Poikkeaminen, Tapaninikylä, Kuulijantie 7, Asunto Oy Helsingin Kuulijantie 7

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin 39211 tonttia 4 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 8295 seuraavasti:

Maankäyttöjohtaja päätti myöntää poikkeamisen seuraavalla ehdolla:

Maksu

1 297 euroa

Hakija

Asunto Oy Helsingin Kuulijantie 7

Rakennuspaikka

39. kaupunginosa (Tapaninkylä) kortteli 39211 tontti 4.

Hakemus

Hakija hakee lupaa asuinrakennuksen (47,5 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 8295 siten, että poiketaan tonttitehokkuudesta, rakennusoikeudesta, rakennusalasta, kerrosluvusta, enimmäiskorkeudesta sekä siitä, että ulkoseinien ja teknisten tilojen osalta voidaan ylittää kerrosala.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että uudisrakennus sijoittuu rakennusalan rajan ulkopuolelle, koska nykyinen rakennusalan raja mukailee olemassa olevaa rakennusta. Uusi rakennusalan raja määritellään uudisrakennusta mukaillen.

Tonttitehokkuuden nostoa luvusta e=0,22 lukuun e=0,25 hakija perustelee sillä, että asemakaavan AO- alueella vastaavissa erillisen asuinrakennuksen täydennysrakentamishankkeissa on myönnetty nosto alemmasta tonttitehokkuudesta tehokkuuslukuun e=0,25. Asemakaavan mukainen tonttitehokkuus AO- alueella e=0,20–0,25.

Tontin pinta-ala on 1 014 m², jonka rakennusoikeus 220 k-m². Rakennusoikeutta tontilla on käytetty 210 k-m². Hakijan mukaan tonttitehokkuudella e=0,22 täydennysrakentaminen ei ole mahdollista, koska jäljelle jäävä rakennusoikeus olisi vain 10 k-m². Tonttitehokkuudella e=0,25 tontilla olisi rakennusoikeutta 253,5 k-m² ja siten rakennusoikeutta olisi käytettävissä 43,5 k-m² enemmän.

Hakijan mukaan pienen kellarillisen 2 h + keittiö asuinrakennuksen täydennysrakentaminen on mahdollista ja tarkoituksenmukaista, kun tonttitehokkuutta kasvatetaan ja esteettömyyslisä (ks. seuraava kohta) käytetään. Naapuritonteilla tonttitehokkuus on e=0,25 ja ne ovat luonteeltaan tiiviimpiä sekä niissä on monessa kohdin useampia rakennuksia. Väljähkön tontin täydennysrakentaminen tukee näin olevaa kaupunkirakennetta.

Esteettömyyslisä pientalon lisärakennusoikeuteen on Helsingin rakennusvalvonnan ohjeen mukaan 5 k-m². Hakijan mukaan suunniteltu rakennus on täysin esteetön: Kulku asuinkerrokseen on ulkotilan tasonostimella sisäänkäyntikuistilta, asuinkerroksessa on esteetön eteinen, kylpyhuone, keittiö - olohuone ja makuuhuone on mahdollista kalustaa esteettömäksi. Taloon rakennetaan myös tasonostin, jolla on mahdollista päästä myös kellarikerrokseen.

Rakennus on yksikerroksinen, vaikka asemakaavan mukaisesti kerrosluvun tulisi tontilla olla kaksi. Hakijan mukaan näin pientä asuntoa ei ole mahdollista suunnitella kaksikerroksiseksi mm. siksi, ettei määräysten mukaista porrasta voi tehdä ilman, että tilasuunnittelu kärsisi huomattavasti. Rakennuksessa on kuitenkin jyrkkä katto ja käyttöullakko, johon on kulku katosta käännettävän ullakkoportaan kautta. Tällöin rakennuksen hahmosta tulee kaksikerroksisen oloinen. Jyrkkä katto tukee ”Puu-Tapanilan” 1910-luvun arkkitehtuuria ja ympäröivissä vanhoissa taloissa on vastaavat jyrkät kattomuodot.

