Asemakaavan muutos nro 12866, terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus, Myllypuro

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Myllypuron keskustassa sijaitsevaa Myllypuron terveysaseman tonttia 45163/1, sen viereisiä Jauhokujaa ja Ryynikujaa sekä toistaiseksi rakentamattomia Varvasmyllynkujaa ja tonttia 45162/1.

Kaavaratkaisu mahdollistaa sen, että Myllypuron terveys- ja hyvinvointikeskuksen (THK) laajennus rakennetaan nykyisen rakennuksen ja Myllypurontien väliin. Alueelle on suunniteltu maanpäälliseltä osaltaan kuusikerroksinen terveys- ja hyvinvointikeskus nykyisen terveyskeskuksen laajennuksena. Varvasmyllynkujan asemakaavan tilavaraus poistuu ja Myllypurontie levenee hiukan Tiederatikan varauksen takia. Ryynikujan katualue siirtyy pohjoisemmaksi olemassa olevan Ryynikujan kohdalle.

Kaavaratkaisu on tehty, koska terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus on toiminnallisesti parempi ja täydentää Myllypurontien katukuvaa eheämmin kuin nykyisen tontin sisällä. Laajennuksesta tulee tärkeä osa julkisten rakennusten sarjaa Myllypurontiellä ja osa Myllypuron kehittyvää keskustaa. Kaavamuutoksella mahdollistetaan terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajentaminen tulevaisuudessa olemassa olevan rakennuksen ja ensimmäisen vaiheen laajennuksen pohjoispuolelle.

Tavoitteena on arkkitehtonisesti korkeatasoinen julkinen rakennus, joka tuo osaltaan nostetta Myllypuron keskustalle sekä terveys- ja hyvinvointipalveluverkoston palveluiden parantaminen keskeisellä paikalla, joukkoliikenteen merkittävässä solmupisteessä. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, miten terveys- ja hyvinvointikeskuksen laajennus sovitetaan teknisesti ja toiminnallisesti haastavalle tontille Myllypuron tiivistyvää keskustaa kaupunkikuvallisesti onnistuneesti täydentäen.

Asemakaavassa säilyy ajantasa-asemakaavan nykyinen kerrosala. Metroa palvelevat huolto-, sosiaali- ja lippuhallitilat, pysäköintitilat sekä terveys- ja hyvinvointikeskusta ja metroa palvelevat tekniset tilat saadaan rakentaa kerrosalan lisäksi. Kaavaratkaisu mahdollistaa noin 115 uutta työpaikkaa ensimmäisen vaiheen laajennuksen myötä ja myöhemmin lisää. Hyvinvointikeskuksessa tulee työskentelemään noin 400 henkilöä.

Kaavaratkaisun myötä kortteli 45162 yhdistyy korttelin 45163 kanssa ja niiden yhteenlaskettu kerrosala pysyy samana kuin voimassa olevassa asemakaavassa: 24 000 k-m². Korttelin 45161 kerrosala säilyy myös samana eli 14 500 k-m²:ssä.

Korttelin 45162 tehokkuus on e=2,63 ja korttelin 43161 tehokkuus on e=4,24.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 7414), joka sisältää ensivaiheessa toteutettavat ja suunniteltavat liikennejärjestelyt. Näitä ovat toteutuksen osalta jalkakäytävän leventäminen terveysaseman laajennuksen kohdalla ja Jauhokujan kaarrelevityksen rakentaminen. Liikennesuunnitelman lisäksi on laadittu liikennesuunnitelmaluonnos, joka sisältää myöhemmin toteutuvat liikennejärjestelyt ja varaukset, kuten Tiederatikan ja Kehä I:n liikennejärjestelyt sekä Latvajärvenpolun jalankulun ja pyöräliikenteen ylikulkusillan.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että Helsingin kaupungin terveydenhuoltoverkosto täydentyy joukkoliikenteen saavutettavuuden kannalta keskeisesti sijoittuvalla terveys- ja hyvinvointikeskuksella. Nykyinen yksikerroksinen metroaseman sisäänkäynti integroidaan uudisrakennukseen.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu liike- ja palvelu- keskustan alueeksi C1 ja osin asuntovaltaiseksi alueeksi A1. Alue C1 on palvelu-, liike- ja toimitilapainotteinen keskusta, jota kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä kaupunkikulttuurin alueena. Asuntovaltaista aluetta A1 kehitetään asumisen, kaupan ja julkisten palvelujen, toimitilojen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa yli 1,8. Suunnittelualueen itäpuolella kulkee Valtakunnallisesti/seudullisesti tärkeä tie tai katu eritasoliittymineen (Kehä I) ja keskellä metrorata ja pikaraitiotievaraus.

Helsingin maanalaisen yleiskaavan 2021 mukaan alueella on tilavaraus nykyiselle rakennetulle maanalaiselle tunnelille sekä suunniteltu maanalaisen tilalle tai teknisen huollon tunnelille.

