontin kerrosalaan laskettavan erillisen talousrakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Talousrakennuksen enimmäiskoko on 30 m² ja vähimmäisetäisyys naapurin tontin on 1,5 m. Talousrakennuksen muodon, materiaalin ja värin tulee sopeutua asuinrakennukseen. Kutakin asuntoa kohti tulee rakentaa vähintään 5 m² asunnon ulkopuolista varastotilaa. Tontin pinta-alasta saa käyttää enintään 30 % rakentamiseen kuistit ja autokatokset mukaan luettuna.

Tontin kadun puoleiset rajat on aidattava pensas- tai kuusiaidalla. Kullekin tontille saa tehdä vain yhden enintään 3 m leveän ajoaukon. Aidassa oleva ajoaukko on sijoitettava 2 m päähän tontin rajasta siten, että aita kääntyy katualueen reunasta n, 45° kulmassa ajoaukkoa kohti.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4). Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Rakennuspaikka sijaitsee maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä, Tapaninkylän asuntoalue, joka on 1900-luvun alkupuolen esikaupunkirakentamista radan varressa.

Tontilla sijaitsee yksi asuinrakennus vuodelta 1964 sekä yksi varastorakennus. Naapurusto ei koostu vain tietystä rakennustyypistä, vaan alueella on monenlaisia rakennuksia eri vuosilta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (19.1.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, esim. koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Päätöksen perustelut

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska esitetty rakentamishanke huomioi asemakaavan periaatteet ja tavoitteet, soveltuu Tapanilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle.

Asemakaavaan merkitystä rakennusalasta poikkeaminen on perusteltua tontin tarkoituksenmukaisen käytön sekä ympäröivän rakennuskannan kanssa sopusointuisen massoittelun näkökulmasta. Rakennus on suunniteltu Kuulijantien varrelle rakennettujen asuinrakennusten kanssa samaan linjaan.

Rakennusoikeuden nosto luvusta e=0,22 lukuun e=0,25 mahdollistaa tontin ja pienen rakennuksen ja kellaritilojen tarkoituksenmukaisen käytön. Uudisrakennus väljähköllä tontilla tukee olevaa kaupunkirakennetta sekä edistää tontin tarkoituksenomaista käyttöä ja täydennysrakentamista. Alueella on myös vastaavissa erillisen asuinrakennuksen täydennysrakentamishankkeissa myönnetty tehokkuuden nostoja alemmasta tonttitehokkuudesta tehokkuuslukuun e=0,25.

Esteettömyyslisää ei myönnetä, sillä uudisrakennukset tulee toteuttaa siten, että ne rakennetaan esteettömiksi. Hakijan hakema esteettömyyslisä sisältyy kokonaiskerrosalaan (258 k-m², e=0,25).

Poikkeaminen rakennuksen kerrosluvusta asemakaavan määräyksestä on perusteltua, sillä käytettävissä oleva vähäinen rakennusoikeus ei mahdollista rakentamista kahteen kerrokseen. Yksikerroksinen, mutta jyrkkäkattoisena ja ullakollisena, rakennus on kuitenkin hahmoltaan kaksikerroksinen, mitä asemakaava edellyttää. Rakennus sopeutuu mittakaavaltaan, kattomuodoltaan ja julkisivuväriltään ympäröivään vanhaan pienipiirteiseen rakennuskantaan, joka koostuu myös puutaloista. Rakennus soveltuu siten Tapanilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan.

Rakennuksen korkeus ylittää yksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeuden 0,10 m:llä, asemakaavan mukaan enimmäiskorkeus 4 m. Vaikka suunnitelmien mukaan harjakorkeus on 7 m niin, kun on kysymys kapearunkoinen, yksinkertaisen muotoinen rakennus, korkeus voidaan laskea kulmapisteiden korkeuden (luonnollisesta maanpinnasta julkisivun ja vesikaton leikkauslinjaan mitattu korkeus) keskiarvona ja siten tässä tapauksessa päätykolmiona, harjan korkeutta ei tarvitse huomioida.

Erillisen talousrakennuksen säilyttäminen rakennusoikeuden lisäksi on perusteltu, sillä talousrakennuksen huomioiminen kerrosalalaskelmassa pienentäisi asuinrakennuksen pinta-alaa. Käyttökelpoisen talousrakennuksen säilyttäminen nähdään tarkoituksenmukaisena. Talousrakennus on kooltaan ja ulkoasultaan asemakaavan mukainen sekä sulautuu sijainniltaan hyvin ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Asetettu ehto vastaa riittävästi nykyisin usein käytettyjä pientalotonttien asemakaavamääräyksiä.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätös tullut nähtäväksi 27.06.2022

Valitusosoitus

Pöytäkirjan 85 § (Poikkeamispäätöksestä).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

  • se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
  • viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
  • sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
  • se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
  • kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
  • toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
  • viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Sörnäistenkatu 1
 
00580 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Sörnäistenkatu 1
Puhelinnumero:
029 56 42000

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
  • perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

  • päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
  • todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Pöytäkirjan 85 § (Maksun osalta).

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Pirjo Ruotsalainen, suunnittelija, puhelin: 09 310 37277

pirjo.ruotsalainen@hel.fi

Joakim Kettunen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37289

joakim.kettunen@hel.fi

Päättäjä

Rikhard Manninen
maankäyttöjohtaja

Liitteet (pdf)

1. Alustavat suunnitelmat ja asemapiirustus
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.