Suunnitelmissa yksikerroksisen uudisrakennuksen enimmäiskorkeus on asemakaavassa määrättyä 4 m korkeampi. Rakennuksen räystäskorkeus on 4,1 m ja harjakorkeus on 7 m. Hakija perustelee poikkeamista sillä, että uudisrakennuksen arkkitehtuurin ja massoittelun lähtökohtana on ”Puu-Tapanilainen” 1900-luvun alun perinteinen puutalo käännettynä ajanmukaisen arkkitehtuurin muotokieleen. Tällöin rakennuksessa on oltava mm. jyrkkä kattomuoto. Jyrkkäkattoisena yksikerroksisen rakennuksen korkeudeksi tulee vääjäämättä yli neljä metriä.

Talousrakennuksen/pihavaraston (15 m²) säilyttäminen rakennusoikeuden lisäksi hakija perustelee siten, että niiden huomioimien kerrosalalaskelmassa pienentää asuinrakennuksen pinta-alaa suhteettoman paljon. Talousrakennukseen sijoittuvat asemakaavan mukaiset asuntojen ulkopuoliset varastotilat. Talousrakennus on näin ollen tarkoituksenmukaista säilyttää. Talousrakennus on myös kooltaan ja ulkoasultaan asemakaavan mukainen sekä sulautuu hyvin ympäristöön.

Ulkoseinän 250 mm ylittävä osan ja teknisten tilojen osalta haetaan poikkeamista kerrosalaan MRL 115 § 3 momentissa esitetyn periaatteen mukaisesti.

Jyrkkäkattoisena ja ullakollisena rakennus on hahmoltaan kaksikerroksinen. Rakennus sopeutetaan mittakaavaltaan, kattomuodoltaan ja julkisivuväriltään ympäröivään vanhaan pienipiirteiseen rakennuskantaan, joka koostuu myös puutaloista. Rakennuksessa on viitteitä perinteisestä puutalosta, mutta se on olemukseltaan nykyaikainen.

Olevaa puustoa pyritään säilyttämään mahdollisuuksien mukaan.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.4.1981 vahvistettu asemakaava nro 8295. Asemakaavan mukaan alue on enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tontille on osoitettu yksi rakennusala. Rakennuksen ehdottomasti käytettävä kerrosluku on II, jolloin rakennuksen kerrosalasta tulee vähintään 2/5 sijoittaa ylimpään kerrokseen. Rakennuksen enimmäiskorkeudet ovat yksikerroksisilla rakennuksilla 4 m ja kaksikerroksisilla 7 m sekä talousrakennuksilla 3 m. Rakennuksissa on oltava harjakatto tai taitekatto. Kellarikerroksen on oltava pääasiallisesti maanpinnan alapuolella.

Tontin kerrosalaan laskettavan erillisen talousrakennuksen saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Talousrakennuksen enimmäiskoko on 30 m² ja vähimmäisetäisyys naapurin tontin on 1,5 m. Talousrakennuksen muodon, materiaalin ja värin tulee sopeutua asuinrakennukseen. Kutakin asuntoa kohti tulee rakentaa vähintään 5 m² asunnon ulkopuolista varastotilaa. Tontin pinta-alasta saa käyttää enintään 30 % rakentamiseen kuistit ja autokatokset mukaan luettuna.

Tontin kadun puoleiset rajat on aidattava pensas- tai kuusiaidalla. Kullekin tontille saa tehdä vain yhden enintään 3 m leveän ajoaukon. Aidassa oleva ajoaukko on sijoitettava 2 m päähän tontin rajasta siten, että aita kääntyy katualueen reunasta n, 45° kulmassa ajoaukkoa kohti.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4). Aluetta kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4.

Rakennuspaikka sijaitsee maakunnallisesti arvokkaassa kulttuuriympäristössä, Tapaninkylän asuntoalue, joka on 1900-luvun alkupuolen esikaupunkirakentamista radan varressa.