Kaavaratkaisu on em. yleiskaavojen 2016 mukainen.

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että toteutetaan toimiva, ajanmukainen ja esteetön terveys- ja hyvinvointikeskus Myllypuroon. Palveluverkkoa kehitettäessä huomioidaan helsinkiläisten ja kaupungin alueiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Samalla varmistetaan asukkaille palveluiden saatavuus riittävän lähellä. Rakentamisinvestoinnin yhtenä tavoitteena on vähentää alueiden eriytymistä ja lisätä alueen viihtyisyyttä.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueen ainoa rakennus on vuonna 2012 valmistunut Myllypuron terveyskeskus, jonka on suunnittelut arkkitehti Kari Palaste (VPL-arkkitehdit). Rakennuksessa on neljä kerrosta ja kaksi kellarikerrosta. Porrastuva rakennus muodostaa sisääntulopihan eteläpuolelleen Jauhokujan varteen. Rakennuksen julkisivut ovat tiililaattaa.

Suunnittelualueen länsireunassa on Myllypurontie, jonka itäpuolella sijaitsee metrokuilu. Jauhokujan varressa on Myllypuron metroaseman pohjoinen sisäänkäynti. Terveysaseman tontti rajautuu pohjoispuoleltaan Ryynikujaan ja metrokuilun ylittävään siltaan. Metrokuilun kohdalla, Jauhokujan ja Ryynikujan välissä sekä Ryynikujan pohjoispuolella on rakentamattomia toimitilatontteja ja metrokuilun vieressä asemakaavassa toteutumaton Varvasmyllynkujan tilavaraus.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja (vuosilta 1962 - 2020) ja niissä alue on merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi, katualueeksi ja puistoksi.

Helsingin kaupunki omistaa valtaosan maa-alueista. Korttelialueet ovat pääosin kaupungin omistuksessa ja kaava-alueen pohjoisosassa Kehä I:n alueella vähäisesti valtion omistuksessa.

Kaavoitus on tullut vireille vuonna 2022 kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia ilman arvonlisäveroa (05/23) seuraavasti;

Katualueet pitää sisällään liikennesuunnitelman mukaiset toimenpiteet katualueille. Johtosiirrot pitää sisällään telekaapelin siirron.

Myllypuron THK-hankkeen alustavat rakennuskustannukset ovat noin 65 milj. euroa (alv. 0 %).

Kaavassa säilyy jo edellisessä kaavassa ollut mahdollisuus tontin toimitilarakentamiseen, jonka rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden noin 5 milj. euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä (HSY) vesihuolto
• Kaupunkiliikenne Oy
• sosiaali- ja terveystoimiala

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat terveys- ja hyvinvointikeskuksen mahdolliseen tulevaan laajennukseen ja joukkoliikenteeseen.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että suunnittelua on jatkettu yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimialan (nykyisin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala) kanssa. Lisäksi kannanottojen perusteella metron pohjoinen sisäänkäynti tullaan rakennusaikana korvaamaan tilapäisellä sisäänkäynnillä.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat lintujen turvallisuuteen ja tietoliikennekaapeleihin.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että asemakaavaan on lisätty määräys huomion kiinnittämisestä linnuston turvallisuuteen yhtenäisiä lasipintoja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kaavan yhteydessä on laadittu selvitys tarvittavista kunnallisteknisistä siirroista. Kaava-alueella tulee siirrettäväksi yksi tietoliikennekaapeli, jolle selvityksessä on esitetty uusi sijainti.

Kirjallisia mielipiteitä saapui kaksi kappaletta.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 8.9. - 9.10.2023, mistä ilmoitettiin maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy
• HSY
• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat vesihuoltoon, yleisölle avoimeen tilaan rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa, meluun ja tärinään, ilmastovaikutuksiin sekä keskijänniteverkon kaapeleihin.

Lisäksi seuraavat tahot ilmoittivat, ettei ole lausuttavaa: sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/pelastuslaitos.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Kaupunginhallitus 18.03.2024 § 163

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

Kaupunkiympäristölautakunta 23.01.2024 § 31

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Laura Hietakorpi, arkkitehti, puhelin: 09 310 28753

Jussi Jääskä, liikenneinsinööri, puhelin: 09 310 37129

Niina Tuokko, projektipäällikkö (teknistaloudelliset asiat), puhelin: 09 310 76784

Marko Ahola, johtava maisema-arkkitehti, puhelin: 09 310 37868

Juha Leoni, vs. tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 21430

Kaupunkiympäristön toimiala Palvelut ja luvat -palvelukokonaisuus Kaupunkimittauspalvelut Kartat ja paikkatiedot Yksikön päällikkö 22.08.2023 § 51

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Merja Kyyrö, vastaava kartoittaja, puhelin: 09 310 31911

Timo Tolkki, yksikön päällikkö, puhelin: 310 31883

Päätös tullut nähtäväksi 09.04.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.