Tontilla sijaitsee yksi asuinrakennus vuodelta 1964 sekä yksi varastorakennus. Naapurusto ei koostu vain tietystä rakennustyypistä, vaan alueella on monenlaisia rakennuksia eri vuosilta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (19.1.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, esim. koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta ei pyydetty lausuntoja.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska esitetty rakentamishanke huomioi asemakaavan periaatteet ja tavoitteet, soveltuu Tapanilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan sekä sijoittuu luontevasti rakennuspaikalle.

Asemakaavaan merkitystä rakennusalasta poikkeaminen on perusteltua tontin tarkoituksenmukaisen käytön sekä ympäröivän rakennuskannan kanssa sopusointuisen massoittelun näkökulmasta. Rakennus on suunniteltu Kuulijantien varrelle rakennettujen asuinrakennusten kanssa samaan linjaan.

Rakennusoikeuden nosto luvusta e=0,22 lukuun e=0,25 mahdollistaa tontin ja pienen rakennuksen ja kellaritilojen tarkoituksenmukaisen käytön. Uudisrakennus väljähköllä tontilla tukee olevaa kaupunkirakennetta sekä edistää tontin tarkoituksenomaista käyttöä ja täydennysrakentamista. Alueella on myös vastaavissa erillisen asuinrakennuksen täydennysrakentamishankkeissa myönnetty tehokkuuden nostoja alemmasta tonttitehokkuudesta tehokkuuslukuun e=0,25.

Esteettömyyslisää ei myönnetä, sillä uudisrakennukset tulee toteuttaa siten, että ne rakennetaan esteettömiksi. Hakijan hakema esteettömyyslisä sisältyy kokonaiskerrosalaan (258 k-m², e=0,25).

Poikkeaminen rakennuksen kerrosluvusta asemakaavan määräyksestä on perusteltua, sillä käytettävissä oleva vähäinen rakennusoikeus ei mahdollista rakentamista kahteen kerrokseen. Yksikerroksinen, mutta jyrkkäkattoisena ja ullakollisena, rakennus on kuitenkin hahmoltaan kaksikerroksinen, mitä asemakaava edellyttää. Rakennus sopeutuu mittakaavaltaan, kattomuodoltaan ja julkisivuväriltään ympäröivään vanhaan pienipiirteiseen rakennuskantaan, joka koostuu myös puutaloista. Rakennus soveltuu siten Tapanilan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan.

Rakennuksen korkeus ylittää yksikerroksisen rakennuksen enimmäiskorkeuden 0,10 m:llä, asemakaavan mukaan enimmäiskorkeus 4 m. Vaikka suunnitelmien mukaan harjakorkeus on 7 m niin, kun on kysymys kapearunkoinen, yksinkertaisen muotoinen rakennus, korkeus voidaan laskea kulmapisteiden korkeuden (luonnollisesta maanpinnasta julkisivun ja vesikaton leikkauslinjaan mitattu korkeus) keskiarvona ja siten tässä tapauksessa päätykolmiona, harjan korkeutta ei tarvitse huomioida.

Erillisen talousrakennuksen säilyttäminen rakennusoikeuden lisäksi on perusteltu, sillä talousrakennuksen huomioiminen kerrosalalaskelmassa pienentäisi asuinrakennuksen pinta-alaa. Käyttökelpoisen talousrakennuksen säilyttäminen nähdään tarkoituksenmukaisena. Talousrakennus on kooltaan ja ulkoasultaan asemakaavan mukainen sekä sulautuu sijainniltaan hyvin ympäristöön.

Maankäyttö- ja rakennuslain (115 § 3 mom.) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm sekä yleisiin tiloihin avautuvan teknisen tilan rakentamiseen tarvittavan pinta-alan verran. Pykälä koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (MRL 217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Asetettu ehto vastaa riittävästi nykyisin usein käytettyjä pientalotonttien asemakaavamääräyksiä.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.